4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA

Ács, Z. J., Autio, E., & Szerb, L. (2014). National Systems of Entrepreneurship: Measurement issues and policy implications. Research Policy, 43(3), 476–494.
Acs, Z. J., Szerb, L., & Autio, E. (2015). Global Entrepreneurship Index 2016. Washington D.C.: The Global Entrepreneurship and Development Institute.
Autio, E., Rannikko, H., Handelberg, J., & Kiuru, P. (2014). Analyysejä Suomen kasvuyrittäjyysekosysteemistä. Aalto-yliopisto.
Autio, E. (2015a). Managing Entrepreneurial Ecosystems. November 16, 2015.

Managing Entrepreneurial Ecosystems

Autio, E. (2015b). Entrepreneurial and business ecosystems: What’s different? December 10, 2015. http://thegedi.org/entrepreneurial-and-business-ecosystems-whats-different/
Ali-Yrkkö, J., & Rouvinen, P. (2015). Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle? ETLA Muistio 28.
Auerswald, P. E. (2015). Enabling Entrepreneurial Ecosystems. Insights from Ecology to Inform Effective Entrepreneurship Policy. Ewing Marion Kauffman Foundation.
Bathelt, H., Malmberg, A., & Maskell, P. (2004). Clusters and knowledge: local buzz, global pipelines and the process of knowledge creation. Progress in Human Geography, 28(1), 31–56.
Bekkouche, M. (2014). Seven Power Tools for Global Solution Networks. Global Solution Networks.
Brown, R., Mason, C., & Mawson, S. (2014). Increasing “The Vital 6 Percent”: Designing Effective Public Policy to Support High Growth Firms. NESTA.
Blank, S. (n/a). Blog on entrepreneurship and startups. http://steveblank.com
CITIE. http://www.citie.org
Clarysse, B., Wright, M., Bruneel, J., & Mahajan, A. (2014). Creating value in ecosystems: Crossing the chasm between knowledge and business ecosystems. Research Policy, 43(7), 1164–1176.
Criscuolo, C., Gal, P. N., & Menon, C. (2014). The Dynamics of Employment Growth. OECD Science, Technology and Industry Policy Papers, (14), 96.
Curley, M., & Salmelin, B. (2013). Open Innovation 2.0: A New Paradigm.
Deloitte. (2015). Business ecosystems come of age. Deloitte Business Trends Series.
European Commission (2015). Open Innovation 2.0 Yearbook 2015. European Commission.
Feld, B (2012). Startup Communities: building an entrepreneurial ecosystem in your city, Hoboken: NJ, Wiley.
Florida, R. (2002). The Rise of the Creative Class: And How it’s transforming work, leisure, community and everyday life. New York: Perseus Book Group
Foray ym. (2012). Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation (RIS 3). European Commission.
Gibson, J., Robinson, M. & Cain, S. (2015). City Initiatives for Technology, Innovation and Entrepreneurship. A Resource for City Leadership. CITIE, http://www.citie.org.
Global Entrepreneurship Development Institute. http://www.thegedi.org
Graham, R. (2014). Creating university-based entrepreneurial ecosystems: Evidence from emerging world leaders. Massachusetts Institute of Technology MIT.
Halme, K., Salminen, V., Lamminmäki, K., Rikama, S., Barge, B., Dalziel, M., & Miller, C. (2015). Nuorten kasvavien yritysten merkitys, menestystekijät ja yritystukien rooli kasvun ajurina. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Harmaakorpi, V. & Rinkinen, S. (2015).Kohti ekosysteemiperustaista innovaatiopolitiikkaa. Policy brief 10/2015, Tekes.
Harrison, R. T., Cooper, S. Y., and Mason, C. M. (2004). Entrepreneurial activity and the dynamics of technology‐based cluster development: the case of Ottawa, Urban Studies, 41: 1045‐1070.
Herrmann, B. L., Gauthier, J., Holtschke, D., Berman, R., & Marmer, M. (2015). The Global Startup Ecosystem Ranking 2015. Compass.co.
Hämäläinen, T. J. (2015). The Challenge of New Industrial Policy: How To Facilitate the Growth of New Business Ecosystems? New Unpublished draft.
Iansiati, M., & Levien, R. (2004). Strategy as Ecology. Harvard Business Review, 76.
Isenberg, D. J. (2010). The big idea: How to start an entrepreneurial revolution. Harvard Business Review, 88(6).
Isenberg, D. J. (2011). The Entrepreneurship Ecosystem Strategy as a New Paradigm for Economic Policy: Principles for Cultivating Entrepreneurships. The Babson Entrepreneurship Ecosystem Project. Babson Global.
Kakko, I. & Mikkelä, K. (2015). Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept. WTA/Unesco Training Workshop, Daejon, 22.9.2015
Kandiah, G., & Gossain, S. (1998). Reinventing value: The new business ecosystem. Strategy & Leadership, 26(5), 28–33.
Lappalainen, E. P., Markkula, M., & Kune, H. (Eds.). (2015). Orchestrating Regional Innovation Ecosystems. Espoo: Espoo Innovation Garden.
Lerner, J. (2010). The future of public efforts to boost entrepreneurship and venture capital. Small Business Economics, 35(3), 255–264.
Markkula M., Lappalainen P., Mikkelä K. (2013). Learning Spaces as Accelerators of Innovation Ecosystem Development, eLearning Papers n.º 34, October 2013. http://www.openeducationeuropa.eu/en/elearning_papers
Mason C. and Brown R. (2013). Creating good public policy to support high growth firms, Small Business Economics, 40, 211-225.
Mason, C., & Brown, R. (2014). Entrepreneurial Ecosystems and Growth Oriented Entrepreneurship. Background paper prepared for the workshop organised by the OECD LEED Programme and the Dutch Ministry of Economic Affairs on Entrepreneurial Ecosystems and Growth Oriented Entrepreneurship. OECD.
Matikainen, E. & Mikkelä, K. (2006): Supporting the Business Ecosystem – Internationalisation of Finnish Digital Learning Business Cluster, IASP 2006, Conference Paper (International Association of Science Parks).
Mazzarol, T. (2014). Growing and sustaining entrepreneurial ecosystems: What they are and the role of government policy. SEAANZ WP01-2014. Small Enterprise Association of Australia and New Zealand.
Mikkelä K., Miikki L. (2012). Manifesto of Open and Collaborative Spaces for T3 Area, an Aalto–Nonaka Workshop deliverable, Aalto University.
Mikkelä K., Miikki L., Hyyppä H., Virtanen J-P, Ahlavuo M. (2013). Tilat yhteiskäyttöön – Urban Mill, Maankäyttölehti 3/2013
Mitzner, D. (2015). Nokia’s Fall Means The Rise Of Startups In Finland. November 11, 2015.
Nokia’s Fall Means The Rise Of Startups In Finland
Moore, J. F. (1993). Predators and Prey: A New Ecology of Competition. Harvard Business Review, 75–86.
Moore, J. F. (2006). Business ecosystems and the view from the firm. Antitrust Bulletin, 51, 31–75.
Nachira, F. (2007). Digital Business Ecosystems. European Commission.
Napier, G., & Hansen, C. (2011). Ecosystems for Young Scalable Firms. FORA.
Neck, H. M., Meyer, G. D., Cohen, B. and Corbett, A. C. (2004). An entrepreneurial system view of new venture creation, Journal of Small Business Management, 42,:190‐208.
Nieminen et al. (2011). Systeemiset innovaatiot ja sosiotekninen muutos. Kirjallisuuskatsaus. VTT tiedotteita – research notes 2593.
Niinikoski, M.-L. (toim.) (2014). Innovatiiviset julkiset hankinnat. Käytännön kokeiluja hyvinvointi- ja ympäristöliiketoiminnan sektoreilta. Culminatum Innovation Oy.
OECD. (2010). High-Growth Enterprises. What Governments Can Do to Make a Difference. OECD.
OECD. (2013a). An International Benchmarking Analysis of Public Programmes for High-Growth Firms. OECD.
OECD. (2012b). Innovation-driven Growth in Regions: The Role of Smart Specialisation. OECD.
Oksanen, K., & Hautamäki, A. (2014). Transforming regions into innovation ecosystems : A model for renewing local industrial structures. The Public Sector Innovation Journal, 19(2), 2–17.
Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2010). Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Helsinki: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (B 247).
Peltoniemi, M. (2004). Cluster, Value Network and Business Ecosystem: Knowledge and Innovation Approach. Conference Paper, (September 2004), 9–10.
Peltoniemi, M., & Vuori, E. (2004). Business ecosystem as the new approach to complex adaptive business environments. Proceedings of eBusiness Research Forum, 267–281.
Porter, M. E. (1998). Clusters and the New Economics of Competition. Harvard Business Review, (November-December), 77–90.
Porter, M. E. (2000). Location, Competition, and Economic Development: Local Clusters in a Global Economy. Economic Development Quarterly, 14(1), 15–34.
Prahalad, C.K. & Ramasawy, V. (2004). The Future of Competition: Co-Creating Unique Value With Customers. Boston: Harvard Business School.
Pursula, T. ym. (2010). Alueelliset innovaatiokeskittymät globaalissa taloudessa. Loppuraportti. Työ- jaelinkeinoministeriö.
Rinkinen, S., & Harmaakorpi, V. (2014). Ekosysteeminäkökulma innovaatiopolitiikkaan. Tekes.
Rottenberg, L. & Bierly, C. (2015). How can we make entrepreneurship contagious? November 4, 2015. https://agenda.weforum.org/2015/11/how-can-we-make-entrepreneurship-contagious/
Rothwell, R. (1989). Small firms, innovation and change, Small Business Economics, 1, 51-64.
Rönkä K., Orava J., Niitamo V-P, Mikkelä K. (2007). Kehitysalustoilla neloskierteeseen –
Käyttäjälähtöiset living lab – ja testbed innovaatioympäristöt. Culminatum Oy & Tekes
Saxenian, A L (2002). Silicon Valley’s new immigrant entrepreneurs, Economic Development Quarterly, 16 (1), 20-31.
Senge Peter, Hamilton Hal, Kania John. (2015). Dawn of System Leadership. Stanford Social Innovation Review, http://www.fsg.org/publications/dawn-system-leadership
Storper, M. & Venables, A. J. (2004). Buzz: Face-to-face contact and the urban economy. Journal of Economic Geography, 4(4), 351–370.
Szerb, L., Acs, Z. J., Autio, E., Ortega-Argiles, R., & Komlósi, É. (2013). REDI: The Regional Entrepreneurship and Development Index – Measuring regional entrepreneurship. Final Report. European Commission.
Tafti, S. F., Kordnaeij, A., Hamid, S., & Hoseini, K. (2015). Business Ecosystem as a New Approach in Strategy. Management and Administrative Sciences Review, 205(January), 198–205.
Tekes (2015). Ohjelmatoiminta uudistuu – tuleva biotalous-ohjelma pilottina. Tekesin verkkosivut (12.10.2015). http://www.tekes.fi
TIN (2014). Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatio- politiikan suunta 2015–2020. Tutkimus- ja innovaationeuvosto.
Tukiainen, T., Lindell, M., & Burström, T. (2014). Finnish Startups in Globally Evolving Ecosystems: Value for Finland. Espoo: Hanken: The School of Economics.
Uudenmaan liitto. (2015). Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014–2020. Uudenmaan liiton julkaisuja B50.
Venkataraman , S. (2004). Regional transformation through technological entrepreneurship, Journal of Business Venturing, 19 (1), 153-167.
Warwick, K (2013). Beyond Industrial Policy: emerging issues and new trends, OECD Science, Technology and Industry Policy Papers, No 2. OECD.
World Economic Forum. (2013). Entrepreneurial Ecosystems Around the Globe and Company Growth Dynamics. Report Summary for the Annual Meeting of the New Champions 2013.
Xu, S. (2004). How does the Waterloo CTT network evolve over time?, Dept of Management Sciences, University of Waterloo, PPT 8.1.2004.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s