Category Archives: Julkaisut

Aalto University Sustainability report 2021 has been published

Posted on by
Vastaus

”Science, technology and arts play an important role in solving global sustainability problems. Aalto University’s strength is its strong multidisciplinary approach to humanity’s greatest challenges, such as environmental crises. Aalto’s new sustainability report highlights some of the key sustainability actions taken by Aalto University in 2021.

Aalto’s most substantial sustainability impact arises from multidisciplinary research, teaching, and sustainable development solutions that apply research results in practice.

‘The time window for solving the biggest environmental crises that humanity is facing is getting narrower. Aalto and other universities play a key role in solving these crises. We must join forces more efficiently than before across school, university and organisational boundaries’, says Jussi Impiö, Head of Sustainability Solutions at Aalto University.

Aalto’s sustainability report 2021 summarises the key sustainable development actions taken at Aalto in the areas of research, teaching and societal impact, and on campus.

A sustainable society is not the outcome of scientific discoveries and technological innovations alone. We also need stability and a well-functioning economy.

Science and arts help us understand the complex world around us and challenge our ways of thinking. Together, they create new knowledge and perspectives which we need more than ever to solve complex global challenges.

‘Innovations must be understandable and acceptable to people. Arts and design help us achieve this’, Impiö says.”

DOWNLOAD THE REPORT: www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2022-04/Vastuullisuusraportti%202021%20VALMIS.pdf

Espoo: Tilastot ja tutkimukset –kuukausitiedote marraskuu 2021

Posted on by
Vastaus

Espoon uusin väestörakennejulkaisu on valmistunut

Espoon väkiluku oli 292 796 henkeä vuodenvaihteessa 2020/2021. Espoolaisista 55 624 henkeä eli 19,0 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Suomen- tai saamenkielisiä oli 217 202 henkeä (74,2 prosenttia) ja ruotsinkielisiä 19 970 henkeä (6,8 prosenttia). Espoolaisperheitä oli 78 406. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, oli 36 241 eli 46 prosenttia kaikista perheistä.

Tutustu julkaisuun: Espoon väestörakenne 2020/2021

Espoon kaupunki mukana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeessa

Hankkeessa kuullaan ulkosuomalaisia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja paikkariippumatonta työtä tekeviä kansainvälisiä diginomadeja. Hanke tukee Talent Boost -ohjelman teemoja ja etsii ratkaisuja osaajapulaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat ”Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? sekä Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?” Hankekumppanit pitävät tärkeänä, että työssä annetaan puheenvuoro ja ideoinnin tilaa ihmisille, jotka voisivat olla nykyistä vahvemmin rakentamassa Suomen menestystä. Tutkimus palvelee sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeita.

Tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Pipa Turvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Tutkimushanketta johtaa dosentti, VTT Mari K. Niemi. Hanketta voi seurata sen kotisivuilla kvosaajiensuomi.com ja sosiaalisessa mediassa @kvosaajiensuomi (Instagram, Twitter, Facebook).

Espoon väestö oli vuoden 2021 syyskuun lopussa ennakkotietojen mukaan 295 500 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-syyskuun aikana 2 700 asukkaalla, mikä on 800 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Syntyneitä oli 230 lasta edellisvuotta enemmän ja kuolleita 20 viimevuotista enemmän. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi 200 henkilöllä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollinen 560 asukkaan verran ja 240 asukasta vähemmän tappiollinen kuin edellisvuonna. Maahanmuutto oli hieman korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Nettosiirtolaisuus kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 180 henkilöllä.

Vuoden 2021 väestönkasvuksi tulee tammi-syyskuun ennakkotietojen perusteella 3 700 asukasta. Kuntien välinen muuttoliike on ollut hyvin vaihtelevaa kuukausittain, joskus tappiollista joskus voitollista. Tämän vuoden kokonaisväestönkasvu riippuu pääosin maan sisäisen muuttoliikkeen loppuvuoden kehityksestä, jota on hyvin vaikea ennustaa.

Tammi-syyskuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Nettosiirtolaisuuden osuus väestönkasvusta oli 72 prosenttia, luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50 prosenttia ja kuntien välinen muutto oli tappiollinen 22 prosentin verran.  

Espoo sai muuttovoittoa pohjoismaista 20 ja EU-maista 400 asukkaan verran. Suurin osa Espoon saamasta muuttovoitosta ulkomailta tulee yleensä pohjoismaiden ja EU-maiden ulkopuolelta, tammi-syyskuussa määrä oli 1 430 asukasta. Tällä hetkellä 23 prosenttia muuttovoitosta ulkomailta tulee pohjois- tai EU-maista.

Vieraskielisiä asukkaita (Trimble Locus -tietokannan Väestöosan mukaan) oli syyskuun lopussa 58 800, mikä on 19,9 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammi-syyskuun väestönkasvusta ylitti 100 prosenttia, koska suomen-, saamen- ja ruotsinkielisen väestön määrä laski.

Eniten väestö kasvoi Suur-Leppävaaran alueella, 1 090 hengellä. Suur-Tapiolan alueen kasvu oli 950 asukasta. Suur-Espoonlahti kasvoi 310 asukkaalla ja Suur-Kauklahti 290. Suhteellisesti eniten kuitenkin kasvoi Suur-Kauklahti 2,5 prosenttia. Vanha-Espoossa väestö väheni 150 asukkaalla. Alle kouluikäisten ja 18-29-vuotiaiden ikäryhmät pienenivät 170 ja 60 asukkaalla, muut ikäryhmät kasvoivat. Eniten kasvoi 30-49-vuotiaiden ikäryhmä 1 380 hengellä ja 65 vuotta täyttäneet 910 asukkaalla.

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Laserkeilauksen huippututkimus edistää kehityspolkua kohti 3D-Suomea!

Posted on by
Vastaus

Urban Millin pitkäaikaisimpiin yhteistyökumppaneihin lukeutuva Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo:n saavutuksia on näyttävästi esillä lokakuussa julkaistussa Maankäyttö-lehden numerossa 3/2020.

Julkaisuissa esitellään mm. Suomen Akatemian vuosiksi 2014-2019 tutkimuksen huippuyksiköksi valitseman Laserkeilauksen tutkimusyhteisön saavutuksia ja vaikuttavuutta, rakennetun ympäristön näkymiä trendien ja megatrendien valossa sekä miten rakennetun ympäristön 3D-malleja hyödyntämällä virtuaalitodellisuuden sovelluksissa myös kiinteistöalan koulutus voi saada merkittävän uuden resurssin.

MeMo:n julkaisut ovat ladattavissa pdf-tiedostoina alla olevista linkeistä:

Tietoa MeMo:sta

Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo tuottaa kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyötä maanmittaustekniikan alalla rakennus- ja ympäristötekniikan tarpeisiin.

Instituutin työ perustuu 3D-mittauksen ja -mallinnuksen tutkimukseen ja tiedonhallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa kolmiulotteisten objektien, kaupunkien ja ihmisten mittausta ja mallinnusta (esimerkiksi sensorien, tiedonkeruun tai analyysin avulla), paikkatietoihin perustuvien palveluiden suunnittelua, verkostojen rakentamista, virtuaalimaailmojen luomista sekä tiedon, innovaatioiden ja patenttien tuottamista ja jakamista.

Lisätietoa: Prof. Hannu Hyyppä

About MeMo in English:

Lue loppuun →

Espoon kaupungin kestävän kehityksen paikallisarvio julkaistu!

Posted on by
Vastaus

https://www.espoo.fi/kestavakehitys

Tavoitteena kestävä tulevaisuus

Espoon tavoitteena on olla vastuullinen edelläkävijä. Kestävää tulevaisuutta luodaan yhdessä asukkaiden ja kumppanien kanssa uusilla liikkumisen, energian ja rakentamisen ratkaisuilla, kestävää elämäntapaa tukevassa opetuksessa ja kasvatuksessa, hyvinvointia vahvistavissa kulttuurin, liikunnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja ylläpitämällä viihtyisää lähiluontoa ja viheralueita.

Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia energiantuotannossa ja -kulutuksessa, liikenteessä ja arjen valinnoissa. Kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijänä Espoo etsii ratkaisuja, jotka toimivat esimerkkeinä tulevaisuuden hiilineutraalista elämästä kaupungeissa.

Espoo on myös mukana rakentamassa kestävää Suomea. Se liittyi ensimmäisenä kaupunkina Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, jonka tavoitteena on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.

Seuraa työtä somessa: #KestäväEspoo ja #IlmastoEspoo

Lataa Espoon kaupungin kestävän kehityksen paikallisarvio ENG [PDF 35 Mb]

Annmarie Kuurton ja Karri Niemisen opinnäytetyö Innovaatiokeskuksen toimintamallin kehittämisestä julkaistu

Posted on by
Vastaus

Annmarie Kuurton ja Karri Niemisen Laurea-ammattikorkeakoulun Liiketalouden koulutusohjelmassa tekemän opinnäytetyön tarkoituksena on toimintamallin kehittäminen Lohjan Innovaatiokeskus Innocellolle.

Työssä haastateltiin innovaatiotoimintaa harjoittavien tahojen alan asiantuntijoita eri puolilla Suomea toimivista innovaatiokeskuksista ja yhteisöllisistä toimitiloista. Yksi haastattelukohteista oli Urban Mill.

Toimintamalliin valittiin kuusi keskeistä teemaa: yhteisö, ihmiset, innovaatiot, tilat, palvelut ja tapahtumat. Näiden elementtien pohjalta työssä laadittiin toimintamalli, joka on sovellettavissa toimeksiantajalle ja siirrettävissä myös muille paikkakunnille.

Työ on kokonaisuudessaan ladattavissa tämän linkin kautta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251583

Työn tiivistelmä on alla.
Lue loppuun →

Work Up! Tulevaisuuden työ -seminaarisarjassa käsitellyt työelämän uudet ilmiöt ovat nyt koottu artikkelikokoelmaksi

Posted on by
Vastaus

Work Up! -seminaarisarjassa käsitellyt työelämän uudet ilmiöt ovat nyt koottu artikkelikokoelmaksi. Miten niiden tuoma muutos parantaa työelämän laatua ja mitä pitäisi tehdä, jotta työ muuttuisi ihmiselle paremmaksi.

Julkaisu sisältää seuraavat ilmiöt:

  • Robotti työkaverina
  • Tekoäly ja etiikka
  • Älykkäät palvelut ja työntekijöiden rooli niiden kehittämisessä?
  • Miten kasvua kiertotaloudesta?
  • Yhteisölliset työtilat uuden työkulttuurin airueina?
  • Alustatyö mahdollisuutena
  • Kulttuurisesti monimuotoistuva työelämä

Lisäksi julkaisussa on kolme kommenttia liittyen robotiikkaan, pienyrittäjyyteen sekä itse seminaarisarjaan.

Tutustu e-julkaisuun

PDF-julkaisu 

Urban Mill – Work Up! Työn uudet yhteisöt, TEM Työelämä 2020

The relationship between fear of failure and entrepreneurs’ well-being examined through procrastination in Master’s thesis by Kasper Suomalainen

Posted on by
Vastaus

Master’s thesis, Kasper Suomalainen, Aalto University School of Business, Entrepreneurship and Innovation Management, Fall 2017

ABSTRACT: The purpose of this thesis is to examine fear of failure, procrastination and wellbeing in entrepreneurs by studying the relationship between the variables through quantitative research methods. This paper focuses on (1) defining and scoping procrastination and fear of failure and how these relate to well-being, (2) forming 3 hypotheses based on existing literature, and (3) finding out how fear of failure, procrastination and well-being interact with one another. This was done through surveying 71 entrepreneurs through a questionnaire.

Kasper Suomalainen acted as the Director of Community at Startup Sauna 2016-2018. www.linkedin.com /in/kaspersuomalainen/

The study found out that (1) fear of failure is negatively related to subjective wellbeing, (2) fear of failure is positively related to procrastination, and (3) procrastination does not moderate the relationship between fear of failure and subjective well-being in a statistically significant way.

The biggest limitation in this domain is that existing literature involves multiple perspectives, definitions and measures of the construct of fear of failure, and the fact that procrastination is only measured on a general level with no real categorization.

 

DOWNLOAD THE WHOLE THESIS AS A PDF FILE FROM HERE

TIIVISTELMÄ: Tämän gradutyön tarkoitus on tutkia epäonnistumisen pelkoa, viivyttelyä (procrastination) sekä hyvinvointia yrittäjissä analysoimalla näiden muuttujien keskenäisiä suhteita kvantitatiivisesti. Työ keskittyy (1) määrittelemällä epäonnistumisen pelon ja viivyttelyn liittämällä nämä hyvinvointiin, (2) kolmen hypoteesin muodostaminen olemmassaolevan kirjallisuuden pohjalta ja (3) tutkimalla miten epäonnistumisen pelko, viivyttely sekä hyvinvointi vaikuttavat toisiinsa. Tämä tehtiin kvantitatiivisen tutkimuksen kautta johon osallistui 71 suomalaista yrittäjää.

Tutkimuksen aikana selvisi, että (1) epäonnistumisen pelolla on negatiivinen vaikutus hyvinvointiin, (2) epäonnistumisen pelolla on positiivinen korrelaatio viivyttelyn kanssa ja (3) viivyttely ei moderoi epäonnistumisen pelon ja subjektiivisen hyvinvoinnin suhdetta tilastollisesti merkitsevästi.

Suurin haaste tutkimuksen saralla on se, että epäonnistumisen pelkoa tutkitaan monesta eri perspektiivistä eri määritelmillä ja mittareilla, ja viivyttelyä tutkitaan yleisellä tasolla ilman kategorisointia.

LATAA KOKO GRADU PDF-TIEDOSTONA TÄSTÄ

Kick scooter sharing pilot concludes on a high note in Otaniemi by Samocat Sharing

Posted on by
Vastaus

Samocat Sharing Oy, with the introduction of Kick-scooter sharing system, the ”most compact public transport” want to add another option for users in their transportation choices by solving the last mile problem. The research focused on understanding stakeholders’ collaboration, required business model and user behavior & experience over a three-month pilot in Otaniemi, Espoo Innovation Garden in Finland.

The Pilot kicked off in the beginning of September 2017 and ended in November 2017. The results of the pilot are now published in a report found here: http://www.samocat.net/fi_report2017

Samocat sharing Oy, an international start-up with Russian roots are developing the kick-scooter sharing system as an ideal last mile public transport for urban areas. Samocat sharing consists of a dynamic team of individuals experts in varied fields operating from Moscow, Russia and Espoo, Finland.

City of Espoo, ACRE (Aalto University Campus and Real Estate, TEKES (Tekes, 2017) and Aalto University student union (AYY) are partners with Samocat. Urban mill is the workspace provider with logistics and networking support. Helsinki business hub (HBH) is the consultants who worked from the beginning throughout the pilot.

Focus group for the pilot have been Aalto University students, staff and Corporate employees around Otaniemi area. Six locations around Aalto University campus was set up for the pilot.

Read more about the team’s conclusions:

Lue loppuun →

Espoo Innovation Garden & Aalto University investigated by EU Joint Research Centre (JRC) as Place-Based Innovation Ecosystem

Posted on by
Vastaus

Title: Place-Based Innovation Ecosystems: Espoo Innovation Garden & Aalto University (Finland)

The case study identifies key success factors in the Espoo innovation ecosystem, with particular attention to the role of Aalto University as an example of an entrepreneurial university.

It seeks to inform policies aimed at supporting the strengthening and emergence of existing or new place-based innovation ecosystems and entrepreneurial universities in other EU regions and cities.

The report starts by defining what a place-based innovation ecosystem is intended to be, and identifies a conceptual framework that can operationalise the study of concrete cases.

The study continues with a presentation of the main local actors and pre-existing enabling factors, progressively moves to the catalysers that have made this innovation garden flourish and finally analyses its Quadruple Helix collaboration model and the way the whole ecosystem is orchestrated.

The publication is a Science for Policy report by the Joint Research Centre (JRC), the European Commission’s science and knowledge service. It aims to provide evidence-based scientific support to the European policymaking process.

Download the publication through this shortlink: http://bit.ly/2q6USiv

Publication information in The European Commission’s science and knowledge service: http://bit.ly/2r2yJit

JRC Science Hub: https://ec.europa.eu/jrc

Picture on cover page above: sketch illustration based on aerial photo of Espoo by SARC OY Architects and SRV OY

Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina

Posted on by
Vastaus
Ramboll Consulting, 4Front, Urban Mill, Bird&Bird ja VPSolutio:
Tietokayttoon.fi – VNK:n raportti julkaistuAntti Kaihovaara, Katri Haila, Kirsi Noro, Vesa Salminen, Valtteri Härmälä, Kimmo Halme, Kari Mikkelä, Veli-Pekka Saarnivaara, Henrik Pekkala



Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017; Sivumäärä: 136, ISSN Web: 2342-6799, ISBN Web: 978-952-287-366-8

 

Ekosysteeminen ajattelutapa yrityspalveluiden kehittämiseen!

Erilaisten ekosysteemien merkitys elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittymiselle on tärkeä. Talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot. Tiedon määrän ja saatavuuden nopea kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen ovat muuttaneet innovaatiotoimintaa. Nämä kehityskulut ovat vahvistaneet yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatiotoiminnassa. Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa. Näitä eri toimijoiden muodostamia tiiviitä, keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan ekosysteemeiksi.

Tässä raportissa tarkastellaan ekosysteemien kehitystä ja sisäistä dynamiikkaa. Tapaustutkimuskohteina ovat olleet neljä kansantaloudellisesti merkittävää ekosysteemiämme (Metsäala, Digiala, Terveysala ja CleanTech). Raportissa on lisäksi selvitetty erityyppisten yrityspalvelujen merkitystä ekosysteemien kehitykselle kansallisten ja kansainvälisten tapaustutkimusten avulla.

Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Julkisella sektorilla on suuri merkitys ekosysteemien kehittämisessä. Ekosysteemien tukeminen edellyttää julkiselta sektorilta kuitenkin tulevaisuudessa uudistumiskykyä ja ekosysteemisen ajattelun lisäämistä.
Erityisesti yrityspalveluiden tulee uudistua ekosysteemisiksi yrityspalveluiksi. Käynnissä oleva kasvupalvelu- ja maakuntauudistus tarjoavat otollisen tilaisuuden koko yrityspalvelujärjestelmän tarkasteluun siten, että se huomioi nykyistä paremmin tässä raportissa käsitellyt ekosysteemien kehittämiseen liittyvät aasteet ja näkökulmat.