Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina

Ramboll Consulting, 4Front, Urban Mill, Bird&Bird ja VPSolutio:
Tietokayttoon.fi – VNK:n raportti julkaistuAntti Kaihovaara, Katri Haila, Kirsi Noro, Vesa Salminen, Valtteri Härmälä, Kimmo Halme, Kari Mikkelä, Veli-Pekka Saarnivaara, Henrik Pekkala



Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017;
Sivumäärä: 136, ISSN Web: 2342-6799, ISBN Web: 978-952-287-366-8

 

Ekosysteeminen ajattelutapa yrityspalveluiden kehittämiseen!

Erilaisten ekosysteemien merkitys elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittymiselle on tärkeä. Talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet innovaatiotoimintaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatiotoiminnassa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Näitä eri toimijoiden muodostamia tiiviitä, keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan ekosysteemeiksi.

Tässä raportissa tarkastellaan ekosysteemien kehitystä ja sisäistä dynamiikkaa. Tapaustutkimuskohteina ovat olleet neljä kansantaloudellisesti merkittävää ekosysteemiämme (Metsäala, Digiala, Terveysala ja CleanTech). Raportissa on lisäksi selvitetty erityyppisten yrityspalvelujen merkitystä ekosysteemien kehitykselle kansallisten ja kansainvälisten tapaustutkimusten avulla.

Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Julkisella sektorilla on suuri merkitys ekosysteemien kehittämisessä. Ekosysteemien tukeminen edellyttää julkiselta sektorilta kuitenkin tulevaisuudessa uudistumiskykyä ja ekosysteemisen ajattelun lisäämistä.
Erityisesti yrityspalveluiden tulee uudistua ekosysteemisiksi yrityspalveluiksi. Käynnissä oleva kasvupalvelu- ja maakuntauudistus tarjoavat otollisen tilaisuuden koko yrityspalvelujärjestelmän tarkasteluun siten, että se huomioi nykyistä paremmin tässä raportissa käsitellyt ekosysteemien kehittämiseen liittyvät aasteet ja näkökulmat.

H2020 – SME Instrument Workshop in Radisson Blue Royal Hotel at Runeberginkatu, Helsinki 29/11/2016. 18:00 – 21:00

We are happy to announce that Urban Mill’s partner Karostech and Inspiralia are inviting you to the H2020 – SME Instrument Workshop that will take place in the Radisson Blue Royal Hotel at Runeberginkatu 2, Helsinki 29/11/2016. 18:00 – 21:00

The SME Instrument is a Funding tool under the H2020 program from the European Commission. Its main target is to make the overall of the European Union more competitive and innovative. The way to do it is by funding European Innovative SMEs with Grants from 0,5M€ up to 2,5M€ in order to help them to develop new products and launch them successfully to the market.

Karostech with the support of Inspiralia will do an informative workshop to introduce the Funding opportunities from the EC to Finnish Innovative SMEs.

The Agenda:

  • | Welcome and Introduction Inspiralia/Karostech/
  • | Inspiralia : What we do?
  • | What is the SME Instrument?
    • Structure Ph1-Ph2
    • Topics and typical funded projects
    • Next opportunity and timeline
  • | How to know if you are  a winner?
    • Excellence in the technology
    • Market impact
    • Implementation
  • | Inspiralia’s Key Differenciator
    • Validation
    • Rigorous Process
    • Dedicated teams of experts
  • Q&As
  • Coctails and snacks

If you are interested in joining this event and interedted in having a face to face meeting with Inspiralia’s SME Instrument experts on 30.11. at the same venue, please register by cliquing in the following link https://www.surveymonkey.com/r/H5BY5LS

Inspiralia Presentation.

Inspiralia is an international New Product Development Company which helps SMEs bring their innovative products and solutions to the market. Inspiralia offers a 360º innovative development process from validating the idea, finding financing, developing the project into a product within our technical facilities and laboratories as well as launching it to the market. You can have an overview of what we do best in the attached video link: Clip Inspiralia

At Inspiralia, we are always on the search for innovative ideas that will change tomorrow´s society and the necessary funding to bring these to market.  Our results have enabled us to become European Leaders within Horizon 2020’s SME Instrument funding programme:

  • Inspiralia has an accumulated success rate for Phase 1 financed proposals of 80%, compared with a 6% European average. Currently we are supporting 182 happy clients with their applications for Phase 2.
  • Inspiralia won the 10% of all available SME Instrument Phase 2 funding EUwide for their clients so far, with 33 delighted clients currently executing Phase 2 projects.

InnoFrugal 2016 – 3 days left for registration

Urban Mill member TNFIS – The Nordic Frugal Innovation Society is organizing an international event InnoFrugal 2016 on April 25-26 in Heureka, Vantaa.

Registration is open until April 18, so if you are interested – head over to see the program, list of speakers and ticket information at http://www.innofrugal.com/

– – – – – –

innofrugal

InnoFrugal is a forum for best practices, policy analysis, latest thinking and successes in frugal innovation. It brings together world class experts, executives, entrepreneurs, investors and policy makers from across various domains such as: Technology, Education, Energy, Environment, Food, Healthcare & Water.

ARE YOU “VALUE CONSCIOUS” AND “VALUES CONSCIOUS”?

DO YOU WANT TO LEARN HOW TO DO MORE WITH LESS?

DO YOU WANT TO KNOW HOW TO INNOVATE UNDER RESOURCE CONSTRAINTS AND COST CONTROLS?

ARE YOU ALREADY WORKING ON OR WANT TO LEARN MORE ABOUT HIGH IMPACT, NEW TECH, SUSTAINABLE AND AFFORDABLE SOLUTIONS?

THEN, INNOFRUGAL DURING APRIL 25-26, 2016 IS YOUR ANSWER.

InnoFrugal is a non-profit event organised by The Nordic Frugal Innovation Society. It is a 2 day conference comprising of

  • Speaker sessions
  • Panel discussions
  • Product demo/showcasing
  • Workshops
  • Investor meetings &
  • Networking / matchmaking sessions

Slow growth, deleveraging, environmental constraints, ageing societies in Finland and other developed economies on one hand and emerging world markets on the other are the drivers behind InnoFrugal.

Register by April 18. For more information, see the website at http://www.innofrugal.com/

The Nordic Frugal Innovation Society (TNFIS) is a non-profit association registered in Finland. TNFIS wants businesses to respond to limitations in resources; whether financial, material or institutional, and turn these constraints into innovative ideas and quality, practical, affordable & sustainable solutions. TNFIS is based at Urban Mill.

 

 

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Wärk ry järjestää Suomen ensimmäisen kansainvälisellä Maker Faire-konseptilla toteutetun Espoo Mini Maker Fairen 17.-18.10.2015 Otaniemessä Urban Millissä ja Aallon Design Factorylla, paikalla on 50 värkkäysprojektia.

Sitran blogi: http://www.sitra.fi/blogi/tulevaisuus/maker-kulttuurissa-vertaisuus-ja-avoimuus-ovat-oppimisen-kayttovoimia
”Maker-kulttuurissa (suomeksi värkkäämisessä) tai itse tekemisen kulttuurissa painotetaan tekemisen ja kokeilemisen kautta oppimista. Tähän kuuluu vahvasti epämuodollinen konteksti, jonkinlainen harrastajayhteisö ja vertaisiltaan oppiminen. Tärkeänä tekijänä on leikkimielinen asenne ja uudella teknologialla leikittely sekä käytännön projektien kautta kokeileminen mihin kaikkeen uudet laitteet todellisuudessa taipuvat.”

”Maker-kulttuurin gurun, Mark Hatchin kirjoittamat maker-kulttuurin teesit kääntyvät vapaasti: värkkää – jaa – anna – opi – varustaudu – leiki – osallistu – tue – muuta. Nämä teesit Hatch kehottaa jokaista muokkaamaan ne sopivaksi itselleen.”

”Suomalaisessa maker-kulttuurissa on tyypillistä oman teknologisen pystyvyyden kehittäminen ja osaamisen jakaminen. Vertaistuella vahvistetaan yksilön yrittämistä. Värkkääjät tsemppaavat toisiaan, auttavat hankalien paikkojen yli ja jakavat parhaita käytäntöjä. Yhteisö vahvistaa yksilön sosiaalista pääomaa sekä levittää osaamista. Sosiaalinen ympäristö voi olla virtuaalinen tai fyysinen, kuten hacklabit, joita Suomesta löytyy kymmenestä kaupungista.”

”Jakaminen ja avoimuus ovat keskeisimpiä tunnusmerkkejä, jotka kertovat, että nyt on kyseessä nimenomaan maker-kulttuurin asenne. Jakaminen ja uuden teknologian helpompi saavutettavuus on auttanut tee-se-itse-tekemisen nopeaan valtavirtaistumiseen. Lähes kuka tahansa voi dokumentoida oman projektinsa alusta loppuun ja jakaa oppimansa sekä parhaat käytännöt selkeällä ääniraidalla ja hyvällä kuvanlaadulla yhteisössään muille kiinnostuneille. Kun muut näkevät projektin, he voivat oppia siitä, innostua ja kehittää sitä edelleen oman näkökulmansa lävitse. Tekeminen ja oppiminen ei ole koskaan valmista, mikä ruokkii ilmiötä eteenpäin.”

Espoo Mini Maker Faire 17.-18.10.2015 Otaniemessä Design Factoryssa ja Urban Millillä. Mukana on 50 värkkäysprojektia. Tervetuloa!

Mahtava Espoo-päivä 29.8.2015 Urban Millillä! Parisataa innovaatiopuutarhuria paikalla!

Kaikki Urban Millin tapahtumapisteet: http://tag.urbanmill.org/tag/16445?a

Lasten Espoo Mini Maker Fairen pisteessä tehdyt videot löytyvät täältä:

https://www.youtube.com/channel/UCobGflPwbwGBvOlAW3qwaZw

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015 Urban Mill & Aalto Design Factory

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015
Design Factory ja Urban Mill, Lämpömiehenkuja 3 ja 5, Espoo

Mini Maker Faire juhlistaa tee-se-itse -kulttuuria ja kaiken maailman värkkääjiä!
Maailmaa valloittanut maker-kulttuuri on vilkasta myös Suomessa ja on aika järjestää ensimmäinen kansainvälinen, koko perheen tapahtuma Mini Maker Faire. Otaniemessä sijaitsevat Design Factory ja Urban Mill täyttyvät värkkääjistä eli tekijöistä (englanniksi makers) viikonloppuna 17.-18.10.2015.

Maker Faire (www.makerfaire.com ) on koko kansan tapahtuma, jossa esitellään monimuotoisesti tee-se-itse -kulttuuria värkkäyspisteiden, työpajojen, keskustelujen, tietoiskujen ja performanssien kautta. Tapahtuma on innostumisen, uskaltamisen, oppimisen, käsillä tekemisen ja osaamisen jakamisen suurta juhlaa – yleisötapahtuma, joka liikkuu tieteen, taiteen ja teknologian rajapinnassa. “Maker Faire -tapahtumaa tekemällä haluamme tuoda suomalaiset värkkääjät osaksi kansainvälistä liikettä” kertoo Wärk ry:n puheenjohtaja Laura Uusitalo.

Tapahtuman tavoitteena on tarjota noin 100:lle värkkääjälle tilaisuus esitellä intohimoisen tekemisensä hedelmiä ja osaamistaan sekä antaa noin 2000:lle kävijälle mahdollisuus kokeilla ja innostua uusista asioista. Tänä vuonna vielä kohtuullisen kokoinen Mini Maker Faire on tarkoitus järjestää useamman kerran ja kasvattaa täysimittaiseksi Maker Faireksi.

Tekijöitä/värkkääjiä tapahtumaan haetaan avoimella Open call -lomakkeella elokuusta alkaen. Mukana ovat jo Suomen Hacklabit, Trashlab ja Kaupunkiverstas.

Yhteistyökumppaneina vuoden 2015 Mini Maker Faire -tapahtumassa ovat Aalto yliopisto, Urban Mill, Sitra ja Yle.

Järjestäjänä toimiva Wärk ry on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa luovuutta, kekseliäisyyttä ja kokeiluja tee-se-itse -kulttuurin kautta. Yhdistys  ja sen jäsenet ovat olleet järjestämässä WÄRK:fest yleisötapahtumaa vuosina 2012 ja 2013.

Lisätietoja:

Pauliina Jalonen, tapahtumatuottaja, pauliina.jalonen(at)gmail.com, 040-8488 753

Sami Oinonen sami.oinonen(at)gmail.com, 0400-225475

www.espoomakerfaire.fi, twitter: @espoomakerfaire

https://www.facebook.com/espoomakerfaire?fref=ts


**************************
Pauliina Jalonen
verkostokoordinaattori
Otavan Opiston Osuuskunta
045 8732828 <tel:045%208732828>