Espoo Innovation Garden & Aalto University investigated by EU Joint Research Centre (JRC) as Place-Based Innovation Ecosystem

Title: Place-Based Innovation Ecosystems: Espoo Innovation Garden & Aalto University (Finland)

The case study identifies key success factors in the Espoo innovation ecosystem, with particular attention to the role of Aalto University as an example of an entrepreneurial university.

It seeks to inform policies aimed at supporting the strengthening and emergence of existing or new place-based innovation ecosystems and entrepreneurial universities in other EU regions and cities.

The report starts by defining what a place-based innovation ecosystem is intended to be, and identifies a conceptual framework that can operationalise the study of concrete cases.

The study continues with a presentation of the main local actors and pre-existing enabling factors, progressively moves to the catalysers that have made this innovation garden flourish and finally analyses its Quadruple Helix collaboration model and the way the whole ecosystem is orchestrated.

The publication is a Science for Policy report by the Joint Research Centre (JRC), the European Commission’s science and knowledge service. It aims to provide evidence-based scientific support to the European policymaking process.

Download the publication through this shortlink: http://bit.ly/2q6USiv

Publication information in The European Commission’s science and knowledge service: http://bit.ly/2r2yJit

JRC Science Hub: https://ec.europa.eu/jrc

Picture on cover page above: sketch illustration based on aerial photo of Espoo by SARC OY Architects and SRV OY

Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina

Ramboll Consulting, 4Front, Urban Mill, Bird&Bird ja VPSolutio:
Tietokayttoon.fi – VNK:n raportti julkaistuAntti Kaihovaara, Katri Haila, Kirsi Noro, Vesa Salminen, Valtteri Härmälä, Kimmo Halme, Kari Mikkelä, Veli-Pekka Saarnivaara, Henrik Pekkala



Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017;
Sivumäärä: 136, ISSN Web: 2342-6799, ISBN Web: 978-952-287-366-8

 

Ekosysteeminen ajattelutapa yrityspalveluiden kehittämiseen!

Erilaisten ekosysteemien merkitys elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittymiselle on tärkeä. Talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet innovaatiotoimintaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatiotoiminnassa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Näitä eri toimijoiden muodostamia tiiviitä, keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan ekosysteemeiksi.

Tässä raportissa tarkastellaan ekosysteemien kehitystä ja sisäistä dynamiikkaa. Tapaustutkimuskohteina ovat olleet neljä kansantaloudellisesti merkittävää ekosysteemiämme (Metsäala, Digiala, Terveysala ja CleanTech). Raportissa on lisäksi selvitetty erityyppisten yrityspalvelujen merkitystä ekosysteemien kehitykselle kansallisten ja kansainvälisten tapaustutkimusten avulla.

Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Julkisella sektorilla on suuri merkitys ekosysteemien kehittämisessä. Ekosysteemien tukeminen edellyttää julkiselta sektorilta kuitenkin tulevaisuudessa uudistumiskykyä ja ekosysteemisen ajattelun lisäämistä.
Erityisesti yrityspalveluiden tulee uudistua ekosysteemisiksi yrityspalveluiksi. Käynnissä oleva kasvupalvelu- ja maakuntauudistus tarjoavat otollisen tilaisuuden koko yrityspalvelujärjestelmän tarkasteluun siten, että se huomioi nykyistä paremmin tässä raportissa käsitellyt ekosysteemien kehittämiseen liittyvät aasteet ja näkökulmat.

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Joustavat Oppimisen Tilat (JOT) -hankkeen päätösseminaarissa Urban Millissä jaettiin tuloksia ja kokemuksia

JOT-hankkeen päätösseminaari kokosi 60 oppimisen tilojen ammattilaista Urban Millin Scenelle jakamaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia tukemaan käyttäjälähtöistä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämistoimintaa. Seminaarin avasi Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko.

JOT 2 Urban Mill katukahvila

JOT-hankkeen johtaja Kristiina Erkkilä veti paneelikeskustelun oppimisympäristöjen kehittämisestä hankkeen avainkysymysten pohjalta. Hankkeen tuottama opasmateriaali julkistettiin heti sitten (linkit alla). Seuraavaksi on vuorossa tuloskavalkadi sekä esitys JOT-hankkeessa kokeilukouluna toimineen Tapiolan koulun näkökulmasta.

Linkki tilaisuudessa julkistettuun JOT ohjevihkoon: www.espoo.fi/jot-ohje . Muut materiaalit: esite www.espoo.fi/jot , esite englanniksi www.espoo.fi/fpl

WP_20160121_13_07_28_ProJoustavat oppimisen tilat (JOT) -hanke on Espoon kaupungin oppimisympäristön kehittämishanke, jossa kehitetään monille kouluille ja kunnille ajankohtaista väistötilakonseptia. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä joustavia, kustannustehokkaita ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostaisivat oppilaita ja opettajia aktiiviseen oppimiseen. Hankkeen taustalla on ajattelu, jossa koulu nähdään palveluna. Yhteistyökumppaneina kehittämis- ja mallinnustyössä ovat olleet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Hanke on toteutettu Opetushallituksen ja Espoon kaupungin rahoituksella.

JOT -hanketta ja sen tuloksia voi myös seurata verkossa:

Uusien oppimisen ratkaisujen kehittäminen jatkuu Espoossa vaikka tämä hanke nyt päättyykin. – Joustavien oppimisen tilojen kehittämistä ja kokeiluja jatketaan Espoossa Koulu palveluna -kehittämistyössä (School as a Service), kertoo JOT-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Rekola Espoon kaupungista.  – Haukilahden lukio muuttaa syksyllä 2016 väliaikaisesti Otaniemen kampukselle koulun saneerauksen ajaksi. Tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistoimintaa oppimisen tueksi yhteistyössä Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston sekä muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:

Ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä – Mikko Dufvan väitöstilaisuus Aalto-yliopistossa 22.1.

Aalto-yliopisto tiedottaa väitöksestä systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_dufva_mikko/ :

”Diplomi-insinööri Mikko Dufva väittelee 22.1.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa ”Knowledge creation in foresight: A practice- and systems-oriented view” tutkitaan tulevaisuusnäkemysten muodostumista ennakoinnissa.

Ennakoinnilla sekä yritykset että julkinen sektori pyrkivät hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja linjaamaan toimenpiteitä näihin varautumiseksi. Usein ennakointi kuvataan prosessina, jossa asiantuntijat yhdessä eri toimijoiden kanssa tuottavat tulevaisuutta koskevaa tietoa. Tällaiset ennakointiprosessit ymmärretään usein irrallisina strategiaharjoitteina, mikä on sikäli ongelmallista, että se ei ota huomioon tiedon ja osaamisen kertymistä sen enempää kuin yksittäisten ennakointiprosessien välistä vuorovaikutusta.

Väitöskirjassa ennakointia tarkastellaan yksittäisen prosessin sijaan systeeminä, joka muodostuu osin eri ennakointiprosesseihin osallistuvista toimijoista. Väitöskirjassa kuvattu systeeminäkökulma tuo ennakoinnin tiiviimmin osaksi päätöksentekoa, korostaa tiedon ja osaamisen kertymistä sekä toimijoiden välisten verkostojen merkitystä. Lisäksi systeeminäkökulmassa tulevaisuutta koskevaa tietoa ei pidetä irrallisena prosessin tuloksena vaan toimijoiden käsitykset tulevaisuudesta muovautuvat ennakointi­prosessista toiseen. Väitöskirjan keskeinen väite onkin, että ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä. Väitöskirjassa esitetyt menetelmät ja tutkimuskehikot auttavat jäsentämään tulevaisuuskäsitysten hahmottumista ja sitä tukevia tekijöitä kuten toimijoiden vuorovaikutuksen luonnetta. Jotta pystytään tuottamaan todella uusia tulevaisuuskäsityksiä, ennakointiprosessien tulee olla joustavia, huomioida eri toimijoiden tulevaisuuskäsitykset ja kannustaa rakentavaan ajatusten vaihtoon toimijoiden välillä.

Väitöstiedote (pdf)

Vastaväittäjä: Dr. Matthias Weber, Austrian Institute of Technology, Itävalta

Kustos: Professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Elektroninen väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6608-0

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52

”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept” at WTA / UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.201

Ilkka Kakko & Kari Mikkelä: ”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept”

ABSTRACT:
This paper will describe shortly a new STP concept called 3GSP (Third Generation Science Park), which is gaining momentum in Finland. It explains the fundamental changes in the global innovation environment and explains why the platform thinking is becoming an essential element in ecosystem development. The theoretical background and classifications of platforms are described and the benefits from the STP perspective highlighted. The paper emphasizes especially the role of so called ‘competence platforms’ and explains the main characteristics of a fully working competence platform. The role of competence platforms in understanding serendipity and as a fundamental factor in the team building is highlighted.

The paper analyses from STP perspective several practical elements, where platform thinking supports the emergence of new innovation environments, including Urban Mill (Finland) and Meetberlage (Netherlands). The requirements for comprehensive competence platform services are presented and their potential to support community building and therefore ecosystem development is illustrated.

This analysis will give the STP practitioners new models of applying the quadruple helix-principles and help in the co-creation, open innovation and serendipity management practises. The case studies, which are presented in the paper, will help the STP management teams to evaluate the benefits of platform thinking in different contexts.

Full paper here: Platform Thinking.., Kakko&Mikkelä, UNESCO-WTA 22.9.2015

Ilkka kakko’s presentation at UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.2015:

Authors:

Ilkka Kakko,
Founder and Partner,
Karostech Ltd, Finland
www.karostech.fi
www.respectserendipity.com

Kari Mikkelä
Executive Producer, Co-founder
Urban Mill Innovation Platform
www.urbanmill.org

Espoossa otettiin seuraava polkaisu – isolla vaihteella

Mihin sinä sijoittaisit Espoon eurot tulevaisuudessa, kun on kyse pyöräilyn edistämisestä Espoossa? Tämä keskeinen kysymys esitettiin Espoon teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen lautakuntien jäsenille sekä virkamiehille.

Espoon pyöräilyn ohjausryhmä järjesti 25.8. Urban Millissä Yhteiset polkaisut  -seminaarin, johon oli kutsuttu teknisen keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen lautakuntien jäsenet sekä virkamiehet. Seminaarin tarkoituksena oli kertoa missä Espoon pyöräilyn edistämistyössä mennään tällä hetkellä ja kysyä osallistujien näkemyksiä tulevaan. Edistämistyön taustalla on Espoon tavoite olla sujuvien matkaketjujen ja pyöräilyn laatureittien mallikaupunki ja pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Espoo asetti nämä tavoitteet vuonna 2013 allekirjoittamalla Brysselin sopimuksen ja hyväksymällä pyöräilyn edistämisohjelman.

Seminaarin alussa kuultiin lyhyt alustus siitä, miksi pyöräilyä tulisi edistää, mikä saa ihmiset pyöräilemään ja mitkä ovat tehokkaimpia keinoja. Tämän jälkeen osallistujat saivat jakaa Espoon eurot edistämisohjelman toimenpiteille. Keskeisimmiksi keinoiksi nousivat Metron ja muiden joukkoliikenneasemien pyöräpysäköinti ja laadukkaat yhteydet asemille. Lisäksi pyöräilyn kilpailukyvyn varmistamiseen jo kaavatasolla laitettaisiin paukkuja.

WP_20150825_17_11_08_Pro

Pyöräretki starttasi Urban Millin pihalta, jatkui Tapiolan, Pohjois-Tapioalan kautta takaisin Otaniemeen. Retken vetäjänä Timo Hast (Helsingin polkupyöräilijät)

Seminaarin jälkeen halukkaat saivat osallistua espoolaisvetoisen Helsingin polkupyöräilijöiden (HEPO) järjestämään lähialueen pyöräretkeen. Pyöräretkellä pysähdyttiin muutamaan eri kohteeseen ja keskusteltiin yhdessä suunnitteluratkaisun toimivuudesta pyöräilijän näkökulmasta.

Seminaarin antoi Espoolaisten päättäjien näkemystä seuraaviin pyöräilyn edistämisen painopisteisiin. Tulokset käsitellään pyöräilyn edistämisen ohjausryhmässä ja niitä aletaan viemään eteenpäin.

Tästä on hyvä jatkaa. Vaihde on vapaa!

Lisätietoja seminaarista tai Espoon pyöräilyn edistämisestä: Heini Peltonen, kaupungin liikenneinsinööri heini.peltonen@espoo.fi tai Minna Raatikka, Espoon pyöräilysihteeri minna.raatikka@wspgroup.fi

Lataa aiheeseen liittyviä julkaisuja:

P.S. Jos innostuit HEPO:n Espoo toiminnasta, ota yhteyttä Timo Hastiin (timo.hast@hepo.fi). Espoo tarvitsee lisää aktiivisia ihmisiä viemään pyöräilijöiden viestiä eteenpäin. Pyöräilyn edistämistoiminta ja espoolaiset pyöräilijät tekevät yhdessä paremman pyöräilykaupungin Espoosta.

Teksti ja kuvat: Minna Raatikka