Kaupan ”big boxit” tekevät paluuta keskustoihin

”Jos takavuosina erilaiset teknologiakeskukset ja tiedepuistot houkuttelivatkin nuoria kykyjä insinöörireservaatteihin, nyt start up –skene on elää pikemminkin kaupunkimaisissa ympäristöissä, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikat sekä kaupalliset ja vapaa-ajan palvelut. Jopa Piilaaksossa vakiintuneet suuret ICT-yritykset ovat joutuneet avaamaan toimipaikkoja San Franciscon keskustaan saadakseen kyvykästä työvoimaa.”

Nokkela Kaupunki

Expert Stockmannille, XXL Kluuvin kauppakeskuksen ankkuriksi, Gigantti Forumin kauppakeskukseen, Skanno Ruoholahdesta takaisin ydinkeskustaan, Plantagen avasi keväällä Kamppiin kauppakeskukseen konseptoidun myymälän ja Ikeakin on pohtinut kaupan sijoittamista Pasilaan.

Kaikki nämä ovat ”tilaa vievän kaupan” tai ”big boxien” esimerkkejä, jotka ovat perinteisesti sijoittuneet kaupunkien reuna-alueilla hyvien henkilöautoyhteyksien päähän, joissa maata riittää ilmaiseen maantasopysäköintiin. Tämän lisäksi Kesko on ilmoittanut avaavansa Forumiin ensimmäisen K-Rauta Expressin, ja uudistavansa Citymarket-konseptin, mikä tarkoittanee käyttötavarapuolen selvää supistumista.

Suomi kaupungistuu ja liikennekäyttäytyminen on muutoksessa. Suurimmat kaupunkiseudut Helsinki ja Tampere panostavat raideliikenteen kehittämiseen ja kaupunkielämästä innostuneiden kansalaisten mielenkiinto autoiluun hiipuu. Sillä aikaa kun Helsingin Kauppakamari vastustaa moottoriteiden bulevardisointia ja Tampereella kiukutellaan, kun jokaisen kaupan eteen ei keskustassa pääse ilmaiseksi pysäköimään, uudistumiskykyisin kauppa on jo herännyt muutoksen ja menee sinne missä ihmisetkin ovat eli keskelle elämää kaupunkien keskustoihin. Ilmeisesti maksukykyisiä ja autottomia asiakkaita kannattaa palvella siellä missä he liikkuvat ja kauppa on ennenkin kuljettanut pesukoneen kotiin. Tarvitsin hiljattain santapaperia puisen tiskipöytätason…

View original post 190 more words

TEK: Virtaa vientiin yhdistämällä osaamista uudella tavalla!

Urban Mill -kumppani Tekniikan akateemiset – TEK

Julkaistu 15.07.2015 15:15

Vähäväkisen Suomen on järkevää keskittyä aloihin, joilla olemme jo valmiiksi vahvoja. Lisääksi tarvitsemme uudenlaista osaamisten yhdistämistä, sanoi Tekniikan akateemiset TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström tänään Porissa.

– Valmiiksi vahvoilta aloilta ponnistamalla meidän on mahdollista tuoda markkinoille edelläkävijätuotteita ja saada uutta virtaa vientiin, kunhan opimme toimimaan asiakaslähtöisesti kansainvälisillä markkinoilla, Marjo Matikainen-Kallström sanoi.

Innovaatioiden kaupallistaminen on Matikainen-Kallströmin mielestä meidän suomalaisten Akilleen kantapää. Myös taidot toimia kansainvälisissä ympyröissä ja markkinoida ulkomaille ovat liian usein hakusessa.

– On siis aika nostaa ambitiotasoa uuden osaamisen kaupallistamisessa. Ajattelu, että insinööri kehittää tuotteen ja ekonomi myy sen, on mennyttä maailmaa. Asiakaslähtöisyyden ja kansainvälisen toimintakulttuurin on oltava jatkossa läpäisyperiaatteella mukana kaikessa koulutuksessa.

– Jatkossa uudet tuotteet on saatava markkinoille nopeammin ja taitavammin. Menestymme vain, jos pystymme olemaan jatkuvasti edellä kilpailijoitamme!

Matikainen-Kallströmin mukaan perusteellista analyysia Suomen potentiaalisimmista vientialoista ei ole toistaiseksi tehty.

– Suomen hallitus on ihan oikein tunnistanut digitalisaation, puhtaat ratkaisut ja biotalouden kasvun kärjiksi. Mutta on meillä muutakin. Lääketieteellisen teknologian vienti kasvaa jo vauhdikkaasti. Tietoliikennetekniikan laitteet ja ohjelmistot, 5G, nanoteknologia, telemetriikka ja sen sovellukset, tehoelektroniikka, mekatroniikka ja erikoisajoneuvot – näissä kaikissa Suomella on kansainvälisen luokan tutkimusta ja osaamista.

Yliopistojen ja yritysten viisaat päät yhteen

– Myös tulevaisuuden palvelut vaativat teknologista osaamista – sekä niiden suunnittelu että toteutus, Matikainen Kallström homauttaa.

– Insinööritieteet jos mitkä ovat tulevaisuuden ala. Niihin on myös jatkossa uskallettava panostaa, jos halutaan pitää Suomi nousussa.

TEKin mielestä hallituksen strategisessa ohjelmassa luvatut lisäpanostukset kärkihankkeisiin on kanavoitava kohteisiin, joissa yliopistot ja yritykset yhdistävät parhaan osaamisensa.

– Aiemmat kokemukset ja tulokset teollisuuden ja yliopistojen yhteistyöstä kannattaa hyödyntää täysimittaisesti ja hitsata niiden osaaminen yhteen, Matikainen-Kallström painotti.

Matikainen-Kallström puhui TEKin ja Suomen Ekonomien yhteisessä Virtaa vientiin! -tapahtumassa Porissa.

Lisätietoja: Marjo Matikainen-Kallström  050 512 1578

Tekniikan akateemiset TEK on tekniikan alalla työskentelevien yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö. Noin 73 000 jäsenellään TEK on Akavan toiseksi suurin jäsenliitto.