Espoo: Tilastot ja tutkimukset –kuukausitiedote marraskuu 2021

Espoon uusin väestörakennejulkaisu on valmistunut

Espoon väkiluku oli 292 796 henkeä vuodenvaihteessa 2020/2021. Espoolaisista 55 624 henkeä eli 19,0 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 202 henkeä (74,2 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 19 970 henkeä (6,8 prosenttia). Espoolaisperheitä oli 78 406. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 241 eli 46 prosenttia kaikista perheistä.

Tutustu julkaisuun: Espoon väestörakenne 2020/2021

Espoon kaupunki mukana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa

Hankkeessa kuullaan ulkosuomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja paikkariippumatonta työtä tekeviä kansainvälisiä diginomadeja. Hanke tukee Talent Boost -ohjelman teemoja ja etsii ratkaisuja osaajapulaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat ”Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? sekä Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?” Hankekumppanit pitävät tärkeänä, että työssä annetaan puheenvuoro ja ideoinnin tilaa ihmisille, jotka voisivat olla nykyistä vahvemmin rakentamassa Suomen menestystä. Tutkimus palvelee sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeita.

Tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Pipa Turvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Tutkimushanketta johtaa dosentti, VTT Mari K. Niemi. Hanketta voi seurata sen kotisivuilla kvosaajiensuomi.com ja sosiaalisessa mediassa @kvosaajiensuomi (Instagram, Twitter, Facebook).

Espoon väestö oli vuoden 2021 syyskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 295 500 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-syyskuun aikana 2 700 asukkaalla, mikä on 800 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 230 lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita 20 viimevuotista enemmän. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi 200 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 560 asukkaan verran ja 240 asukasta vähemmän tappiollinen kuin edellisvuonna. Maahanmuutto oli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 180 henkilöllä.

Vuoden 2021 väestönkasvuksi tulee tammi-syyskuun ennakkotietojen perusteella 3 700 asukasta. Kuntien välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa kuukausittain, joskus tappiollista joskus voitollista. Tämän vuoden kokonaisväestönkasvu riippuu pääosin maan sisäisen muuttoliikkeen loppuvuoden kehityksestä, jota on hyvin vaikea ennustaa.

Tammi-syyskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 72 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50 prosenttia ja kuntien välinen muutto oli tappiollinen 22 prosentin verran.  

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 20 ja EU-maista 400 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee yleensä pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-syyskuussa määrä oli 1 430 asukasta. Tällä hetkellä 23 prosenttia muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- tai EU-maista.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli syyskuun lopussa 58 800, mikä on 19,9 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammi-syyskuun väestönkasvusta ylitti 100 prosenttia, koska suomen-, saamen- ja ruotsinkielisen väestön määrä laski.

Eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaaran alueella, 1 090 hengellä. Suur-Tapiolan alueen kasvu oli 950 asukasta. Suur-Espoonlahti kasvoi 310 asukkaalla ja Suur-Kauklahti 290. Suhteellisesti eniten kuitenkin kasvoi Suur-Kauklahti 2,5 prosenttia. Vanha-Espoossa väestö väheni 150 asukkaalla. Alle kouluikäisten ja 18-29-vuotiaiden ikäryhmät pienenivät 170 ja 60 asukkaalla, muut ikäryhmät kasvoivat. Eniten kasvoi 30-49-vuotiaiden ikäryhmä 1 380 hengellä ja 65 vuotta täyttäneet 910 asukkaalla.

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Moniaistinen tila leviää kirjastoihin ja julkisiin ympäristöihin

Toukokuussa Urban Millin UUSAIKA-hankkeen järjestämä Uusimaa Innovoi -tapahtuma johti uudenlaisen moniaistisen tilakonseptin hyödyntämiseen Espoon kirjaston, SPR:n ja Laurea AMK:n yhteistyönä.

UUSAIKA on yksi Uudenmaan älykkään erikoistumisen koordinaatiohankkeista arjen hyvinvointikaupunki-teemassa.

kuva-4b

KUVA: Laureassa kehitetty moniaistinen tila

Laurean Minttu Räty kertoo:

Toimme Uusimaa Innovoi – päivään Laureassa kehitetyn Aistien -tilan eli moniaistisuutta hyödyntävän teltan. Opiskelijat olivat rakentaneet tapahtumaa varten ajatusta esittelevän tilan, jossa vierailija sai tehdä moniaistisen ”pikamatkan”  vaikkapa opiskelijoiden kotimaihin Unkariin tai Zimbabween.

Urban Millin kumppani Espoon kaupunki osallistui monipuolisesti Uusimaa Innovoi -tapahtumaan. Espoon kirjaston edustajat olivat esittelemässä omaa toimintaansa ja tutustuivat tilaideaan. Yhteydenpito jatkui siten, että Laurea kutsui kirjaston väen tutustumaan Tikkurilan Laurean kiinteään Aistien-tilaan. Vierailusta innoittuneena Espoon Entresse-kirjasto rakensi kirjastoon oman moniaistisen tilan kesän aikana.

Syksyllä päädyimme hakemaan ESR-rahoitusta yhdessä. Nyt Elämyksillä osaksi yhteiskuntaa – hankkeessa moniaistisia tiloja on tarkoitus käyttää kielen opetukseen ja monikulttuurisuuden näkyväksi tekemiseen mm. kirjaston tiloissa. Mukana kolmantena hankekumppanina on SPR, jonka vapaaehtoiset ovat jo pitempään järjestäneet vapaamuotoista suomen kielen opetusta  maahanmuuttajille.

Moniaistisia tiloja tullaan viemään Entressen ja Laurean lisäksi myös muihin kirjastoihin ja julkisiin tiloihin Uudellamaalla. Tarkoituksena on edistää kielitaidon lisäksi monikulttuurisia kohtaamisia ja rakentaa erilaisia elämyksellisiä tiloja yhdessä maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset. Tähän toimintaan voi kuka tahansa osallistua!

Lisätietoa moniaistisen tilan hyödyntämisestä:

Minttu Räty, 0400-947765, minttu.raty@laurea.fi

 

img_7622

KUVA: Älykkään erikoistumisen yhteistyötä: Minttu Räty (Laurea) ja Uusimaa Innovoi-tapahtuman järjestäjä Lars Miikki (Urban Mill)

Oppia robottibussikokeiluun Otaniemestä

kohtaaminenEspoon Otaniemen robottibussikokeilu saatiin onnistuneesti päätökseensä viime viikolla. Aikaisemmin kesällä Helsingin Hernesaaressa tehtyyn kokeiluun verrattuna saatiin erilaisia kokemuksia siitä, miten robottibussit liikkuvat liikenteen seassa, miten ihmiset niihin suhtautuvat ja mitä bussien mahdollinen liikennöinti tulevaisuudessa jollain vakituisella reitillä vaatii.

Otaniemen reitti oli mutkainen, kapeillakin teillä kulkeva ja hitaamman liikenteen alueella toimiva, joten kokemuksia muun muassa kevyen liikenteen kohtaamisesta saatiin kerättyä varsin mukavasti. Oli myös erittäin mielenkiintoista huomata kuinka alueen muut toimijat varsin nopeasti oppivat toimimaan yhteistyössä robottibussin kanssa ja osasivat ottaa huomioon muun muassa muuttuneet liikennejärjestelyt.

Liettuan presidentti tutustumassa robobussiin Urban Millin edessä Innovation Gardenissa

Liettuan presidentti tutustumassa robobussiin Urban Millin edessä Otaniemi Innovation Alleyn pysäkillä (kuva: Hannu Hyyppä, Aalto-yliopisto)

Bussit otettiin jo heti alkujaan mielenkiinnolla vastaan, eikä reittiä vielä ollut edes avattu, kun innokkaimmat yrittivät jo hypätä bussien kyytiin. Design Factoryn, Urban Millin ja Startup Saunan kokonaisuus oli operointialueena mielenkiintoinen, sillä kävijäprofiili vaihteli opiskelijaporukoista kiinnostuneisiin lapsiperheisiin ja aina korkean tason valtiovierailuihin asti – Liettuan presidenttikin sai nauttia robottibussin tasaisesta kyydistä! Inspiroivassa korkean teknologian ympäristössä myös kokeilijayrityksemme ja hankekumppanimme pääsivät mukavasti tekemään kokeilujaan reitillä.

robottibussikylttiErinomaisesta vastaanotosta huolimatta Otaniemen kokeilu jouduttiin päättämään hieman suunniteltua aikaisemmin, jotta bussit ehtivät liikennöidä vielä Hervannassa Tampereen teknillisen yliopiston kampusalueella ennen lumien tuloa – Hervantaan bussit siirtyivätkin tämän viikon alussa uuden reitin tekoa varten. Suunnitelmissa on kuitenkin palata takaisin Otaniemeen ensi vuonna heti kevään tultua jatkaen SOHJOA-projektin tavoitteita, löytämällä kokeilujen kautta kaupunkiliikenteen sujuvuuden, turvallisuuden sekä matkustajien käyttökokemuksen kannalta parhaat lähitulevaisuuden sovelluskohteet automaattibusseille.

Lisätietoa: http://sohjoa.fi/

Teksti: Oscar Nissin ja Eetu Rutanen. Kuvat 1 ja 3: Oscar Nissin

Metropolia Ammattikorkeakoulu

metropolia-logo sohjoa

Metropolia – Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015 Urban Mill & Aalto Design Factory

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015
Design Factory ja Urban Mill, Lämpömiehenkuja 3 ja 5, Espoo

Mini Maker Faire juhlistaa tee-se-itse -kulttuuria ja kaiken maailman värkkääjiä!
Maailmaa valloittanut maker-kulttuuri on vilkasta myös Suomessa ja on aika järjestää ensimmäinen kansainvälinen, koko perheen tapahtuma Mini Maker Faire. Otaniemessä sijaitsevat Design Factory ja Urban Mill täyttyvät värkkääjistä eli tekijöistä (englanniksi makers) viikonloppuna 17.-18.10.2015.

Maker Faire (www.makerfaire.com ) on koko kansan tapahtuma, jossa esitellään monimuotoisesti tee-se-itse -kulttuuria värkkäyspisteiden, työpajojen, keskustelujen, tietoiskujen ja performanssien kautta. Tapahtuma on innostumisen, uskaltamisen, oppimisen, käsillä tekemisen ja osaamisen jakamisen suurta juhlaa – yleisötapahtuma, joka liikkuu tieteen, taiteen ja teknologian rajapinnassa. “Maker Faire -tapahtumaa tekemällä haluamme tuoda suomalaiset värkkääjät osaksi kansainvälistä liikettä” kertoo Wärk ry:n puheenjohtaja Laura Uusitalo.

Tapahtuman tavoitteena on tarjota noin 100:lle värkkääjälle tilaisuus esitellä intohimoisen tekemisensä hedelmiä ja osaamistaan sekä antaa noin 2000:lle kävijälle mahdollisuus kokeilla ja innostua uusista asioista. Tänä vuonna vielä kohtuullisen kokoinen Mini Maker Faire on tarkoitus järjestää useamman kerran ja kasvattaa täysimittaiseksi Maker Faireksi.

Tekijöitä/värkkääjiä tapahtumaan haetaan avoimella Open call -lomakkeella elokuusta alkaen. Mukana ovat jo Suomen Hacklabit, Trashlab ja Kaupunkiverstas.

Yhteistyökumppaneina vuoden 2015 Mini Maker Faire -tapahtumassa ovat Aalto yliopisto, Urban Mill, Sitra ja Yle.

Järjestäjänä toimiva Wärk ry on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa luovuutta, kekseliäisyyttä ja kokeiluja tee-se-itse -kulttuurin kautta. Yhdistys  ja sen jäsenet ovat olleet järjestämässä WÄRK:fest yleisötapahtumaa vuosina 2012 ja 2013.

Lisätietoja:

Pauliina Jalonen, tapahtumatuottaja, pauliina.jalonen(at)gmail.com, 040-8488 753

Sami Oinonen sami.oinonen(at)gmail.com, 0400-225475

www.espoomakerfaire.fi, twitter: @espoomakerfaire

https://www.facebook.com/espoomakerfaire?fref=ts


**************************
Pauliina Jalonen
verkostokoordinaattori
Otavan Opiston Osuuskunta
045 8732828 <tel:045%208732828>

”Kotinurkilta kallioille: Espoon luontokohteet” mobiilisti: lataa sovellus tai selaa netistä!

Kotinurkilta kalliolle – Espoon luontokohteet -kirja on retkiopas Espoon luontoon. Luontokirja esittelee espoolaisten lähiympäristöä, arkiluonnon kauneutta. Espoossa on monipuolinen luonto, on lehtoja, vanhaa metsää, lintuvesiä, saaristo ja kruununjalokivenä Nuuksion kansallispuisto. Monien arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden rinnalla Espoossa kukoistaa rikas lähiluonto.

Kirjassa esitellään lähes kaikki Espoon luonnon arvokohteet, kuten luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, geologiset kohteet ja vanhat perinnemaisemat. Sen avulla voi kiertää lähiympäristön kohteita tai suunnitella pidemmän retken.

Espoo on jaettu kirjassa 13 alueeseen, joten kohteiden löytäminen oman asuinalueen läheisyydestä on helppoa. Havainnollistavat aluekartat auttavat löytämään mielenkiintoiset luontokohteet myös muualta Espoosta. Linkeistä pääset kirjan alueisiin ja näet niiden kohteet.

Espoon keskus Leppävaara
Kauklahti Laaksolahti
Keskuspuisto Bodom
Espoonlahti Kalajärvi
Saaristo Velskola
Matinkylä-Olari Nuuksio
Tapiola

Kirjan voi ladata myös Windows Phone -sovelluksena, jossa on esitetty kaikki kirjan kohteet kuvin ja teksteinä. Kohteiden sijainti on esitetty kartalla, jonka taustalle saa katukartan (=puhelimen oma kartta), ilmakuvan, opaskartan tai maastokartan. Sovellus ja sen käyttäminen on maksutonta, mutta operaattori veloittaa datasiirrosta liittymäkohtaisen hinnan.

Sovelluksen latausohjeet:

  • Lataa Espoon luontokohteet
  • Mene Windows Phone puhelimella kauppaan, etsi hakusanoilla ”Espoon luontokohteet” ja asenna sovellus
  • Tilaa latauslinkki tekstiviestinä puhelimeen lähettämällä numeroon 16130 tekstiviesti ”map tapiola”

Lisä tietoa: http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Espoon_luontokohteet

Espoon valtuustotalosta pursui uusia ajatuksia – 150 yhteiskehittäjää ideoi digitaalisia kuntapalveluita!

Espoo selvittää digitalisaation roolia  kaupungin palvelutuotannossa. Tavoitteena on lisätä palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Työ aloitettiin yhdessä palvelujen käyttäjien ja palvelukumppanien kanssa. 150 asiantuntijalta koottiin ideoita digitalisointiin joukkoistamisen avulla. Työpajan avasi kaupunjohtaja Jukka Mäkelä.

Mäksy 5.2.2015

”On mahdollista muuttaa kaupungin rooli palvelujen järjestäjästä ja tuottajasta uusien innovatiivisten palvelujen mahdollistajaksi”, lupasi Espoon ICT-kehitysjohtaja Hannes Rauhala tilaisuuden alussa.

Espoon kaupunki käyttää uusia palvelun kehittämisen menetelmiä. Mm. joukkoistamista  kokeillaan kaupungin sidosryhmistä kootun ryhmän kanssa. Ryhmään kuuluu kaupungin omien asiantuntijoiden lisäksi noin 120 kuntapalvelujen asiakasta. He ideoivat 5.2.2015, miten digitalisaation avulla olisi mahdollista luoda kuntapalveluihin täysin uudenlaisia palvelumalleja ja lisätä nykyisten kuntapalvelujen tuottavuutta. Ideoinnissa mukana olevat palvelualueet ovat ensimmäisessä vaiheessa opetus, vanhustenpalvelut, varhaiskasvatus sekä infrastruktuuri ja elinympäristö.

Muuta aiheeseen liittyvää Espoolta:

Espoon kirjastoautoille reittisovellus – edelläkävijänä maailmassa!

Espoon kirjastoautot ovat saaneet tietääksemme ensimmäisenä maailmassa oman reittisovelluksen. Sovellus löytyy osoitteesta:

http://kirjastoauto.espoo.fi

Reittisovelluksesta voit nähdä Espoon kirjastoautojen pysäkit, aikataulut ja kirjastoautojen sijainnin reaaliajassa. Myös kirjastoauton arvioitu saapumisaika pysäkeille ja viestit mahdollisista peruutuksista näkyvät sovelluksessa.

Sovellus on käytettävissä tableteilla, matkapuhelimilla ja tietokoneilla. Myös eri selaimet tukevat sovellusta.
Tietojen päivittäminen on tehty kirjastoautojen henkilökunnalle mahdollisimman helpoksi, jotta tieto esimerkiksi reittien muuttuessa kulkisi asiakkaille nopeasti sekä että kaikki asiakkaille oleellinen tieto pysäkeistä löytyisi yhdestä paikasta.

HelMet.fi-sivuilla on edelleen tietoa Espoon kirjastoauton toiminnasta ja tapahtumista.

Pyydä kirjastoautolla käydessäsi QR-koodi, jolla pääset reittisovellukseen nopeasti ja helposti mobiililaitteillasi!

Lisätietoja:

Eva Wilenius, Hakeutuvan toiminnan johtaja, Espoon kaupunginkirjasto, eva.wilenius(at)espoo.fi

”Kirjaston Pajat” voittivat Espoon kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon

HelMet 17.12.2014:

Kolmatta kertaa järjestetyn Espoon innovaatiokilpailun voittajaksi nousi Espoon kaupunginkirjaston pajatoiminta. Kirjaston paja on uusi palvelu Suomen kirjastokentässä.

Pajat innovaatiokilpailun voittajaPaja on paikka oppia, opettaa, luoda, rakentaa, tuunata ja kokeilla yhdessä. Pajoissa eri-ikäiset ihmiset oppivat ja oivaltavat yhdessä uusia asioita, esimerkiksi 3D-tulostusta tai koodausta. Pajatoiminta on ennakkoluulotonta toimintaa, jota juuri nyt tarvitaan tietoyhteiskunnassa.

Pajat ovat oiva esimerkki siitä, että oppeja ei tarvitse hakea kalliilta kursseilta, vaan osaaminen löytyy yhdessä kokeilemalla ja tekemällä. Pajatoiminta innostaa vapaaehtoisuuteen ja antaa eri alojen ammattilaisille tilaa toimia ja oppia kirjaston tilassa.

Pajoissa käyvät sekä lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit, opiskelijat ja yrittäjät. Esimerkiksi 3D-tulostusta voivat hyödyntää muun muassa opiskelijat, jotka suunnittelevat ja tulostavat lopputöitään tai mikseivät myös huonekalusuunnittelijat, jotka tekevät pienoisvedoksia omista malleistaan. Myös peleistä tuttu Minecraft-ukkeli herää 3D-tulostimen avulla ”eloon”. Pajoja on kehitetty määrätietoisesti ja konseptista on edetty nopeasti käytäntöön.

Espoon Pajat voittivat innovaatiokilpailun

Espoossa Pajoja on kolme: Tapiolassa, Kirjasto Omenassa ja Sellossa. Myös Kaupunkiverstas Helsingissä pyörittää pajatoimintaa. Kalle Kalliomäki on töissä Sellon kirjaston Pajassa. Innovaatio-palkinto oli hieno uutinen, joka vahvisti Kalliomäen omaa näkemystä pajatoiminnasta.– Maine ja kunnia on tällä hetkellä ylivoimaisesti tärkein elementti toiminnan jatkuvuuden ja tulevaisuuden kannalta. Se, että muutkin ovat innostuneita konseptistamme takaa sen, että Paja kuuluu ja näkyy osana kirjastojen ja kaupungin toimintaa myös vastaisuudessa, Kalliomäki sanoo.

Pääkaupunkiseudun Pajat ja verstaat Helmetissä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat

Lue koko artikkeli HelMetistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Espoossa_kirjaston_Pajat_voittivat_innov%2854793%29

Palveluja kehitettiin innolla: https://urbanmill.org/2013/06/07/tapiolan-kirjaston-kehittamispaiva-urban-millissa-tuotti-nipun-hyvia-ideoita-kirjastotyon-kehittamiseksi/

Tietoa Espoon innovaatiokilpailusta: http://www.espoo.fi/fi-FI/Kirjaston_paja_voitti_kaupunginjohtajan_%2859984%29

Parasta kaupunkia Espooseen, vastaa kyselyihin

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus kysyy kaupunkilaisilta tulevaisuuden asuinympäristöistä ja virkistäytymisen toiveympäristöistä. Karttapohjaisiin verkkokyselyihin voi vastata 1.12. alkaen. Ne ovat jatkoa syksyllä 2013 olleeseen Millainen on hyvä espoolainen asuinympäristö? -kyselyyn.


Tavoitteena on tarjota asukkaille mahdollisuus osallistua keskusteluun tulevasta kaupunkiympäristöstä. Samalla lisätään kaavoituksessa käytettävää arvokasta asukastietoa. Kyselyjen tuloksia käytetään hyväksi asema- ja yleiskaavoituksessa.

Kyselyt ovat avoinna 1.12.2014-28.2.2015. Kyselyihin on mahdollista vastata myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kysely 1: Tulevaisuuden asuinympäristöt Espoossa (på svenska)  (in english)

Espoo-tarinan mukaan Espoota kehitetään aidoksi viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi, jossa vuonna 2025 asuu 300 000 asukasta. Länsimetro ja kaupunkirata muodostavat merkittävät kehityskäytävät, joihin suuri osa uudesta asuntotuotannosta kohdentuu.

Kyselyn tarkoituksena on kysyä espoolaisilta, miten he haluavat nähdä kaupungin kasvavan? Minkälainen on espoolainen kaupunkiympäristö tulevaisuudessa?

Kysely sisältää myös samat toiveasuntoon liittyvät kysymykset kuin vuonna 2000 Espoon kaupungin tekemässä kyselytutkimuksessa ”Espoolaisten asumistoiveet 2000”.

Kysely 2: Virkistyksen toiveympäristöt Espoossa (på svenska)  (in english)

Kyselyssä selvitetään miten nykyiset virkistysalueet ja -reitit palvelevat asukkaita ja minkälaisia toiveita asukkailla on niiden kehittämiseen. Kyselyssä virkistysalueilla tarkoitetaan erilaisia virkistys-, viher-, puisto-, ulkoilu- ja urheilualueita, joita käytetään vapaa-ajalla eri vuodenaikoina.

Vastaamalla kyselyyn asukkaat saavat kertoa muun muassa miten he virkistäytyvät ja millaisia virkistyspalveluita heidän toiveympäristönsä sisältää. Lisäksi kyselyssä on teemakysymyksiä joistakin kaavoituksen kannalta ajankohtaisista teemoista kuten veneilystä ja hevostalleista.

Lisätietoja:

Kysely 1: tutkija Laura Malm-Grönroos
laura.malm-gronroos@espoo.fi
p. 043 825 5231

Kysely  2: erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen
tanja.h.hamalainen@espoo.fi p. 043 825 5224

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Urban Mill’s video greeting for Opening seremony of the Joint Lab for Intelligent Services Embedded in Everyday Life (ISEEL), Shanghai, China 27.11.2014

(sorry, narration dropped from the video, here’s it in text format)

Greetings from Urban Mill at Espoo Innovation Garden! I’m Kari Mikkelä, executive producer of our Open Innovation platform, co-creation community and ecosystem service.

We host Active Life Village and its Home as-a Service Platform demo site. Its part of our mission to accelerate urban innovations. We bridge physical and digital spaces. In our startup and prototyping network are more than 50 actors.

We partner with City of Espoo, Aalto University and Finnish Build environment business cluster. Thus more than 25.000 users, 4000 visitors, 1000 events, 500 pioneers and 100 digital tests have been active during the last 1,5 years. Active Life Village has been a perfect  partner for us.

We welcome new global actors to our ecosystem. Our doors are open for co-creation and joint business activities. Welcome to Urban Mill.