Tervetuloa Otaniemen kampukselle kokeilemaan lainattavia potkulautoja!

Urban Millissä toimiva startup-yritys Samocat Sharing pilotoi kolmen kuukauden aikana uudenlaista potkulautojen lainauspalvelua Otaniemessä. Kokeilu päättyy marras-joulukuun taitteessa.

Kampukselle on asennettu kuusi potkulauta-asemaa, joista laudan voi ottaa käyttöönsä. Asemien sijainnin sekä potkulautojen saatavuuden ja palautustilan voi tarkistaa älypuhelimella Applen ja Googlen verkkokaupoista ladattavan ilmisen sovelluksen avulla. Potkulautoja on yli kolmekymmentä ja alle puolen tunnin testikäyttö on maksutonta.

Otaniemi on Samocat Sharingin toinen Euroopassa toteuttama koekäyttöalue. Palvelua testataan myös Moskovassa.

Potkulauta-asemien sijainnit Otaniemessä
Asema 103 Urban Mill
Asema 107 Harald Herlin -oppimiskeskus
Asema 108 Kandidaattikeskus, Alvarin aukio
Asema 109 Kandidaattikeskuksen pääaula
Asema 105 Maarintalo
Asema 104 Teekkarikylä, Otakaari 18 -bussipysäkki

Samocat Sharing -sovellus verkkokaupoissa:
Google Play
App Store

Lisätietoja

Kuvat: Samocat Sharing

Green Alley Award 2017 etsii kiertotalouden startupeja ja yrittäjiä

Green Alley Award 2017 on Euroopan ensimmäinen startup-kilpailu jonka painopisteenä on kiertotalous. Tänä vuonna neljättä kertaa järjestettävässä kilpailussa etsitään seuraavaa vihreää liikeideaa. Hakuaika päättyy 25.7.2017.

Suomalaiset startupit ResQ Club ja RePack ovat aiempina vuosina loistaneet kilpailun finaalissa sekä voittajina. Kilpailun järjestää Green Alley, joka on kiertotalouden startup-verkosto. Yhteistyökumppanina toimivat the European Recycling Platform (Suomi), Seedmatch (Saksa), Bethnal Green Ventures (Iso-Britannia), H2 Compliance (Irlanti) ja RP2I (Horizon 2020 -projekti).

Tässä tiivistettynä tärkeimmät faktat kilpailusta:

KETÄ ETSIMME?

  • Kiertotalouden startupeja ja ekoyrittäjiä
  • Tuotteita, palveluita, teknologioita ja tietoisuuskampanjoita auttamaan jätteen vähentämisessä, uudelleen käyttämisessä, kierrättämisessä tai muuttamisessa
  • Ideoita, jotka keksivät uudelleen resurssien käsittelyn
  • Ideoita, jotka vähentävät kemikaalien vaikutusta tai käyttävät turvallisempia vaihtoehtoja

MITEN STARTUPIT VOIVAT HAKEA?

MITÄ VOITTAJA SAA?

  • Palkintopaketin, jonka arvo on jopa 30 000 euroa
  • Pääsyn kiertotalouden asiantuntijoiden ja yrittäjien verkostoon
  • Strategista tukea startupin liiketoimintamallin edistämiseksi

Enroll for Aaltoes Demo Down Workshop day and Competition at Startup Sauna 30.1. & 31.1.

  • WHAT: Aaltoes Demo Down
  • WHERE: Startup Sauna, Betonimiehentie 3 D, Espoo
  • WHEN:
    • 30.1 Workshop for startups from 17.00-21.00
    • 31.1 Main event:
      • Doors open at 18.00 Competition begins at 18.30
      • Food, Drinks and Networking from 20.00 till 22.00
  • WHO: Early stage startups and everyone wanting to learn about them
  • WHY: Cos Finland’s startup ecosystem needs something for early-stage startups! COST: FREE!

Have you ever thought telling about your fresh business idea to someone or are you interested in hearing about them? Well you’re in luck as Aaltoes is launching a new pitching evening in January. Startup Sauna will transform into an arena for innovative new ideas on 31st of January with four judges and an explosive crowd evaluating your demo.

Workshop day (30.1)

To help our startups prepare for the main event, Will Martin will host a workshop the day before (Monday 30.1) to give enough time for polishing pitches and working on stage presence. Each startup will receive expert guidance on how to make the most of their three-minute time to shine (e.g. overcoming stage fright, handling the judg…es and networking after the competition).

Our honorable panel of judges includes, for example, the seasoned Mike Bradshaw from Solu Machines and investor Jakob Storå from Superhero Capital. They will determine who wins private consulting from the judges to boost their company further and learn a thing or two.

Food, drinks and networking will also be served after the competition. We only have room for eight startups to present their idea and receive valuable feedback for their product so apply quickly and prepare your three-minute pitch!

Startups enroll in (Deadline Thursday 26. January): https://goo.gl/forms/ukF9UVc51OLAxLfN2

For more information contact:

  • ville.kamppari@aaltoes.com
  • niko.porkholm@aaltoes.com
  • ville.v.vuorenmaa@aaltoes.com
  • kaarlo.kohonen@aaltoes.com

Consair Oy voitti Fennia Design Prize-kilpailun startup-sarjan

fenniaprize-2017-consair

Urban Millin yritysverkostossa tapahtuu: Consair Oy:lle on myönnetty 19.1.2017 Fennia Prize startup -sarjan Winner -palkinto. Palkinto myönnettiin CAMU 1200:sta, uudesta käyttäjäystävällisestä ratkaisusta rakennustyömaiden pölyongelmaan. Fennia Prize on muotoilukilpailu, jossa palkitaan yrityksiä ja organisaatioita muotoilun esimerkillisestä käytöstä. Winner -palkinto myönnettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran rakennusalan tuotteelle. Järjestäjinä toimivat Design Forum Finland, Fennia, Elo sekä Patentti- ja rekisterihallitus.

Fennia Prize 2017 -palkintonäyttely on avoinna 20.1.–12.2.2017 osoitteessa Kluuvikatu 6, Helsinki  ma–pe 11–18, la 11–17, su 12–16, vapaa pääsy

Urban Mill onnittelee Consairia!

Lisätietoja:
http://consair.fi/wp-content/uploads/Consair_pressrelease_short-white_20170119.pdf
http://www.designforum.fi/palkinnot/fenniaprize/2017
http://www.designforum.fi/prizes/fenniaprize/2017en

Suomalainen Yetitablet tekee TV:n tarpeettomaksi

Kuori Oy:n tiedote 23.11.2016kuori-logo-3352-180x180-medium

Kaikille tuttu tabletti on kätevä laite niin pelaamiseen kuin TV-ohjelmien ja eri suoratoistopalveluiden katsomiseen. Suurempi taulu-TV tekee toki ohjelmien katselukokemuksesta hienomman. Yetitablet on taulu-TV:n kokoinen tabletti, täydellinen viihdekeskus. Ohjelmia katsot huipputasoisella 55-tuumaisella 4K-näytöllä ja selaaminen on helppoa ilman kaukosäätimen näppäilyä, tai halutessa kaukosäätimellä. Siirtyminen pelisovelluksiin, nettikauppaan tai Skype-puheluun käy kätevästi ruutua koskettamalla. Mihin sitä telkkaria enää tarvitaan?

yeti_tablet_aikuiset2

Otaniemen Innovaatiokujalla Urban Millissä toimiva Startup-yritys KUORI Oy on kehittänyt ainutlaatuisen Yetitabletin huipputehokkaalla Android-järjestelmällä. Yetitablet yhdistää peli- ja viihdelaitteiden graafisen tehokkuuden tähän asti vain yrityskäytössä olleisiin kosketusnäyttöihin ja täydentää niitä 4k-kuvanlaadulla ja erikoiskirkkaalla näytöllä. Yetitabletissa toimivat käytännössä kaikki tableteille suunnatut ja suurin osa puhelimille suunnatuista Android-sovelluksista, joita on miljoonia. ”Kyllä tällä lähdetään maailmaa valloittamaan” sanoo Yetitabletin kehittäjä Jarkko Jokelainen, ”Meillä on isoja kilpailijoita, mutta olemme pieni ja ketterä toimija.”

Markkinoilla on monenlaisia Smart-TV -laitteita, mutta Yetitablet eroaa olennaisesti näistä. ”Smarteista alkaa vähitellen aika jättää, ja niistä ei osia lisäämällä parempia tule. Jättitabletti – kuten Yetitablet – voi olla myös hyvälaatuinen TV, mutta TV:stä ei tablettia saa” kertoo Jarkko, ”Nykyisten Smart-TV-laitteiden käytettävyys kauko-ohjaimella selattaessa ja etenkin kirjoitettaessa on heikko. Smart-TV:iden sovellustarjonta on hyvin suppea eikä niiden teho usein riitä sovellusten pyörittämiseen.”

Yetitablet on saatavilla nettikaupasta www.yetitablet.com ja maailman ensimmäinen jälleenmyyjä Haloradio löytyy Helsingin Töölöstä, Eteläinen Hesperiankatu 26. Tällä hetkellä Yetitablet on saatavilla vain tilaustavarana, mutta jouluksi ehtii vielä, kun tilaa ennen 2.12. Voit tutustua Yetitablettiin Haloradiossa arkisin klo 11-17.

Kuori Oy:n valmistamiin jättitabletteihin voi tutustua myös Urban Millissä,  Betonimiehenkuja 3 E, Otaniemi, Espoo.

Lisätietoja

Ursula Halonen, viestintä, KUORI Oy, p. 0400-316 111, ursula@alieda.fi

Jarkko Jokelainen, tekniset kysymykset, KUORI Oy, p. 050-464 4448, jarkko@dignage.com

Liitetiedostot

KUORI-tiimillä on pitkä kokemus kosketusnäyttöratkaisujen tekemisestä sekä sisä- että ulkokäyttöön.

Tiimimme sisältää vahvaa teknistä osaamista sekä käyttäjän tuntemista. Meillä on myös kymmenien vuosien osaaminen vaativien ICT-projektien vetämisestä. Tehokas viestintä läpi projektin tuo läpinäkyvyyttä työhömme ja lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia.

Haku Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan

karhunpesa_logo_iso

Maaseutuverkosto kutsuu nuoria maaseutuyrittäjiä, yrittäjyydestä kiinnostuneita sekä muita kekseliäitä ratkaisijoita osallistumaan Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan.

Karhunpesän tavoite on luoda uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja työpaikkoja maaseudulle. Kehitettävät ratkaisut perustuvat osallistujien ideoihin, osaamiseen sekä näiden yhdistelmiin.

Karhunpesässä osallistujia auttavat kokeneet sparraajat, rahoittajat sekä toiset osallistujat. Työ huipentuu 48-tuntiseen leiriin 28.11.-30.11.2016, jonka jälkeen osallistujat jatkavat suoraan kasvuyritystapahtuma Slushiin. Leirin parhaat pääsevät mukaan valtakunnalliseen Maaseudun Kasvupolku® -sparrauksen.

Lue lisää Karhunpesän aikataulusta, ohjelmasta ja valintakriteereistä osoitteessa: www.karhunpesä.fi

Ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 16.9. oheisen linkin kautta: http://bit.ly/karhunpesä_ilmoittautuminen

Karhunpesä on osa maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän toimintaa.

Lisätietoja:
Lauri Hyttinen
lauri.hyttinen@maaseutu.fi
+358 50 412 2422

 

Karhunpesän järjestävät Maaseutuverkosto ja Karhunpesän kumppanit

karhunpesa-logot

 

 

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun