Kutsu etäyhteystapahtumaan 2.4.2020: Miten tehdään muovin suljettu kierto Helsingin seudulla? (muutama paikka vapaana)

Edelleenlähetetty Pääkaupunkiseudun Smart&Clean säätiön kutsu Urban Mill -verkostolle:

Miten kaikki muovi kiertää:
Aika: 2.4. 9.00 – 10.00 Liitythän mukaan jo klo 8.45. Esitykset alkavat klo 9.00
Paikka: Zoom etäyhteys, linkki toimitetaan ilmoittautuneille

Koronatilanteen vuoksi järjestämme tilaisuuden Zoom-etäyhteydellä. Ilmoittaudu mukaan tai vahvista aiempi ilmoittautumisesi alla olevasta linkistä. Zoom-kutsulinkki lähetetään vain ilmoittautuneille.

Pääkaupunkiseudulla vain kuusi prosenttia muovista kiertää uudelleen materiaaliksi. Tavoitteena on nostaa muovijätteen kierrätysaste 60 prosenttiin. Onnistuminen tässä saisi aikaan päästövähenemän, joka vastaa noin 80 000 pääkaupunkilaisen henkilökohtaisia CO2 päästöjä.

Haluatko sinä olla mukana rakentamassa tätä konkreettista muutosta kiertotalouteen?

Tervetuloa aamukahveille kuulemaan lisää kokonaisuudesta ja verkostoitumaan eri toimijoiden kanssa. Teoista ja rooleista keskustelemassa muun muassa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Fortumin Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa ja Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen.

Smart & Clean – säätiö on talven aikana kerännyt dataa, analysoinut sitä ja tunnistanut vaikuttavimmat teot muovijätteen vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen ja uusiomuovituotteiden kysynnän kasvattamiseen. Avainkumppanit ovat sitoutuneet kunnianhimoiseen tavoitteeseen – pakkausmuovin kierrätysaste nostetaan 50 prosenttiin ja muovin kokonaiskierrätysaste 20 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten tämä on mahdollista saavuttaa sekä miten sinä voisit tähän vaikuttavaan työhön osallistua.

Ohjelma:

Miten tehdään systeemisiä ilmastoratkaisuja? Esimerkki: Kaikki muovi kiertää
Iina Oilinki ja Jaana Pelkonen, Smart & Clean -säätiö.

Keskustelu:
Kaikki muovi kiertää: miten toteuttaa vaikuttavat teot – kuka tekee mitä?
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja Espoo
Kalle Saarimaa, liiketoimintajohtaja Fortum
Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Lassila & Tikanoja
Loput keskustelijat varmistuvat myöhemmin

Lisätietoja tapahtumasta: Jaana Pelkonen jaana.pelkonen@smartclean.fi tai +358 40 540 9775

Tapahtuman tiedot:
Rekisteröidy: Avoin ilmoittautumislinkki
Tilaisuuden nimi: Miten toteutetaan muovin suljettu kierto
Paikka: Zoom-etäyhteys
Osoite: Zoom-kutsulinkki lähetetään vain ilmoittautuneille
Aika: 2.4.20209:00 – 10:00
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 31.3.2020 12:00

Business Espoo kutsuu Syystreffeille 25.9.2019 – Let’s grow together!

Kuinka menestyt tulevaisuuden kansainvälistyvässä Espoossa Tervetuloa kuulemaan kuinka voit hyötyä Business Espoon palveluista, verkostoista ja yhteistyöhankkeista!

Aika: Keskiviiko 25.9.2019 klo 15-19
Paikka: A Grid, Otakaari 5 A, Otaniemi, 02150 ESPOO

Tilaisuus on avoin kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille – yrityksille, yrittäjille, opiskelijoille ja osaajille, kouluttajille ja kehittäjille. Poimi mukaasi uusia ideoita, osaamista, mahdollisuuksia ja markkinoita.

Lisätietoja sekä rekisteröityminen tapahtumaan tästä linkistä.

Facebookissa oleva tapahtumasivu aukeaa tästä linkistä.

Business Espoo on seitsemän toimijan muodostama palveluverkosto Espoon ja sen lähikuntien yrityksille ja yrittäjille. Tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja elinvoimaa Espooseen tuottamalla asiakaskeskeisiä, laadukkaita ja kustannusvaikuttavia yritys- ja yrittäjäpalveluita. Business Espoo -verkostoon kuuluvat Espoon kaupunki, Espoo Marketing Oy, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari, Omnia, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalvelut ja YritysEspoo.

Katso koko ohjelma tästä:
Lue loppuun

Suomen kirjastolaitos maailman paras

Espoon kaupungin tiedote 13.3.2019:

Espoon kaupunginkirjasto voitti Lontoon kirjamessujen toista kertaa jakaman palkinnon maailman parhaasta kirjastosta, The Library of The Year 2019.

Palkintolautakunta perusteli valintaansa Espoon kaupunginkirjaston kaikille avoimella, innovatiivisella tilalla ja kaikki ikäryhmät huomioivilla lukuhaasteilla, joita kirjasto tarjoaa. Espoon kirjaston kilpailijoita finaalissa olivat Brasilian Villa Lobos Park Library ja Sambian Lubuto Library Partners.

Palkintojenjakotilaisuudessa yleisö osoitti suosiotaan sille, että kirjastopalvelut on joskus arvioitu kraanaveden jälkeen toiseksi parhaaksi julkiseksi palveluksi Espoossa. Tilaisuuden juontaja rinnasti kirjastopalvelut veden ohella elintärkeäksi palveluksi.

Espoon kaupunginkirjasto pitää palkintoa tunnustuksena kaikissa Suomen kirjastoissa tehdystä pitkäjänteisestä työstä.

Espoon kaupungin tavoitteena on olla palvelujen kehittämisen edelläkävijä. Kaupunginkirjastossa tämä on tarkoittanut rohkeita ja joskus ristiriitaisiakin näkemyksiä herättäviä valintoja. Kirjasto mm. otti ensimmäisten joukossa käyttöön omatoimikirjaston, jota asiakkaat voivat käyttää silloinkin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Omatoimikirjaston konsepti perustuu yhteisöllisyyteen ja luottamukseen ja on kaksinkertaistanut Espoon pienten kirjastojen aukioloajat.

Lisätietoa:

The Library of the Year Award -finalistit v. 2019

Espoosta Vuoden kirjastokunta

Espoon kaupunginkirjaston Youtube-kanava

Yhdyskuntasuunnittelun rekrytointimessut – Urban Planning Career Expo

YSS Tiedottaa (in English below):

  • Milloin: keskiviikkona 16.11. klo 13-17
  • Missä: Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E, 02150 Espoo

Kiinnostaako yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu? Etsitkö kesätöitä tai harjoittelupaikkaa? Lopputyöaihetta? Mikä tärkeintä, kiinnostaako tietää mistä leipä lähtee? YSS:n rekrymessut tulevat taas!rekryflyer_new

Oletpa vasta aloittanut, valmistumassa tai jo alan töissä – tämä tapahtuma on tarkoitettu juuri sinulle. Rekrytointimessuilla kuulet yhdyskuntasuunnittelun ajankohtaisista tuulista sekä tapaat työnantajia kunnista ja konsulttimaailmasta. Pääset myös tutustumaan alan järjestökenttään.

Esittelijät pitävät päivän mittaan lyhyitä Pecha Kucha -esityksiä, jotka käsittelevät heidän organisaatioitaan ja ajankohtaisia projektejaan. Lisäksi voit koko päivän ajan poiketa esittelijöiden ständeillä keskustelemassa kasvokkain.

Näytteilleasettajiksi ovat tällä hetkellä varmistuneet Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, FCG, Helsingin kaupunki, Mapita, Porvoon kaupunki, Ramboll, Sito, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki ja WSP.

Tervetuloa!

http://www.yss.fi/rekrymessut/     https://www.facebook.com/events/1386293764730684/

Read in English:

Lue loppuun

Mahtava Espoo-päivä 29.8.2015 Urban Millillä! Parisataa innovaatiopuutarhuria paikalla!

Kaikki Urban Millin tapahtumapisteet: http://tag.urbanmill.org/tag/16445?a

Lasten Espoo Mini Maker Fairen pisteessä tehdyt videot löytyvät täältä:

https://www.youtube.com/channel/UCobGflPwbwGBvOlAW3qwaZw

Espoossa väistökouluista haetaan oppia koulutilojen kehittämiseen

Espoon kaupunki 19.5.2015 klo 10.07

Suomessa noin 35 000 oppilasta käy koulua erilaisissa väistötiloissa. Syynä ovat sekä suunnitellut peruskorjaukset että äkilliset syyt, kuten vesivahingot. Espoon kaupunki on käynnistänyt Joustavat Oppimisen Tilat -hankkeen (JOT), jossa kehitetään monille kouluille ja kunnille ajankohtaista väistötilakonseptia.

Tavoitteena on etsiä joustavia, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostaisivat oppilaita ja opettajia aktiiviseen oppimiseen. Yhteistyökumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Koulun yhteishenki voi vahvistua väistötiloissa

Väistötiloihin siirtymisen pakko on Espoossa käännetty positiiviseksi mahdollisuudeksi kehittää, kokeilla ja mallintaa uudenlaisia oppimisympäristöjä. Perinteiset koulutilat eivät enää optimaalisesti tue diginatiiveille oppilaille ominaisia työskentelytapoja. Koulutilojen uudistamiseen painetta luo myös vuonna 2016 voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma. Väistötilojen poikkeusolosuhteet antavat mahdollisuuden tutkia, mitkä tilaratkaisut ovat käytettävyyden ja oppimisen kannalta parhaita, mitkä puolestaan kouluinstituution ylläpitämiä perinteitä.

JOT-hankkeessa etsitään joustavia, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostavat oppilaita ja opettajia oppimiseen, tukevat mediakasvatusta sekä soveltuvat monipuolisiin työskentelytapoihin. Hankkeessa tarkastellaan niin fyysisiä tiloja kuin digitaalisia oppimisympäristöjä.
– Suomalaiset oppilaat menestyvät kansainvälisissä testeissä, mutta kysyttäessä monet kertovat, etteivät he viihdy koulussa. Siksi oppilaiden ja opettajien kokemus on nostettu JOT-hankkeessa keskeiseen asemaan. He saavat kertoa, minkälaiset ratkaisut edistävät oppimista ja lisäävät oppimisen iloa, kertoo Espoon kaupungin sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä.

Hankkeen alkukartoituksen mukaan oppilaat eivät pidä parakkikouluja erityisen viihtyisinä, mutta he kokevat ne kuitenkin turvallisiksi. Ympäristön puutteista huolimatta oppilaat kokevat koulun yhteishengen vahvaksi myös väistötiloissa, sillä yhteishenkeä vaalitaan enemmän ehkä juuri ulkoisten rajoitteiden takia.

Koulutilat koko yhteisön olohuoneeksi

– JOT-hanke sai alkunsa tarpeesta: Espoon väkiluku kasvaa noin 4000 asukkaalla vuosittain. Uusia kouluja rakennetaan joka vuosi 2–3 lisää, ja samaan aikaan vanhoja kouluja korjataan. Viime vuonna väistössä on ollut 9 koulua, joissa on yhteensä 3000 oppilasta, Erkkilä toteaa.

Koulutilojen kehittäminen on välttämätöntä, jotta kustannukset eivät jatkossa karkaisi käsistä. Siksi koulu nähdään hankkeessa laajemmin palveluna eikä vain rakennuksena. Koulutilat halutaan avata koko yhteisön käyttöön ja opetuksessa hyödyntää ympäristön tilaresursseja.
Kehittämishanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Espoon sivistystoimen ja Tilakeskuksen, Aalto-yliopiston sekä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kasvatuspsykologian työryhmän kanssa. Ensimmäinen pilottikohde on väistötiloissa toimiva Tapiolan koulu, jossa tiloja kehitetään yhdessä 7. luokan oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan kanssa. Tietoja kerätään monitieteellisillä tutkimusmenetelmillä: Mind the Gap -kyselyillä, käytettävyyskävelyillä sekä digi- ja tilatiimien ja työpajojen avulla. Opetushallitus on myöntänyt 218 000 euron valtionavustuksen JOT-hankkeen toteuttamiseen.

Hyviksi havaittuja käytäntöjä tullaan jatkossa hyödyntämään muissa väistötiloissa, vakituisten koulutilojen rakentamisessa sekä koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä. Kolmivaiheisen kehityshankkeen tuloksena on tarkoitus tehdä käsikirja, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Hanke on jo herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Ensimmäinen pilottivaihe alkoi 13.11.2014, ja sen tulokset julkistetaan tammikuun lopussa 2016.
Lisätietoja:
Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Espoon kaupunki, Sivistystoimi,
puh. (09) 8165 2202, kristiina.erkkila(at)espoo.fi
Projektipäällikkö Jaakko Rekola, Espoon kaupunki, Sivistystoimi,
puh. 050 3632 958, jaakko.rekola(at)espoo.fi

Hankkeen esittely, OPH 22.4.2015

Tutustu JOT-hankkeeseen tarkemmin Oppimaisema.fi-sivustolla -> Projektit -> Joustavat oppimisen tilat – siirtokelpoiset väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana (JOT)

Espoon Joustavat oppimisen tilat -hanke

Suomen syvin reikä sopii hyvin Espoo Innovation Gardeniin!

15.5.2015 Jukka Mäkelä

Otaniemeen porataan kaksi lämpökaivoa, jotka ulottuvat 7 km syvyyteen, ja joiden avulla on tarkoitus tuottaa uusiutuvaa geotermistä lämpöä. Hanke on erinomainen esimerkki siitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, mitä me Suomeen, Otaniemeen ja Espoo Innovation Gardeniin tarvitsemme.

Energiayhtiö St1 on aloittanut Suomen ensimmäisessä geotermisen energian lämpölaitoshankkeessa luotausporaukset. St1 tavoite on rakentaa luotausporausten perusteella Fortumin Otaniemen lämpölaitoksen alueelle geotermisen pilottituotantolaitoksen, jonka arvioidaan valmistuvan vuonna 2016. Teollisen mittakaavan geolämpölaitoksen arvioidaan tuottavan parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla geotermistä lämpöä. Fortum tulee ostamaan lämmön kaukolämpöverkkoonsa ja pystyy kattamaan sillä jopa 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.

Uusiutuva geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi lämpökaivoa, jotka ulottuvat seitsemän kilometrin syvyyteen. Vettä syötetään toisesta reiästä alas, ja veden kuumennuttua maaperässä se nousee toisesta reiästä ylös. Geotermisessä lämmöntuotannossa ei käytetä lainkaan polttoaineita, joten laitos ei tuota ilmakehään päästöjä. Luotausreikä avaa myös uusia tutkimusmahdollisuuksia.

Puhdas geolämpö on uusi päästötön mahdollisuus suomalaisten lämmöntuotantoon. Kestävän kehityksen arvot ovat keskeisesti mukana Espoon kaupungin strategiassa, jonka mukaan kaupunki toimii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä ja pyrkii pienentämään asukkaidensa hiilijalanjälkeä. Espoo on ylpeä saadessaan olla edelläkävijä Suomessa myös puhtaan geolämmön tuotannossa ja hyödyntämisessä. Syvältä maan uumenista saatava geoterminen kaukolämpö soveltuu hyvin tiiviisti asuttuihin kaupunkikeskuksiin – uudenlainen moderni lämmöntuotantovaihtoehto toimisi erinomaisesti vaikka koko metropolialueella.

Hanke on erinomainen esimerkki siitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, mitä me Espoo Innovation Gardeniin ja Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään toivomme. Finnooseen avattu lämpöpumppuvoimala tuottaa jo kaukolämpöä ja vähentää kivihiilen polttamista 150 000 tonnia vuodessa, VTT:n Bioruukki synnyttää uusia kestäviä innovaatioita, ja kohta Otaniemi lämpiää geotermisella energialla. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee myös liikenteessä. Länsimetro mahdollistaa päästöttömän joukkoliikenteen, ja Espoo Innovation Garden kutsuu kaikki toimijat kehittämään metroon sopivaa, älykästä ja päästötöntä lähi- ja liityntäliikennettä. Espoo Innovation Garden kutsuu myös kaikki toimijat mukaan kehittämään uutta osaamisintensiivistä liiketoimintaa, ja luomaan uusia työpaikkoja.

Uusiutuva geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi lämpökaivoa, jotka ulottuvat seitsemän kilometrin syvyyteen.
Uusiutuva geoterminen energia tuotetaan poraamalla maahan kaksi lämpökaivoa, jotka ulottuvat seitsemän kilometrin syvyyteen. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvassa keskellä.
Energiayhtiö St1 aloitti Suomen ensimmäisen geotermisen energian lämpölaitoshankkeen luotausporaukset
Energiayhtiö St1 aloitti Suomen ensimmäisen geotermisen energian lämpölaitoshankkeen luotausporaukset. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kuvassa oikealla.