Annmarie Kuurton ja Karri Niemisen Laurea-ammattikorkeakoulun Liiketalouden koulutusohjelmassa tekemän opinnäytetyön tarkoituksena on toimintamallin kehittäminen Lohjan Innovaatiokeskus Innocellolle.

Työssä haastateltiin innovaatiotoimintaa harjoittavien tahojen alan asiantuntijoita eri puolilla Suomea toimivista innovaatiokeskuksista ja yhteisöllisistä toimitiloista. Yksi haastattelukohteista oli Urban Mill.

Toimintamalliin valittiin kuusi keskeistä teemaa: yhteisö, ihmiset, innovaatiot, tilat, palvelut ja tapahtumat. Näiden elementtien pohjalta työssä laadittiin toimintamalli, joka on sovellettavissa toimeksiantajalle ja siirrettävissä myös muille paikkakunnille.

Työ on kokonaisuudessaan ladattavissa tämän linkin kautta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251583

Työn tiivistelmä on alla.

TIIVISTELMÄ

”Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimintamallin kehittäminen toimeksiantajana toimineelle Lohjan Innovaatiokeskus Innocello ry:lle. Opinnäytetyössä etsittiin parhaita toimintamalleja Suomessa toteutetusta innovaatiotoiminnasta. Vastauksia pyrittiin löytämään kysymyksiin, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä innovaatioita edistävien innovaatiokeskusten toiminnassa, ja miten innovaatioiden syntymistä voidaan edistää. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle tietoa hyviksi todetuista tavoista innovaatiotoiminnan järjestämisessä ja mallin, joka on sovellettavissa paikallisen toiminnan kehittämisessä.

Tietoperustassa perehdyttiin innovaation määritelmään, avoimeen innovaatioon, innovatiiviseen toimintaympäristöön, innovaatioekosysteemeihin ja toimitilojen merkitykseen innovaatiotoiminnassa. Yhtenä kiinnostavana asiana tarkasteltiin julkisen sektorin roolia innovaatiotoiminnassa. Innovaatio on ajankohtainen aihe, josta on julkaistu paljon ajankohtaista tietoa. Työn tietoperustassa hyödynnettiin alan kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita.

Tämän tyypiltään tutkimuksellisen ja laadullista tutkimussuuntaa edustavan opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutettiin haastattelemalla innovaatiotoimintaa harjoittavien tahojen alan asiantuntijoita. Teemahaastattelut toteutettiin sekä henkilökohtaisin yksilöhaastatteluin että ryhmähaastatteluna. Haastatteluihin valittiin eliittiotannalla seitsemän eri kohteen asiantuntijaa. Työssä hyödynnettiin myös benchmarking-tyyppistä lähestymistapaa vertailemalla parhaiksi todettuja toimintamalleja. Haastattelujen analyysin perusteella selvisi, että eri kohteissa toistui samantyyppisiä yhteisiä elementtejä. Analyysin pohjalta aineistosta koostettiin työn tavoitteen mukaisesti toimintamalli.

Toimintamalliin valittiin kuusi keskeistä teemaa. Valitut teemat olivat yhteisö, ihmiset, innovaatiot, tilat, palvelut ja tapahtumat. Näiden elementtien pohjalta laadittiin toimintamalli, joka on sovellettavissa toimeksiantajalle ja siirrettävissä myös muille paikkakunnille.

Innovaatiokeskuksen toimintamallin kehittäminen edellyttää syvällistä perehtymistä ja ymmärrystä toiminnan piirteistä. Eri haastattelukohteissa oli todettavissa samantyyppisiä elementtejä, mutta toiminta oli sovitettu toimitilojen mukaan. Käytettävissä olevat tilat vaikuttivatkin olevan yksi keskeinen tekijä toiminnan muokattavauudessa, ja sitä toimeksiantajan kannattaa hyödyntää oman toimintansa ainutlaatuisuuden esille tuomisessa.

Tutkimushaastattelut tehtiin yrityspohjaisiin kohteisiin, koska samat toimintaperiaatteet vaikuttivat pätevän niin yhdistys- kuin yrityspohjaisiinkin toimijoihin. Johtopäätöksenä voitiin todeta innovaatiokeskuksen toimintamallin soveltuvan kumpaan tahansa organisaatiopohjaan tai yhdistelemällä toimintamuotoja esimerkiksi siten, että yhdistys yhtiöittää osan toiminnastaan perustettavalle tytäryhtiölle.

Jatkotutkimuksen aiheina voisivat olla innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan rahoitusmallit sekä organisaatioiden välinen yhteistyö innovaatiotoiminnassa.”