Aalto-yliopiston kestävän kehityksen raportti 2019 on julkaistu – Sustainability Report of Aalto University 2019 published

Tänään julkaistussa raportissa Aalto-yliopiston vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen toiminnasta raportoidaan tutkimuksesta, opetuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä kampuksen ympäristövaikutuksia ja yliopiston toiminnan välillisistä vaikutuksista.

Kestävä kehitys nousi vuoden 2019 aikana entistä keskeisempään rooliin Aalto-yliopiston uutta strategiaa valmistelevan työn myötä. Koko yliopistoyhteisö on tulevan strategian myötä sitoutunut rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Helmikuussa 2018 Aalto-yliopisto allekirjoitti ensimmäisenä yliopistona Suomessa yliopistojen kansainvälisen kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals) SDG Accord -sitoumuksen, jossa se sitoutui edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana opetusta, tutkimusta, innovaatiotoimintaa ja kampuskehitystä. Yliopisto kuuluu kansainväliseen yliopistojen kestävän kehityksen verkostoon (International Sustainable Campus Network, ISCN).

The document published today reports on Aalto University’s work to support sustainable development and responsibility through research, teaching, and societal impact activities and on the environmental effects of Aalto University’s campus and how its own actions play an indirect role in those effects.

Sustainable development acquired more prominence at Aalto University in 2019 through the work of preparing the new Aalto strategy. With the adoption of the new strategy, the whole university community commits to building a sustainable future. Aalto University was the first Finnish university to endorse the UN Sustainable Development Goals Accord, which it signed in February 2018. In so doing, Aalto pledged to promote the UN goals of sustainable development through its teaching, research, innovation and campus development. Aalto University is a member of the International Sustainable Campus Network (ISCN).

Aalto sustainability reporting

English: https://www.aalto.fi/en/sustainability/sustainability-reports
Suomeksi: https://www.aalto.fi/fi/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-raportit
På svenska: https://www.aalto.fi/sv/hallbarhet/rapporter-om-hallbar-utveckling

Kick scooter sharing pilot concludes on a high note in Otaniemi by Samocat Sharing

Samocat Sharing Oy, with the introduction of Kick-scooter sharing system, the ”most compact public transport” want to add another option for users in their transportation choices by solving the last mile problem. The research focused on understanding stakeholders’ collaboration, required business model and user behavior & experience over a three-month pilot in Otaniemi, Espoo Innovation Garden in Finland.

The Pilot kicked off in the beginning of September 2017 and ended in November 2017. The results of the pilot are now published in a report found here: http://www.samocat.net/fi_report2017

Samocat sharing Oy, an international start-up with Russian roots are developing the kick-scooter sharing system as an ideal last mile public transport for urban areas. Samocat sharing consists of a dynamic team of individuals experts in varied fields operating from Moscow, Russia and Espoo, Finland.

City of Espoo, ACRE (Aalto University Campus and Real Estate, TEKES (Tekes, 2017) and Aalto University student union (AYY) are partners with Samocat. Urban mill is the workspace provider with logistics and networking support. Helsinki business hub (HBH) is the consultants who worked from the beginning throughout the pilot.

Focus group for the pilot have been Aalto University students, staff and Corporate employees around Otaniemi area. Six locations around Aalto University campus was set up for the pilot.

Read more about the team’s conclusions:

Lue loppuun

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

ESPOO TIEDOTTAA  25.8.2015

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

Toimitilojen saatavuus, liikenne ja yhteydet ovat Espoossa asioita, joihin yrittäjät ovat tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys toimitilojen saatavuuteen on parantunut verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimpiä kehittämiskohteita yrittäjien mielestä ovat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Tyytyväisyys julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen on hieman laskenut edellisvuodesta. Kaavoituksessa ja lupakäytänteissä suurimpia tyytymättömyyden aiheuttajia ovat hitaus ja byrokraattisuus. Kilpailutuksista ei yrittäjien mielestä kerrota tarpeeksi.

Suosituin yrityksen sijaintialue Espoossa on Leppävaara. Yrittäjien mielestä tärkein tietyn sijainnin valintaan vaikuttava tekijä on hyvät yhteydet. Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat yrittäjien mielestä heidän toimintaedellytystensä kannalta tärkein asia, johon Espoon tulee panostaa.

Espoon kaupunki selvitti kesällä 2015 toista kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Toimenpiteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi jatkuvat

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja vahvistamaan erityisesti tutkimuksen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin liittyen.

”Olemme lähes vuoden ajan tarjonneet yrittäjille hankintoihin liittyvää neuvontapalvelua. Kaupungin hankintaneuvoja antaa tietoa hankintakäytännöistä ja neuvoo sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytössä. Palvelu on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta”, kertoo elinkeinojohtaja Tuula Antola.

”Samaan aikaan pienten yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin on helpottunut uuden pienhankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.”

Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen on keskeinen osa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa. Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä tukevassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on panostettu muun muassa yhteydenpitoon yrityksiin päin.

Kehitysohjelman puheenjohtajan Saija Äikäksen mukaan edellisessä tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yrittäjien toive yhteydenpidon lisäämisestä.

”Tähän yrittäjien toiveeseen olemme vastanneet järjestämällä yrittäjille keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Viestimme yrittäjille myös aiempaa aktiivisemmin Espoon kehittämiseen liittyvistä yleisistä infotilaisuuksista ja osallistumismahdollisuuksista.”

Lisätietoja:

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman puheenjohtaja Saija Äikäs, 050 4925 854

elinkeinojohtaja Tuula Antola, 043 8246 393

Tutkimuksen raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2015 (TNS Gallup Oy)

Lisätietoa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelmasta

MDI:n raportti: Onko maallamme malttia kaupungistua?

ESIPUHE: Kaupunkipolitiikan tiekartta, 23.3.2015

Suomi on kaupungistunut vauhdilla. Väki vyöryi 1950- ja 1960-luvuilla kaupunkeihin. Kaupungeista tuli kaupunkiseutuja 70–80-luvuilla, ja 90-luvulla kasvoivat yhden käden sormilla laskettavat kasvukeskukset. Viime vuosikymmenillä myös muutamat maakuntakeskukset ja pienemmätkin paikkakunnat ovat päässeet kasvuun kiinni. Mikä on tulevien vuosikymmenten trendi? Miten valtiovallan tulisi suhtautua kaupungistumiseen seuraavalla vaalikaudella? Suomeen pitää rakentaa ainakin puoli miljoonaa asuntoa seuraavien 15 vuoden aikana, mihin ja miten ne halutaan ohjata? Pelkästään asuntotuotannon osalta tämä on 100 miljardin euron kysymys.

Nämä kysymykset askarruttavat myös työmarkkinaosapuolia. SAK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus ja Talonrakennusteollisuus hankkivat kumppanikseen asiaa pohtimaan Rakennustietosäätiön, SKOL:n ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen. Alkuvuoden 2015 aikana nämä seitsemän tahoa ovat yhdessä asiantuntijoiden kanssa keskustelleet Suomen kaupungistumisen näkymistä kolmessa työpajassa. Istuntojen tulokset on koottu käsillä olevaan raporttiin, joka sisältää tulevaisuuskuvan lisäksi kahdeksan toimenpide-ehdotusta maan uudelle hallitukselle. Valtion tehtävä on mahdollistaa kaupunkien kehittäminen. Kaupunkipolitiikkaa tekevät kuitenkin kaupungit ja kaupunkilaiset.

Raportin on koostanut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, joka vastaa raportin sisällöstä. Työhön ovat osallistuneet MDI:ssä allekirjoittaneiden lisäksi Timo Hämäläinen, Petri Jalasto, Sinikukka Pyykkönen ja Satu Tolonen. Työskentelyssä mukana olleet tilaajien edustajat ja kutsutut asiantuntijat on mainittu liitteessä. Lausumme heille kaikille suuret kiitokset inspiroivasta työskentelystä.
Maaliskuussa 2015
Janne Antikainen ja Eero Holstila

Lataa raportti tästä.