Espoon uusin väestörakennejulkaisu on valmistunut

Espoon väkiluku oli 292 796 henkeä vuodenvaihteessa 2020/2021. Espoolaisista 55 624 henkeä eli 19,0 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 202 henkeä (74,2 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 19 970 henkeä (6,8 prosenttia). Espoolaisperheitä oli 78 406. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 241 eli 46 prosenttia kaikista perheistä.

Tutustu julkaisuun: Espoon väestörakenne 2020/2021

Espoon kaupunki mukana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa

Hankkeessa kuullaan ulkosuomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja paikkariippumatonta työtä tekeviä kansainvälisiä diginomadeja. Hanke tukee Talent Boost -ohjelman teemoja ja etsii ratkaisuja osaajapulaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat ”Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? sekä Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?” Hankekumppanit pitävät tärkeänä, että työssä annetaan puheenvuoro ja ideoinnin tilaa ihmisille, jotka voisivat olla nykyistä vahvemmin rakentamassa Suomen menestystä. Tutkimus palvelee sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeita.

Tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Pipa Turvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Tutkimushanketta johtaa dosentti, VTT Mari K. Niemi. Hanketta voi seurata sen kotisivuilla kvosaajiensuomi.com ja sosiaalisessa mediassa @kvosaajiensuomi (Instagram, Twitter, Facebook).

Espoon väestö oli vuoden 2021 syyskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 295 500 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-syyskuun aikana 2 700 asukkaalla, mikä on 800 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 230 lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita 20 viimevuotista enemmän. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi 200 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 560 asukkaan verran ja 240 asukasta vähemmän tappiollinen kuin edellisvuonna. Maahanmuutto oli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 180 henkilöllä.

Vuoden 2021 väestönkasvuksi tulee tammi-syyskuun ennakkotietojen perusteella 3 700 asukasta. Kuntien välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa kuukausittain, joskus tappiollista joskus voitollista. Tämän vuoden kokonaisväestönkasvu riippuu pääosin maan sisäisen muuttoliikkeen loppuvuoden kehityksestä, jota on hyvin vaikea ennustaa.

Tammi-syyskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 72 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50 prosenttia ja kuntien välinen muutto oli tappiollinen 22 prosentin verran.  

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 20 ja EU-maista 400 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee yleensä pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-syyskuussa määrä oli 1 430 asukasta. Tällä hetkellä 23 prosenttia muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- tai EU-maista.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli syyskuun lopussa 58 800, mikä on 19,9 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammi-syyskuun väestönkasvusta ylitti 100 prosenttia, koska suomen-, saamen- ja ruotsinkielisen väestön määrä laski.

Eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaaran alueella, 1 090 hengellä. Suur-Tapiolan alueen kasvu oli 950 asukasta. Suur-Espoonlahti kasvoi 310 asukkaalla ja Suur-Kauklahti 290. Suhteellisesti eniten kuitenkin kasvoi Suur-Kauklahti 2,5 prosenttia. Vanha-Espoossa väestö väheni 150 asukkaalla. Alle kouluikäisten ja 18-29-vuotiaiden ikäryhmät pienenivät 170 ja 60 asukkaalla, muut ikäryhmät kasvoivat. Eniten kasvoi 30-49-vuotiaiden ikäryhmä 1 380 hengellä ja 65 vuotta täyttäneet 910 asukkaalla.

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa