Monthly Archives: helmikuu 2015

Espoon kaupunginkirjasto alkaa tarjota kirjallisia makupaloja Aalto-yliopistossa – palvelulle skoolattiin avajaisissa 27.2.2015

Posted on by
Vastaus

Espoon kaupunginkirjasto alkaa tarjota kirjallisia makupaloja Aalto-yliopistossa

Minikirjasto Aalto
Espoon kaupunginkirjaston ja Aalto-yliopiston kirjaston yhteistyöprojektina toteutettu Minikirjasto-palvelu otetaan tulevana perjantaina käyttöön Aalto-yliopistossa.

Minikirjasto on älyhylly- ja RFID-tekniikkaan perustuva palvelu – automaattisesti toimiva kirjakaappi – jonka avulla Espoon kaupunginkirjasto tarjoaa luettavaa Aalto-yliopiston kampuksella liikkuville.

Minikirjastossa on karkkiautomaattien tapaan esillä kokoelma kaunokirjallisuutta. Kokoelman suuruus on n. 150−200 nidettä. Kokoelman käyttöä seurataan, ja sen sisältöä kehitetään käyttäjien toiveiden mukaisesti. Asiakas voi lainata kirjoja kaapista HelMet-kirjastokortilla. Kaappiin voidaan myös palauttaa sieltä lainatut kirjat.

Tervetuloa!

Some tastings from Korn & Pine: The Typology of Human Capability – Meet Kim live in Espoo Innovation Garden at 21.4.2015

Posted on by
Vastaus

Urban Mill arranges a workshop with Kim Korn Tue 21.4.2015 in Espoo Innovation Garden. The initial workshop theme is ”Regenerative Managing in Businesses, Public Organisations and NGOs”.

We take 2-3 complementary groups to this pioneering and concpet creating workshop and refine the final content according to the profile of participants. If you are interested about this first wave possibility in Europe, please contact us asap: varaukset@urbanmill.fi

Here are some pre-tastings from Korn & Pine:

A New Guide to Rethinking the Potential for Digital Experience Offerings

Kim C. Korn and B. Joseph Pine II

”To create significant advances in customer value in today’s increasingly turbulent world requires constant focus on innovation. The two-phase management process involves discovering new ways of creating such value through creative exploration, and then exploiting those discoveries in the crucible of the marketplace. In the digital era, the exploration of value creation has benefited from many ingenious new ideas – customer experiences, mass customization, co-creation of unique value, design thinking, open innovation and others. Nowadays the reach of digital technology exceeds our grasp, opening new vistas of human experience, and commercial opportunity.”

To further the exploration of the fusion of human experience and digital technology, we offer another innovation framework that can be used to identify new customer value and develop potential new business models. This framework, the Typology of Human Capability, illuminates the potential uses for technology across four dimensions of human experience. Viewing value creation possibilities with this typology can help companies tap the infinite possibility inherent in today’s digital technology. Understanding this linkage between technology, human capability, and value creation can also boost a firm’s creative capabilities.”

Read the whole article from http://www.createadvantage.com/ here.

Miksi aivot sanovat ei? Markku Lappalaisen kirja opettaa uuden tavan ajatella

Posted on by
1

Urban Millin pioneereihin lukeutuva Tekniikan tohtori ja Arkkitehti Markku Lappalainen Aalto-yliopistosta on tehnyt käsikirjan aivojen toiminnasta.

Markun_kirja

Tiedote. Julkaistu: 18.02.2015 klo 10:17 Minerva Kustannus Oy

Markku Lappalainen osoittaa kirjassaan, että pärjätäksemme nykyisessä, haastavassa maailmassa, tarvitsemme aivan uudenlaista tapaa ajatella.

Tunteilla on ylivalta inhimillisessä käyttäytymisessä. Aivojen tapa toimia ei ole ensisijaisesti ajattelu, vaan muistiin ja tunteisiin perustuva reagointi kyllä/ei – kaavan mukaisesti. Kun meitä kohtaa uusi asia, aivomme sanovat EI.

Kulttuurissamme arvostetaan kriittistä ajattelua, ja kielteisyys nähdään voimalliseksi keinoksi saada totuus selville. Kriittisestä ajattelusta kuitenkin puuttuvat luovat ja muotoilevat ainesosat, jotka ovat tarpeen käytäessä käsiksi ongelmiin.

Uudenlaisen ajattelun avulla voimme päästä eroon kaavamaisista reagointitavoista. Kun opimme havainnoimaan omaa käyttäytymistämme, voimme ymmärtää itseämme ja myös muuttuvaa maailmaa ympärillämme.

Markku Lappalainen on kerännyt avuksemme alan tärkeintä kansainvälistä tutkimustietoa, jota tarjoavat mm. lateraaliajattelun kehittäjä Eduard de Bono, aivotutkimuksen uranuurtaja Antonio Damasio ja tunneälyn pioneeri David Goleman, ja kehittänyt sen varaan rakentuvaa uutta ja innostavaa tapaa ajatella.

Joustavuus ja näkökulman vaihtaminen synnyttää uusia ajatuksia ja mahdollistaa monet tärkeät asiat päivittäisessä elämässä kuten huumorin, luovuuden ja positiivisen tavan selvitä eteen tulevista ongelmista.

Markku Lappalainen: MIKSI AIVOT SANOVAT EI Opi uusi tapa ajatella

ISBN /EAN 978-952-312-132-4 Luokka 17.3 Sidottu 294 s. Ilmestyy viikolla 10/2015

Markku Lappalainen on tekniikan tohtori ja arkkitehti, joka toimii Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja muotoilun laitoksilla kestävän kehityksen ja suunnittelun opettajana. Ammattikirjallisuuden lisäksi hän on julkaissut mm. seuraavat teokset: Renessanssimuutos – monimutkaisesta helppotajuista, Terve renessanssimieli – pysyvä mielihyvä ja Renessanssiajattelu – luonnonvoima sisälläsi.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Merja Varon| 050-5474747 | merja.varon@minervakustannus.fi Jorma Mahlanen | 044-5678072 | jorma.mahlanen@minervakustannus.fi

Suvi Suikkanen: Digitaaliset tunnisteet & käyttäjälähtöisyys Espoo-päivän (2014) mobiilipalvelussa

Posted on by
Vastaus

Urban Mill toteutti kesällä 2014 yhteisprojektin Otaniemi Marketing Ltd:n kanssa.  Projektissa kokeiltiin yhdessä Bonwal Oy:n kanssa QR/NFC-koodien käyttöä rakennetussa ympäristössä:  eri käyttötarkoituksissa sisätiloissa, yksittäisen rakennuksen piirissä sekä laajemmalla maantieteellisellä alueella.

Hanke pilotoi QR/NFC-koodi-infran rakentamista ja testasi sen käyttöä. Se rakensi linkkejä fyysisten, digitaalisten ja sosiaalisten ympäristöjen välille ja välitti linkkien kautta teemoitettua paikkaan ja aikaan sidottua informaatiota. Kokeilujen tavoitteena oli tarjota kaupunkilaisille  ja kaupungissa vieraileville helppo tapa löytää ja käyttää heille itselleen merkityksellistä paikkatietoa.

Kokeilukohteita oli neljä: Urban Mill rakennus ympäristöineen, Active Life Villagen Asuntomessu -ständi, Avoin Suomi -tapahtuma ja Espoon Innovation Garden ympäristö Espoo-päivän aikana.

Suvi Suikkanen teki lopputyönsä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululle Espoo-päivän kokeilusta. Lopputyön voit ladata  tästä.

Tiivistelmä:

Opinnäytetyö oli toiminnallinen tutkimustyö, jonka tarkoituksena oli kehittää Bonwalin (toimeksiantaja) toimintaa. Tavoitteena oli luoda Espoon alueelle uusia digitaalisia palveluita ja dokumentoida niiden toteutus. Opinnäytetyö kokoaa Espoo-päivä -tapahtumaan luodun mobiilipalvelun suunnittelun, toteutuksen ja arvioi sen onnistumista. Tämän lisäksi tein toimeksiantajalle case-esimerkin markkinointi- ja myyntityössä hyödynnettäväksi. Dokumentoinnin avulla havainnollistettiin konkreettisesti, miten digitaalisia tunnisteita voidaan hyödyntää käyttäjälähtöisen palvelun luomisessa.

Teoriaosuus käsittelee Bonwalin toiminnassa hyödynnettäviä digitaalisia tunnisteita, eli QR-koodeja ja NFC-tunnisteita. Näihin perehtyminen tuo lisäarvoa toimeksiantajalle. Tarkoituksena on havainnollistaa tunnisteiden käyttömahdollisuuksia ja lisätä niiden tunnettavuutta. Teorian toinen osa käsittelee käyttäjälähtöisyyttä ja asiakkaan osallistumisen korostamista palveluiden luontiin (yhteiskehittely). Tämä aihe on ajankohtainen ja keskeinen Espoo Innovation Garden hankkeessa, jonka puitteissa palvelu luotiin.

Toiminnallisen tutkimuksen myötä pyrittiin kehittämään toimeksiantajan osaamista ja edesauttamaan sidosryhmien kehitystyötä. Keskeisimpiä tutkimusmenetelmiä olivat suoran havainnoinnin lisäksi muun muassa projektiin osallistuvien osapuolten konsultaatiohaastattelut. Tutkimuksessa kokosin omien havaintojeni perusteella kehitysehdotuksia tulevaisuutta varten.Espoo-päivä -tapahtumassa seurattiin digitaalisten tunnisteiden käyttöä ja huomattiin, että vaikka harva tunsi QR-koodeja entuudestaan, ne koettiin helppokäyttöisiksi. Mobiilipalvelun avulla mahdollistettiin ihmisille tilaisuus saada äänensä kuuluviin ja kehittää tapahtumaa käyttäjälähtöisemmäksi. Tämän lisäksi ihmisille tarjottiin palvelun kautta mahdollisuus osallistua tulevaisuudessa järjestettävään kehitystyöpajaan.

Opinnäytetyön raportoima kokeilu koettiin onnistuneeksi ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Kehitysehdotuksien pohjalta palvelua pystyttiin kehittämään entisestään ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa tuotteistamaan.

Kim Korn: ”If you do not plan on thriving forever, then you are going to fail eventually.”

Posted on by
1

Urban Mill’s collaborative partner Kim Korn writes about Self-regenerating enterprise on his new http://www.createadvantage.com/ site:

”Nothing guarantees your company’s success, short-term or long-term, but most of what companies do today guarantees their eventual failure.

As an enterprise leader today, you need to create a self-regenerating enterprise if you expect it to sustain its vitality. And only regnerative managing produces regenerative enterprises. Only with regenerative managing can you respond effectively – with ongoing vitality – to the intense threats and abundant opportunities your organization faces. Adopt regenerative managing, your antidote for conventional management that will drive you to mediocrity every time its used.s leader today, your company faces an unparalleled combination of raging competition on the one hand and infinite possibility on the other. But if you are employing conventional managing practices, your company will not thrive in such conditions.”

Create Advantage offers seminars, workshops, and consulting engagements to help your organisation become capable of thriving indefinitely in today’s dynamic times.  Urban Mill is prepared to bring these possibilities to Finland too.

More importantly for you, at this moment, Kim’s site offers you a wealth of knowledge for managing effectively. Take a moment to learn how to quit fighting a loosing battle with managing with command & control to see how embracing meaning & orchestration brings the full potential of people to bear on thriving forever.

Lue loppuun →

Meet the Six City Strategy Mayors: Intelligent Community Development & Smart Market Creation, 4-6, May, 2015, Oulu

Posted on by
Vastaus

We got an invitation mail:

Welcome to Oulu Smart City Seminar!

30 years of cooperation – and the journey continues

The City of Oulu can be regarded as one of the forerunners of Smart Cities, having been driving the Smart City ideas already thirty years. The Oulu has the long tradition of co-operation between education and research institutes, companies, public sector as well as enthusiastic and innovative individuals. This means that instead of talking about the Public-Private-Partnership (PPP), the term used for it in Oulu is Public-Private-People-Partnership (PPPP).

The objective of the seminar is to promote Smart City development:

  • by inspiring ideas of keynote speakers
  • by sharing best practices and lessons learnt
  • by participating workshops on current opportunities and challenges
  • by netwokring and promoting cross-disciplinary discussions
  • by getting better Smart City initiatives

The overall goal is to inspire, engage and foster discussions leading to recommendations and concrete actions for Innovation Policy.

More info here!

Challenge us! Join the conversation! Welcome to Oulu!

Päivi Iskanius

Päivi Iskanius, Adjunct Professor
University of Oulu, Faculty of Technology
Email. paivi.iskanius(at)oulu.fi
Tel. +358 50 350 5341

Insinööri ei enää viihdy teknologiareservaatissa

Posted on by
Vastaus

”Menestyvät innovatiiviset ympäristöt tarvitsevat .. taloudellisia resursseja ja toimijoita. Näitä ovat Katzin ja Wagnerin mukaan varsinaisten innovaattoreiden ohella innovaatioiden kultivoijat eli toimijat, jotka edistävät alkavien yritysten kasvua. Kultivoijia ovat kiihdyttämöt, pääomasijoittajat, proof-of-concept –keskukset, jaetut työskentelytilat ja erilaiset asiantuntijapalvelut. Tällaisia palveluita Suomessa on ollut saatavissa vaihtelevasti, usein ongelmana on ollut niiden oma projektiperusteinen luonne.. ”

Nokkela Kaupunki

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Brookings Institution julkaisi taannoin Bruce Katzin ja Julie Wagnerin kiinnostavan innovatiivisiin ympäristöihin (innovation districts) liittyvän raportin. Siinä käydään läpi innovatiivisten ympäristöjen kehitystä keskittyen erityisesti uusiin malleihin.

Katz ja Wagner jakavat innovatiiviset ympäristöt kolmeen päätyyppiin, jotka ovat ”ankkuri plus”, ”uudelleen kuvitellut urbaanit alueet” ja ”urbaanit tiedepuistot”. Urbaanit tiedepuistot ovat lähellä suomalaisia teknologiakeskuksia; ne sijaitsevat esikaupunkialueilla yliopistojen läheisyydessä, ovat etäällä kaupunkikeskustoista, liikkuminen perustuu yksityisautoiluun ja vetovoima on pikemminkin laskussa kuin nousussa. Itsekin muistan miten upeaa oli teekkarina 80-luvun lopulla saada ensimmäinen oma työhuone Teknologiakeskus Hermiasta, nyt Hervanta ei enää tuntuisi yhtä houkuttelevalta.

Uudelleen kuvitellut urbaanit alueet ovat  istoriallisia brown fieldejä, joista vanha teollisuus, varastot tai satama ovat poistuneet ja joita kehitetään uudenlaisen yritystoiminnan tyyssijoiksi. Ne sijaitsevat lähellä kaupunkien keskustoja hyvien liikenneyhteyksien äärellä, ja niiden ankkuritoimijoina on tutkimuslaitoksia tai vakiintuneita yrityksiä. Eurooppalaiseksi esimerkiksi kelpaa vaikkapa Hampurin Hafen City, suomalaiseksi Tampereen Finlayson.

Uusin ja nousussa oleva innovatiivisen ympäristön malli on ankkuri plus

View original post 254 more words

The eventification of place: Urban development and experience consumption in Berlin and New York City

Posted on by
Vastaus
University of Exeter, UK; University of North Carolina at Chapel Hill, USA
European Urban and Regional Studies October 2013 vol. 20 no. 4 447-459

.

”Recent urban and economic development policies put much emphasis on the promotion of experiences. Within the experience economy, the production and consumption of products and places is transformed into “theater.” The organization of international festivals highlights that trend.

However, festivalization has also infiltrated urban and economic development on a much smaller scale and turned into an overall eventification. In addition, producers and marketers of cultural products simultaneously apply this concept to advance their market positions. Hence, eventification provides shared interests for local stakeholders and producers and marketers of cultural products and opportunities to further include the latter in urban growth coalitions.

Doreen Jakob’s paper demonstrates how eventification fosters new relationships between local urban developers and individual artists in Berlin-Wedding and the South Bronx, New York City. It explores the benefits and disadvantages of experience planning through eventification including social exclusion and arts-led revitalization. Ultimately, eventification not only embraces an accelerating logic of ever more experience schemes and thus raises questions about its sustainability, but also features a process in which urban space, itself, is transformed into staged experiences of event consumption.”

Upload the abstract or the whole article.

Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta tasasi potentiaalia 94. vuosijuhlansa jatkoilla Urban Millissä

Posted on by
Vastaus

Ystävänpäivänä 14.2.2015 järjestettiin Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta ry:n 94. vuosijuhlat, joiden salassa pidetyksi jatkopaikaksi oli valikoitunut Otaniemen siimeksessä sijaitseva Urban Mill. Olimme erittäin viehättyneitä monikäyttöisestä teollisuushallista parvineen ja nostureineen ja näimme siinä paljon potentiaalia mielenkiintoiseksi jatkopaikaksi.

Vaino_Mantyla_Urban_Mill-1

Kiltamme vuosijuhlat olivat arvokkaat iltapukujuhlat, joilla on perinteisesti cocktail-tilaisuus, illallis-pääjuhla, jatkot ja jatkojen jatkot. Jatkojen tarkoitus on tarjota juhlijoille juomaa, välipalaa ja mahdollisuutta tanssia ja nauttia muiden ihmisten seurasta. Tilan täytyy olla sellainen, jossa on mahdollista sekä istuskella, syödä ja jutella että tanssia DJ:n tai bändin soittaman musiikin tahtiin.

Ryhmätyötilaksi ehkä pääsääntöisesti tarkoitettu Urban Mill muuntautui ruokailualueeksi, istuskelupaikoiksi ja tanssilattiaksi rajaamalla tilaa vähän sermeillä ja asettelemalla paikalla olevia huonekaluja uudelleen. Omasta takaa toimme ainoastaan valot, isot äänentoistolaitteet DJ:lle, ruuat ja juomat ja tilasta löytyi kaikki muu. Kun korkean hallin seinät ja rakenteet oli valaistu ja musiikki raikasi, tunnelma oli juuri mitä olimme halunneetkin.

Lue loppuun →

VTT käynnisti InterCity-projektin – kansallisen tason yhteentoimivuusympäristö ja markkina etsinnässä.

Posted on by
Vastaus

From: Thomas Casey Subject: InterCity-projekti

Hyvä vastaanottaja,

olemme käyneet viime vuoden aikana esittelemässä Smart City-ratkaisujen yhteentoimivuuteen liittyvää konseptiaihiota laajalle joukolle toimijoita.

Monet ovat nähneet selkeän tarpeen edistää yhteentoimivuutta smart city-ratkaisuissa, ja olemme saaneet kannustusta usealta taholta jatkaa konseptin kehittämistä.

Tähän liittyen olemme nyt käynnistämässä InterCity (Interoperability Environment for Smart Cities, Smart City –yhteentoimivuusympäristö) hanketta. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittavat Tekes, Tampereen kaupunki, Liikennevirasto ja Ympäristöministeriö.

Projektin tavoitteena on konseptoida sitä, miten eri smart city -aihealueen sektoreiden sekä kaupunkien välille voitaisiin synnyttää kansallisen tason yhteentoimivuusympäristö ja markkina. Tavoitteena on luoda uusia horisontaaleja toimintatapoja esim. liittyen julkisten hankintojen harmonisointiin ja yhteentoimivuuden todentamiseen. Työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kaupunkien ja yritysten kanssa ja pyrkimyksenä on jalkauttaa luotuja yhteentoimivuusmekanismeja jo projektin aikana.

Kokoamme lisäksi projektin ympärille sidosryhmän, jonka kanssa käymme keskustelua ja jolle tiedotamme projektin etenemisestä. Kartoitamme myös aktiivisesti hankkeen aikana erilaisia rinnakkaisprojekteja, pilotteja ja käyttötapauksia, joihin uusia toimintatapoja ja yhteentoimivuusmekanismeja voisi jalkauttaa. Jos tunnistatte muita tahoja, jotka olisivat kiinnostuneita yhteentoimivuuden edistämisestä hankkeissaan, voitte vapaasti kertoa projektistamme eteenpäin.

Olkaa rohkeasti yhteydessä – keskustellaan haasteista, joita näette smart city-ratkaisujen yhteentoimivuuden suhteen ja mahdollisista ratkaisuista.

Ystävällisin terveisin,
-Thomas Casey
thomas.casey(at)vtt.fi