Espoo-mitalit jaettiin itsenäisyyspäivänä – Urban Mill sai tunnustusta

Espoon ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt Urban Mill täyttää pian viisi vuotta. Se on tuonut Otaniemeen 100.000 yrittäjähenkistä ihmistä, 3.000 tapahtumaa ja 100 kehittäjätiimiä rikastuttamaan alueen innovaatiotoimintaa. Yrittäjyyttä tukeneet ja alueen yhteiskehittämistä orkestroineet urbaanit myllärit Kari Mikkelä ja Lars Miikki palkittiin itsenäisyyspäivänä Espoo-mitaleilla Suomi100-hengessä.

Aalto-yliopisto ja Urban Mill Espoo Areenalla. Kuvassa vasemmalta valtuutettu Anna Rukko, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, Urban Millin tuottajat Kari Mikkelä ja Lars Miikki sekä kansanedustaja Sanna Lauslahti. Kuva: Markku Markkula

Espoon kaupungin tiedote 6.12.2017: 

Espoon kaupungin Suomi100-itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Espoo Metro Areenalla jaettiin perinteiseen tapaan Espoo-mitalit. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ojensivat vuoden 2017 mitalit 15 ansioituneelle henkilölle. Mitali on kiitos ja kannustus Espoon hyväksi tehdystä työstä.

Mitalitaiteilija Kauko Räsäsen suunnittelemaa Espoo-mitalia on jaettu vuodesta 1972 alkaen. Mitalin saajia on vuosien saatossa ollut kaikkiaan yli 500.

Valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jakoivat Espoo-mitalit.

Espoo-mitalit 2017

Mitalitoimikunta on myöntänyt Espoo-mitalin seuraaville henkilöille tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi.

FC Hongan naisten joukkueen kapteeni Anna Auvisen johdolla joukkue toi naisten jalkapallon Suomen mestaruuden 2017 Espoolle.

Kanadanranskalainen, espoolaistunut Andre Noël Chaker on esiintymisillään ja kirjoituksillaan havahduttanut näkemään suomalaisuuden omaperäiset arvot ja toimintatavat kilpailuetuna.

Valokuvaaja, toimittaja Mauritz Hellström on kuvittanut Espoon kaupungin kasvutarinaa vuosikymmenten ajan. Hän on taltioinut niin espoolaisen arjen ja juhlan kuin rakentamista ja luontoakin.

Yrittäjä Pertti Itkonen on vuosien työllä rakentanut Tapiolan golfkentän Mankkaan entiselle kaatopaikka-alueelle. Nyt alue on saatu hyöty- ja hyvinvointikäyttöön sekä golfaajille että muille.

Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio on kehittänyt kaupungin vuokra-asuntopalveluja vastuullisesti. Edelläkävijäratkaisut ovat säästäneet energiaa ja luoneet kestävää asumista.

Asukasaktiivi Raimo Kukko on ollut kehittämässä asukastoimintaa jo 70-luvulta lähtien. Hän on ollut mukana mm. Espoon Kaupunginosayhdistysten liiton sekä Espoon Omakotiyhdistysten keskusliiton toiminnassa. Hänet on aiemmin palkittu Espoon kotiseutukummin arvonimellä.

Kauppatieteiden maisteri, hallintotieteiden tohtori, kansanedustaja Sanna Lauslahti on toiminut 13 vuotta Espoon valtuutettuna. Hän toimii kolmatta kautta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana.

Otaniemessä toimivan Urban Millin vetäjät Lars Miikki ja Kari Mikkelä ovat väsymättä ja horjumattoman optimistisina työskennelleet Espoon yritys- ja innovaatioekosysteemin kehittämiseksi jo vuosikymmeniä.

Aalto-yliopiston rehtori, professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelä nimitettiin tehtäväänsä 2017 heinäkuusta. Hän on toiminut tietojenkäsittelytekniikan professorina, vararehtorina ja rehtorin sijaisena. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä ja hän on toiminut myös vaativissa kansainvälisissä tutkimustehtävissä.

Hyväntekijä Anna Rukko on kerännyt rahaa uudelle lastensairaalalle myymällä itse tekemiään koruja. Hän on saanut useita valtakunnallisia tunnustuksia ja tänä vuonna hänet on valittu kymmenen parhaan joukkoon Nuorkauppakamareiden kansainvälisessä Ten Outstanding Young Persons -kilpailussa. Hän on myös Espoon valtuuston jäsen.

Erityisasiantuntija Pirkko Sillanpää on työskennellyt Espoon kaupunginmuseossa lähes 40 vuotta. Hän on tehnyt myös pyyteetöntä vapaaehtoistyötä useissa espoolaisissa järjestöissä, mm. Keski-Espoo Seuran perustajajäsenenä sekä Keski-Espoon Sanomien päätoimittajana.

Suomenruotsalainen laulaja ja näyttelijä Benny Törnroos on tehnyt radio- ja televisio-ohjelmia ruotsiksi sekä musiikkia lapsille ja aikuisille. Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan tunnuskappale on hänen tunnetuin kappaleensa. Törnroos on myös monta kertaa osallistunut Espoon ”Kulturen vid ån” -tapahtumaan.

Diplomikauppias, talousneuvos Heimo Välinen on ruokalahjoitusten ja ruokahävikin vähentämisen pioneeri ensin kaupassaan Soukassa ja sittemmin Espoonlahdessa. Viime vuonna vapaaehtoisten avulla tarvitseville jaettiin noin 15 000 kassillista lähellä viimeistä käyttöpäivää olevia ruokatuotteita.

Sairaanhoitaja, aluetoimitsija Johanna Värmälä on toiminut 17 vuotta Espoon valtuustossa sekä kaksi valtuustokautta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana.

Vuoden 2017 Espoo-mitalistit vasemmalta Johanna Värmälä, Heimo Välinen, Benny Törnroos, Pirkko Sillanpää, Anna Rukko, Ilkka Niemelä, Kari Mikkelä, Lars Miikki, Sanna Lauslahti, Raimo Kukko, Seppo Kallio, Pertti Itkonen, Mauritz Hellström, Andre Noêl Chaker ja Anna Auvinen

Espoo-mitali lisätietoa.

Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina

Ramboll Consulting, 4Front, Urban Mill, Bird&Bird ja VPSolutio:
Tietokayttoon.fi – VNK:n raportti julkaistuAntti Kaihovaara, Katri Haila, Kirsi Noro, Vesa Salminen, Valtteri Härmälä, Kimmo Halme, Kari Mikkelä, Veli-Pekka Saarnivaara, Henrik Pekkala



Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017;
Sivumäärä: 136, ISSN Web: 2342-6799, ISBN Web: 978-952-287-366-8

 

Ekosysteeminen ajattelutapa yrityspalveluiden kehittämiseen!

Erilaisten ekosysteemien merkitys elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittymiselle on tärkeä. Talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet innovaatiotoimintaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatiotoiminnassa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Näitä eri toimijoiden muodostamia tiiviitä, keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan ekosysteemeiksi.

Tässä raportissa tarkastellaan ekosysteemien kehitystä ja sisäistä dynamiikkaa. Tapaustutkimuskohteina ovat olleet neljä kansantaloudellisesti merkittävää ekosysteemiämme (Metsäala, Digiala, Terveysala ja CleanTech). Raportissa on lisäksi selvitetty erityyppisten yrityspalvelujen merkitystä ekosysteemien kehitykselle kansallisten ja kansainvälisten tapaustutkimusten avulla.

Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Julkisella sektorilla on suuri merkitys ekosysteemien kehittämisessä. Ekosysteemien tukeminen edellyttää julkiselta sektorilta kuitenkin tulevaisuudessa uudistumiskykyä ja ekosysteemisen ajattelun lisäämistä.
Erityisesti yrityspalveluiden tulee uudistua ekosysteemisiksi yrityspalveluiksi. Käynnissä oleva kasvupalvelu- ja maakuntauudistus tarjoavat otollisen tilaisuuden koko yrityspalvelujärjestelmän tarkasteluun siten, että se huomioi nykyistä paremmin tässä raportissa käsitellyt ekosysteemien kehittämiseen liittyvät aasteet ja näkökulmat.

Komissio lanseeraa järjestyksessään toisen eurooppalaisen innovaatiopääkaupunkikilpailun

Helsinki_EU_toimisto

Helsinki EU-toimiston uutiskirje 13.2.2015:

EU:n neuvosto Euroopan komissio avaa jälleen eurooppalaisen iCapital-kilpailun heinäkuussa 2015. Kilpailun tavoitteena on palkita kaupunkeja, jotka toiminnallaan edistävät innovaatioita ja parantavat asukkaittensa elämänlaatua. Kilpailussa palkitaan kolme kaupunkia, jotka ovat onnistuneet luomaan parhaat innovaatioekosysteemit, jotka yhdistävät toiminnassaan kansalaiset, yritykset, julkiset tahot ja korkeakoulut. Voittajakaupunki palkitaan 950 000 euron palkinnolla, ja toiseksi ja kolmanneksi tulleet kaupungit saavat 100 000 ja 50 000 euron suuruiset palkinnot. Palkintojen tarkoituksena on auttaa kaupunkeja tehostamaan innovointitoimiaan.

Innovaatiopääkaupunkikilpailu on tarkoitettu yli 100 000 asukkaan kaupungeille ja siihen voi osallistua 1.7.-15.11.2015 välisenä aikana. Riippumaton asiantuntijapaneeli arvioi kaupungit 1.1.2012 jälkeen toteutettujen hankkeiden perusteella ottaen huomioon myös kaupunkien tulevaisuuden suunnitelmat innovaatioiden käytön lisäämiseksi. Ensimmäisen innovaatiopääkaupunkipalkinnon voitti Barcelona. Myös Espoo sijoittui kuuden finalistin joukkoon.

Lisätietoja: http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?section=icapital&pg=home