Biggest University-Business meeting in Finland – Helsinki, June 2-3, 2016

European Commission in collaboration with local organizers, including Haaga-Helia, is organizing an international conference in Helsinki on topic of university-business-cooperation. Thematic University-Business Forum -Breaking boundaries for future careers takes place on June 2-3. Event is free of charge. 

See programme and register here.

The entire world of work is changing as technologies transform businesses, organizations, and even entire industries. In the years to come, we will witness disruptive moves as new ways of doing and thinking gain ground. And with disruption, we are likely to experience something new, something different.

Universities and enterprises of varying size are at the crux of this transformation. The Thematic University-Business Forum brings together speakers from universities, companies and regions/cities who present innovative ways in which they collaborate and promote entrepreneurship and new ways of operating in the transforming world.

Keynote speakers at the event include Urban Mill pioneer Markku Markkula. Also Urban Mill member Business Arena Oy will be presenting their case.

InnoFrugal 2016 – 3 days left for registration

Urban Mill member TNFIS – The Nordic Frugal Innovation Society is organizing an international event InnoFrugal 2016 on April 25-26 in Heureka, Vantaa.

Registration is open until April 18, so if you are interested – head over to see the program, list of speakers and ticket information at http://www.innofrugal.com/

– – – – – –

innofrugal

InnoFrugal is a forum for best practices, policy analysis, latest thinking and successes in frugal innovation. It brings together world class experts, executives, entrepreneurs, investors and policy makers from across various domains such as: Technology, Education, Energy, Environment, Food, Healthcare & Water.

ARE YOU “VALUE CONSCIOUS” AND “VALUES CONSCIOUS”?

DO YOU WANT TO LEARN HOW TO DO MORE WITH LESS?

DO YOU WANT TO KNOW HOW TO INNOVATE UNDER RESOURCE CONSTRAINTS AND COST CONTROLS?

ARE YOU ALREADY WORKING ON OR WANT TO LEARN MORE ABOUT HIGH IMPACT, NEW TECH, SUSTAINABLE AND AFFORDABLE SOLUTIONS?

THEN, INNOFRUGAL DURING APRIL 25-26, 2016 IS YOUR ANSWER.

InnoFrugal is a non-profit event organised by The Nordic Frugal Innovation Society. It is a 2 day conference comprising of

  • Speaker sessions
  • Panel discussions
  • Product demo/showcasing
  • Workshops
  • Investor meetings &
  • Networking / matchmaking sessions

Slow growth, deleveraging, environmental constraints, ageing societies in Finland and other developed economies on one hand and emerging world markets on the other are the drivers behind InnoFrugal.

Register by April 18. For more information, see the website at http://www.innofrugal.com/

The Nordic Frugal Innovation Society (TNFIS) is a non-profit association registered in Finland. TNFIS wants businesses to respond to limitations in resources; whether financial, material or institutional, and turn these constraints into innovative ideas and quality, practical, affordable & sustainable solutions. TNFIS is based at Urban Mill.

 

 

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept” at WTA / UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.201

Ilkka Kakko & Kari Mikkelä: ”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept”

ABSTRACT:
This paper will describe shortly a new STP concept called 3GSP (Third Generation Science Park), which is gaining momentum in Finland. It explains the fundamental changes in the global innovation environment and explains why the platform thinking is becoming an essential element in ecosystem development. The theoretical background and classifications of platforms are described and the benefits from the STP perspective highlighted. The paper emphasizes especially the role of so called ‘competence platforms’ and explains the main characteristics of a fully working competence platform. The role of competence platforms in understanding serendipity and as a fundamental factor in the team building is highlighted.

The paper analyses from STP perspective several practical elements, where platform thinking supports the emergence of new innovation environments, including Urban Mill (Finland) and Meetberlage (Netherlands). The requirements for comprehensive competence platform services are presented and their potential to support community building and therefore ecosystem development is illustrated.

This analysis will give the STP practitioners new models of applying the quadruple helix-principles and help in the co-creation, open innovation and serendipity management practises. The case studies, which are presented in the paper, will help the STP management teams to evaluate the benefits of platform thinking in different contexts.

Full paper here: Platform Thinking.., Kakko&Mikkelä, UNESCO-WTA 22.9.2015

Ilkka kakko’s presentation at UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.2015:

Authors:

Ilkka Kakko,
Founder and Partner,
Karostech Ltd, Finland
www.karostech.fi
www.respectserendipity.com

Kari Mikkelä
Executive Producer, Co-founder
Urban Mill Innovation Platform
www.urbanmill.org

Espoo Innovation Garden book published: Orchestrating Regional Innovation Ecosystems

Download the book from this page or pick up a printed book for free from Urban Mill. See instructions below.

OIE-Book-cover-2The 378-page book published by Aalto University, Laurea University of Applied Science and Built Environment RYM Oy, gives a snapshot of developments in Espoo Innova­tion Garden—state-of-the-art at the time of publication. It shows in 27 articles what’s happening at this moment —through the work of the authors—but also points to the future, as their work continues within the Energizing Urban Ecosystems re­search program.

This book is a must for anyone interested in understanding how Espoo Innovation Garden functions as an orchestrated regional innovation ecosystem. It is a good illustration of how ecosystems work in practice, presenting the results of many months of cross-border and interdisciplinary teamwork, which is now ready to be shared with a wider public. It is a commendable journey, with many lessons for innovators across Finland and Europe to inspire journeys of their own.

“Orchestrating regional innovation ecosystems is an emerging science—and an art. So it is important to research its secrets, learn how they work and why, and thus come to understand how to better maintain and improve them. That is what the many authors of this book—researchers, practitioners, businesspeople and politicians—have done. We must continue to learn how orchestrating these ecosystems creates opportunities for business, universities and local government, and enhances the quality of life of our citizens. The work accomplished here is exemplary and has much to offer to other regions in Europe.”

– CARLOS MOEDAS, EU Commissioner for Research, Science and Innovation

DOWNLOAD THE BOOK IN PDF FORMAT: LOW RESOLUTION 6,62 MB    HIGH RESOLUTION 37,53 MB

PICK UP A PRINTED BOOK FROM URBAN MILL, which is one of the cases described in the book. Location: Betonimiehenkuja 3E, Otaniemi, 02150 Espoo, FINLAND (Monday to Friday 9 am to 5 pm)  See Map

Read the foreword of the book written by Jukka Mäkelä, Mayor of the City of Espoo and Ossi Savolainen, Regional Mayor of Helsinki-Uusimaa Region:

Lue loppuun

Urban Mill approach supported: Collaboration and community promotion spaces make urban innovation ecosystems tick!

From http://blogs.worldbank.org:  BY VICTOR MULAS ON MON, 11/17/2014

”Categorizing the collaboration and community promotion spaces that make urban innovation ecosystems tick

A variety of collaboration spaces are spreading across urban innovation ecosystems. This makes sense intuitively, because collaboration spaces create and — in some cases — manage and sustain the communities that make the ecosystem exist and grow.

I believe that collaboration spaces are, in fact, one of the key elements to create and grow urban innovation ecosystems in cities. Our current research in mapping urban innovation is starting to provide results that seem to validate this hypothesis. We are seeing that collaboration spaces that create and manage communities are critical nodes of city urban innovation ecosystems.

We will share more results about this analysis in future blogs but given the relevance of these spaces, I summarized what I believe are the most relevant categories of collaboration spaces. This list, which I prepared for a paper I am working on, is not prescriptive and it is not closed by any means. To the contrary, it just presents a starting point and I welcome comments to expand and refine these categories.”

Tentative categories by Victor Mulas:

Co-working spaces

Examples: WeWork, New York (https://www.wework.com); Impact Hub, London and other locations (http://www.impacthub.net);  Alt City, Beirut (http://www.altcity.me)

Accelerators 

Examples: Tech Stars, Boulder, New York, and other locations (http://www.techstars.com); Seedcamp, London and other locations (http://seedcamp.com)

Maker spaces

Examples: Santiago Maker Space, Santiago de Chile (http://www.stgomakerspace.com); Maker Space, Madrid (http://makespacemadrid.org); GearBox, Nairobi (http://gearbox.co.ke)

Fabrication labs (Fablabs)

Examples: Fab Lab Barcelona (http://www.fablabbcn.org); Fab Lab Lisboa (http://fablablisboa.pt); Fab Lab South Africa (http://www.fablab.co.za)

Techshop®

Example: Techshop®, multiple locations (http://www.techshop.ws)

Living labs

Examples: Waag Society, Amsterdam (https://waag.org/en); Citilab, Barcelona (http://citilab.eu/en); Living Lab Maputo (http://www.micti.co.mz/micti/index.php)

Urban labs

Examples: Urban Lab, Barcelona (http://www.22barcelona.com/content/view/698/897/lang,en); New Urban Mechanics, Boston (http://www.newurbanmechanics.org/boston

Industry innovation labs

Example: U+I Labs, Chicago (http://www.uilabs.org)

Innovation hub

Examples: NUMA, Paris (http://en.numa.paris); Forum Virium, Helsinki (http://www.forumvirium.fi/en); Ruta N, Medellin (http://rutanmedellin.org); iHub, Nairobi (http://www.impacthub.net)

Read the whole blogpost by VICTOR MULAS ON MON, 11/17/2014

Urban development and city models have wind in their sails

The attraction of the EUE (Energizing Urban Ecosystems) research program that focuses on sustainable urban development and the regional innovation ecosystems, services and business models supporting it is growing. At the start of the third season, the number of participants is double that of the previous season. The program aims e.g. to develop and introduce virtual and interactive city models.

The EUE consortium consists of 12 enterprises, e.g. Kone Corporation and Fortum Corporation, the cities of Helsinki and Espoo, the health care organizations of the HUS hospital district and Orton, and five research institutes and universities. Both the enterprises and public operators will benefit from such strong interdisciplinarity and the results of extensive cooperation. Cities and municipalities will get answers to what is expected of new and refurbished urban areas in the future, while companies and consortia will learn how they can offer these solutions in the future.

SITO Oy is a good example of a new program member that studies and pilots the design and operation of the open, continuously updating city model and its integration into the key processes of urban planning. Another subject of its R&D is the sharing of the city model in the form of open data through open interfaces to all users. Practical results of that effort already exists: SITO created a 4D city model of the Kivistö residential and workplace area for the Building Supervision of Vantaa that can be viewed using a Net browser.

Another newcomer, Elisa Corporation, joined the program in order to promote the emergence of a digital service economy through R&D on service structures and their networks. Elisa also has already developed solutions that will allow taking decisive steps together with partners on the path to creating the service economy of the future.

Common vision and three work packages

The three work packages of the research program are Sustainable Innovation City (SIC), Regional Innovation Ecosystems (RIE) and Business in Built Environment (BBE). The work packages and their themes reflect the basic vision of the program and the foundations of urban development at its core: holistic wellbeing, user centric and technology that supports them.

The SIC package, led by SRV, focuses on the processes of sustainable area planning processes from the users’ viewpoint: experience orientation and service design as well as effective use of resources in cities. Answers are sought to how we can design an attractive and ecologically and socially sustainable urban space, and how the carbon emissions of low-rise residential buildings can be brought to a sustainable level.

The RIE package led by the City of Espoo and SITO creates, among other things, area data model concepts by integrating existing data with modern measurement technology, environmental and building models, and virtual elements. Mapping and laser scanning and related solutions are prominently featured as are interaction and BIM. The regional innovation ecosystem will be developed into a regional entrepreneurial ecosystem.

The BBE package led by Fira Oy examines value creation in business settings of several companies or organizations: how they form and function, and how the value creation logic changes during the life cycle.

The key idea behind all RYM research programs is strong international orientation. The EUE program is no exception: it involves active cooperation e.g. with MIT and University of Madrid as well as several other universities across the world.

More information:

Jarmo Heinonen, Program Manager

jarmo.heinonen (at)rym.fi

Tel. +358 50467 1432