Nyt haetaan vuoden uusmaalaista yritystä 2017

Uudenmaan liitto tiedottaa:

Nyt on aika tehdä ehdotuksia vuoden uusmaalaiseksi yritykseksi 2017. Voit ehdottaa ansioitunutta yritystä 15.9. mennessä.

Palkinnoilla annetaan tunnustusta esimerkillisestä yritystoiminnasta, lisätään yrittäjyyden arvostusta sekä kannustetaan start up -yrittäjyyteen.

Palkintosarjoja on kolme:

  • Tuotannollinen yritys
  • Kaupan tai palvelualan yritys
  • Start up -yritys

Ehdotuksia voi tehdä yrityksen palveluihin tai tuotteisiin tyytyväinen asiakas tai organisaatio. Myös yrittäjä itse voi tarjoutua ehdolle.

Lue lisää Uudenmaan liiton sivulta, josta voit myös ladata lomakkeen ehdotuksia varten.

Päätökset palkittavista tekee asiantuntijaraati, jossa ovat edustettuina Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, alueen yrittäjäjärjestöt ja Helsingin seudun kauppakamari.

Vuoden uusmaalaiset yritykset palkitaan marraskuussa Uudenmaan Maakuntaparlamentissa.

Yrittäjävalinnoilla on jo yli 20 vuoden perinteet.

Naisyrittäjät Japanista hakevat yhteistyökumppaneita suomalaista naisyrittäjistä InnoOmniassa 26.7.2017

Jos haluat vientikanavia Japaniin, paikalliskontakteja matkoillesi Japaniin, japanilaisia pienyrittäjien tuotteita edustukseesi tai olet muuten kiinnostunut Japanin kulttuurista, tule mukaan verkottumaan!

Ryhmän kokoaja on Japanin naisyrittäjien puheenjohtaja Yoko Kondo, joka on käynyt jo aiemmin Suomessa ja ymmärtää millainen yty suomalaisessa naisyrittäjässä on! Hän haluaa että japanilaiset naisyrittäjät tulevat tänne oppimaan, mihin asemaan yhteiskunnassa nainen voi päästä yrittäjänä. Suomi on japanilaiselle naisyrittäjälle tulevaisuuden haaveikkuna. Myös oppiakseen suomalaisilta he ovat valmiita auttamaan suomalaisia alkuun Japanin markkinoilla tai tarjoavat muuten paikallisia verkostojaan ja markkinatuntemustaan. Tule tutustumaan omiin mahdollisuuksiisi ensimmäistä kertaa järjestettävään ainutlaatuiseen tilaisuuteen, joka ei varmasti jää ainoaksi laatuaan.

Ilmoittautumiset jouko.kivimetsa@omnia.fi puh 040 5568880.  Ilmoittaudu ajoissa koska osallistujamäärä on rajattu, viimeistään 30.6. 

Ohjelma
Klo 9.00-10.30 tutustuminen InnoOmniaan ja sen yritystoiminnan edistämistoimiin kiertokävelynä (OmniaShop, Luoviva-yrityskeskus, Aurinkokivi-hoitola, Pumbala-pajatila, koulutus/neuvottelu- ja yleistilat)
10.30-11.00 Kahvittelu Kookoskuppilassa
11.00-12.30 Japanilaiset ja suomalaiset osallistujat esittelevät toimintaansa ja tavoitteitansa á 5 min max, lapsilla oma ohjelma, voitte tuoda omia lapsianne mukaan!12.30-13.30 Lounas
13.30-15.00 Alakohtaiset pienryhmäkeskustelut osallistujien kesken 

Tämän ohjelman aikana on iltapäiväkahvit

Osallistumismaksu (=korvaus tarjoiluista) 20 € aikuisilta ja 10 € lapsilta

Osoite: Kirkkokatu 16 A, Espoon keskus

Tervetuloa TEKin Yrittäjäklubin klubi-iltaan Urban Millillä 12.12.

yrittajaklubi

Teemana on eri tavat lähteä yrittäjäksi.

  • Aika:Maanantai 12.12.2016, 17:00–19:00
  • Paikka: Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E, 02150 Espoo

Yksi tapa on ostaa jo toimiva yritys, josta tulee kertomaan Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshanketta vetävä Mika Haavisto. Toisena alustuksena kuullaan Startup Saunan ja Aaltoes:n edustajan kertomana startup-puolen näkökulmasta, miten edetä kun on idea, jota pitäisi saada vietyä eteenpäin. Lisäksi kuulemme Urban Millin tarjoamista palveluista yrittäjille.

Ilmoittautumiset täältä.

Lisätietoja: asiamies martti.kivioja@tek.fi  puh. (09) 2291 2206

TEKin Yrittäjäklubi toimii yrittäjien ja yrittäjähenkisten yhdyssiteenä. Se on kaikille TEKin jäsenille avoin kerho.

Accenturen ja Aalto-yliopiston julkisen sektorin hackathonissa innovoidaan uusia sovelluksia yrittäjyyteen, turvallisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon

sphack_web-banner_v01Lähes kaksisataa Aalto-yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa ja seitsemän julkisen sektorin organisaatiota kokoontuvat Otaniemeen innovoimaan uusia digitaalisia ratkaisuja julkishallinnon ja kansalaisten tarpeisiin. Accenturen ja Fjordin asiantuntijat vastaavat opiskelijoiden valmennuksesta tapahtuman aikaa. Public Service Hackathon, #pshack100 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

hack-avausKolmen päivän aikana toteutettava Hackathon-tapahtuma avattiin Urban Millissä Otaniemen Innovaatiokujalla tänään klo 14.

Hackathoniin osallistuvat organisaatiot ja teemat ovat seuraavat

  • Patentti- ja rekisterihallitus: Miten helpotetaan yritysten perustamista?
  • Tulli: Miten sujuvoitetaan kansalaisten matkustamista ja tavaroiden tuomista rajojen yli?
  • Puolustusvoimat: Miten uudistetaan varusmiesten ja reserviläisten kokemus Puolustusvoimien kanssa toimimisesta?
  • Sisäministeriö, Poliisihallitus ja Rajavartiolaitos: Miten kansalaiset voivat jakaa ajantasaista tietoa poliisille ja rajavartiostolle operaatioita, pelastustehtäviä ja tutkimuksia varten?
  • Apotti: Miten parannetaan arkea uusilla sosiaali- ja terveydenhuollon digisovelluksilla huomioiden mm. lapset, nuoret ja vanhukset?

Lisätietoja tapahtumasta: Karri Saarelainen, julkisen sektorin konsulttipalveluiden johtaja, Accenture, puh. 040 772 5434, karri.saarelainen@accenture.com

Rita Mustonen, johtava konsultti, Accenture, puh. 040 772 5715, rita.mustonen@accenture.com

Lisätietoja #pshack100-hackathonista voi lukea täältä.

Haku Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan

karhunpesa_logo_iso

Maaseutuverkosto kutsuu nuoria maaseutuyrittäjiä, yrittäjyydestä kiinnostuneita sekä muita kekseliäitä ratkaisijoita osallistumaan Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan.

Karhunpesän tavoite on luoda uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja työpaikkoja maaseudulle. Kehitettävät ratkaisut perustuvat osallistujien ideoihin, osaamiseen sekä näiden yhdistelmiin.

Karhunpesässä osallistujia auttavat kokeneet sparraajat, rahoittajat sekä toiset osallistujat. Työ huipentuu 48-tuntiseen leiriin 28.11.-30.11.2016, jonka jälkeen osallistujat jatkavat suoraan kasvuyritystapahtuma Slushiin. Leirin parhaat pääsevät mukaan valtakunnalliseen Maaseudun Kasvupolku® -sparrauksen.

Lue lisää Karhunpesän aikataulusta, ohjelmasta ja valintakriteereistä osoitteessa: www.karhunpesä.fi

Ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 16.9. oheisen linkin kautta: http://bit.ly/karhunpesä_ilmoittautuminen

Karhunpesä on osa maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän toimintaa.

Lisätietoja:
Lauri Hyttinen
lauri.hyttinen@maaseutu.fi
+358 50 412 2422

 

Karhunpesän järjestävät Maaseutuverkosto ja Karhunpesän kumppanit

karhunpesa-logot

 

 

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Etelä-Korealaiset startup-tiimit esittelivät bisnesidoitaan Urban Millissä 6.8.

IMG_6601Torstaina 6. elokuuta Urban Millillä järjestettiin Startup Summer Programin lopuksi Final Pitching -tapahtuma. Tapahtumassa kuultiin neljän etelä-korealaisen tiimin bisnesideoista pitchien muodossa. Lisäksi ohjelman johtaja Timo Nyberg puhui työmarkkinoiden murroksesta ja Korean Entrepreneurship Foundationin (KEF) edustaja Jaeyoung Park puhui luovasta taloudesta.

Tiimien pitchejä oli arvostelemassa neljä startup-alan asiantuntijaa: Matti Hämäläinen Aalto-Tongji Design Factorylta, Peter Kelly Aalto Ventures Programista, Paolo Borella Verticalista ja Hannes Jesar Metropoliasta. Tuomarit eivät valinneet ryhmien joukosta varsinaista voittajaa, vaan antoivat jokaiselle tiimille yksilöityä palautetta ja kunniamainintoja esimerkiksi parhaasta kehityskaaresta ohjelman aikana. Tapahtuman juonsi Meri Vainio, joka kehittää tällä hetkellä Design Factory Koreaa Yonsein yliopistossa.

IMG_6807

Tapahtuman lopuksi opiskelijoille jaettiin diplomit ohjelman suorittamisesta. Opiskelijat palaavat näinä päivinä Etelä-Koreaan neliviikkoisen ohjelman päätteeksi, ja Urban Mill on saanut 14 uutta Espoo Innovation Gardenistia piireihinsä.

Lisätietoa Startup Summer Programista osoitteesta http://startupsummerprogram.org, jonne päivitetään myös piakkoin videoita pitching-tapahtumasta.

IMG_6827

Teksti ja kuvat: Joanna Mehtälä