BioGarage Opening 27 Sep at Aalto Design Factory!

Invitation sent by SynBio Powerhouse:

BioGarage Opening
27 Sep, 13:30 – 17:00
Aalto Design Factory Stage
Betonimiehenkuja 5 C, Otaniemi, Espoo

REGISTER HERE

The new BioGarage at Aalto Design Factory offers students, young researchers and everybody interested the opportunity to test wild ideas and experiment freely using synthetic biology and related technologies in a GMO-lab environment.

Open-minded and cross disciplinary science is key to unlocking the potential that nature has to offer. Engineering biology enables the sustainable use of waste streams and CO2 as a carbon building blocks for synthesis of materials, food, fuels, chemicals and medicines.

Join us to hear how grassroot science can foster innovation and start-up creation! Our inspiring keynote speakers are:

You will also have the opportunity to visit our lab space and see a live demonstration of DNA by this year’s iGEM teams.

BioGarage is a Synbio Powerhouse initiative sponsored by Jenny ja Antti Wihuri Foundation. Other supporters include Aalto University, VTT, Sitra Fund.

Liikkumispalvelut ja hyvinvointiteknologia kohtasivat Espoossa

Liikkumispalvelut ja hyvinvointiteknologian toimijoita kohtauttava ensimmäinen tapaaminen,  MaaS Palvelut meets terveys-hyvinvointiteknologia – pidettiin 16.4.2019 Espoon Otaniemessä, Urban Millissä.

Espoon kaupungin Älykkäät liikkumispalvelut -hanke, Suomen urheiluopisto Vierumäki, Sitra ja Suomen kasvukäytävä -verkosto lähtivät etsimään liikkumispalvelujen ja hyvinvointiteknologian rajapinoilta uusia mahdollisuuksia sujuvoittaa arjen liikkumista työmatkoilla ja vapaa-aikana sekä tukemaan yksilön hyvinvointia, huomioiden myös ympäristönäkökulman.

”Heikkoja signaaleja ja olemassa olevia vahvuuksia linkittämällä voimme löytää uusia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ilmastoystävällisiä liikkumisratkaisuja. Kohtauttamisen tavoitteena olikin käynnistää toimijoiden välinen keskustelu sekä luoda yhteistä näkemystä mahdollisuuksille. MaaS-palvelualustoja ja hyvinvointi-terveysteknologiaa yhdistämällä voimme innostaa kävelyyn, pyöräilyyn, julkisten kulkuneuvojen ja MaaS-palveluiden käyttöön”, toteavat Anne Horila sekä Outi Myllymaa Suomen kasvukäytävä -verkostosta.

Suomen kasvukäytävällä, joka on yhtenäinen työssäkäyntialue, liikkuu noin 400 000 pendelöijää. Automatkoja Tampereen ja pääkaupunkiseudun välillä tehdään noin 12 miljoonaa vuodessa. Telia Finlandin uusimman selvityksen mukaan kasvukäytävällä tehdään yli miljoona matkaa eri kulkutavoilla yhdessä päivässä. Ilmastotavoitteiden vuoksi pitäisi osa autoilijoista saada valitsemaan raideliikenne, bussi tai MaaS-palveluita ja vähentämään yksityisautoilun määrää. Samaan aikaan hyvinvointiyhteiskunta hakee uusia toimintamalleja terveyden edistämiseksi. Kasvukäytävätyössä etsitään ratkaisuja sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumisen kehittämiseksi.

Tapahtuma on osa Espoon kaupungin hallinnoimaa Älykkäät liikkumispalvelut -hanketta.

Mukana hankkeessa ovat Espoon kaupunki, Suomen Urheiluopisto Vierumäki, Sitra ja Suomen kasvukäytävä -verkosto.  Hanke saa valtion ja Suomen kasvukäytävän kasvusopimuksen AIKO -rahoitusta (alueelliset innovatiiviset kokeilut). AIKO -rahoitusinstrumenttia hallinnoi Uudenmaan liitto.

#EspooEsbo #SiemensMobility #PolarElectro #LähiTaipiola #Vierumäki #SuomenUrheiluopisto #Valpastin #Share.it #BloxCar #Gaia #Sitra #Flou.IO #Suomenkasvukäytävä #UrbanMill #Espooinnovationgarden

Lisätietoja:

Anne Horila, johtaja, Suomen kasvukäytävä -verkosto, anne.horila@hameenlinna.fi
Outi Myllymaa, viestintä- ja kehittämisasiantuntija, Suomen kasvukäytävä -verkosto, outi.myllymaa@hameenlinna.fi
Helena Kyrki, projektipäällikkö, Espoon kaupunki, helena.kyrki@espoo.fi
Milla Lähdeniemi, Suomen Urheiluopisto, Vierumäki, milla.lahdeniemi@vierumaki.fi

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015 Urban Mill & Aalto Design Factory

Mini Maker Faire Espoo 17.-18.10.2015
Design Factory ja Urban Mill, Lämpömiehenkuja 3 ja 5, Espoo

Mini Maker Faire juhlistaa tee-se-itse -kulttuuria ja kaiken maailman värkkääjiä!
Maailmaa valloittanut maker-kulttuuri on vilkasta myös Suomessa ja on aika järjestää ensimmäinen kansainvälinen, koko perheen tapahtuma Mini Maker Faire. Otaniemessä sijaitsevat Design Factory ja Urban Mill täyttyvät värkkääjistä eli tekijöistä (englanniksi makers) viikonloppuna 17.-18.10.2015.

Maker Faire (www.makerfaire.com ) on koko kansan tapahtuma, jossa esitellään monimuotoisesti tee-se-itse -kulttuuria värkkäyspisteiden, työpajojen, keskustelujen, tietoiskujen ja performanssien kautta. Tapahtuma on innostumisen, uskaltamisen, oppimisen, käsillä tekemisen ja osaamisen jakamisen suurta juhlaa – yleisötapahtuma, joka liikkuu tieteen, taiteen ja teknologian rajapinnassa. “Maker Faire -tapahtumaa tekemällä haluamme tuoda suomalaiset värkkääjät osaksi kansainvälistä liikettä” kertoo Wärk ry:n puheenjohtaja Laura Uusitalo.

Tapahtuman tavoitteena on tarjota noin 100:lle värkkääjälle tilaisuus esitellä intohimoisen tekemisensä hedelmiä ja osaamistaan sekä antaa noin 2000:lle kävijälle mahdollisuus kokeilla ja innostua uusista asioista. Tänä vuonna vielä kohtuullisen kokoinen Mini Maker Faire on tarkoitus järjestää useamman kerran ja kasvattaa täysimittaiseksi Maker Faireksi.

Tekijöitä/värkkääjiä tapahtumaan haetaan avoimella Open call -lomakkeella elokuusta alkaen. Mukana ovat jo Suomen Hacklabit, Trashlab ja Kaupunkiverstas.

Yhteistyökumppaneina vuoden 2015 Mini Maker Faire -tapahtumassa ovat Aalto yliopisto, Urban Mill, Sitra ja Yle.

Järjestäjänä toimiva Wärk ry on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja vahvistaa luovuutta, kekseliäisyyttä ja kokeiluja tee-se-itse -kulttuurin kautta. Yhdistys  ja sen jäsenet ovat olleet järjestämässä WÄRK:fest yleisötapahtumaa vuosina 2012 ja 2013.

Lisätietoja:

Pauliina Jalonen, tapahtumatuottaja, pauliina.jalonen(at)gmail.com, 040-8488 753

Sami Oinonen sami.oinonen(at)gmail.com, 0400-225475

www.espoomakerfaire.fi, twitter: @espoomakerfaire

https://www.facebook.com/espoomakerfaire?fref=ts


**************************
Pauliina Jalonen
verkostokoordinaattori
Otavan Opiston Osuuskunta
045 8732828 <tel:045%208732828>

Timo Hämäläinen Sitrasta kysyy: Tarvitsevatko päättäjät tietoa vai ymmärrystä?

Tarve raporttien teettämiseen ja tekemiseen lähtee oletuksesta, että päätöksentekotilanne ymmärretään hyvin ja siihen voidaan soveltaa olemassa olevaa asiantuntemusta ja päätöksentekomalleja. Tämä oletus ei kuitenkaan enää usein pidä paikkansa nyky-yhteiskunnassa.

 Suomen yhteiskunnallista päätöksentekoa vaivaa analyysiähky. Eduskunta, hallitus, ministeriöt, virastot ja kunnat teettävät vuodesta toiseen lukemattomia raportteja, joiden vaikutus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jää olemattomaksi. Näiden raporttien laatimisessa käytetään usein hallinnon ulkopuolisia selvitysmiehiä, asiantuntijoita ja konsultteja, jotka tuovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun oman osaamisensa ja viitekehyksensä. Raporttien heikkoa vaikuttavuutta ihmetellään yleisesti. Miksei asiantuntijoiden selviä suosituksia toteuteta poliittisessa päätöksenteossa, vaikka yhteiskunta kaipaa kipeästi uudistuksia?Syy saattaa olla suositusten kapea-alaisuudessa ja todella luovien uusien ehdotusten puutteessa. Analyyttinen lähestymistapa lähtee siitä, että päätöksentekotilanne (tavoitteet, konteksti ja toimenpidevaihtoehdot) ymmärretään hyvin ja siihen voidaan soveltaa olemassa olevaa asiantuntemusta ja päätöksentekomalleja. Tämä oletus ei kuitenkaan enää usein pidä paikkansa nyky-yhteiskunnassa. Talouden ja yhteiskunnan pitkälle edennyt erikoistuminen ja viimeaikainen nopea murros ovat lisänneet päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta ja yhteiskunnallisten ongelmien monimutkaisuutta. Yhä useampi yhteiskunnallinen ongelma on luonteeltaan viheliäisen monimutkainen (wicked) ja suuren epävarmuuden ympäröimä. Tällaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii erilaisten näkemysten, tietojen, osaamisen ja intressien yhteensovittamista luovalla tavalla.

MIT:n tutkijoiden Richard Lesterin ja Michael Pioren kirjan Innovation – the missing dimension mukaan analyyttinen lähestymistapa soveltuu huonosti erittäin epävarmojen ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Heidän mielestään siihen tarvitaan eri alojen osaajia yhdistäviä pitkäjänteisiä tulkinta- ja oppimisprosesseja. Tällaisissa prosesseissa luodaan ensin yhteistä kieltä, luottamusta ja ymmärrystä, jonka jälkeen kehitetään yhdessä luovia ratkaisuja aiempaa monipuolisemman jaetun ymmärryksen pohjalta. Lesterin ja Pioren mukaan tällaiset tulkinta- ja oppimisprosessit tekevät mahdolliseksi tuloksekkaan yhteistyön ja edistävät radikaaleja innovaatioita suuren epävarmuuden olosuhteissa. He suosittelevat tätä lähestymistapaa päätöksentekoon mm. Yhdysvaltain kilpailukyvyn turvaamiseksi kireässä globaalissa kilpailussa.

Lue Timon koko kirjoitus Sitran blogista