Espoo-mitalit jaettiin itsenäisyyspäivänä – Urban Mill sai tunnustusta

Espoon ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt Urban Mill täyttää pian viisi vuotta. Se on tuonut Otaniemeen 100.000 yrittäjähenkistä ihmistä, 3.000 tapahtumaa ja 100 kehittäjätiimiä rikastuttamaan alueen innovaatiotoimintaa. Yrittäjyyttä tukeneet ja alueen yhteiskehittämistä orkestroineet urbaanit myllärit Kari Mikkelä ja Lars Miikki palkittiin itsenäisyyspäivänä Espoo-mitaleilla Suomi100-hengessä.

Aalto-yliopisto ja Urban Mill Espoo Areenalla. Kuvassa vasemmalta valtuutettu Anna Rukko, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, Urban Millin tuottajat Kari Mikkelä ja Lars Miikki sekä kansanedustaja Sanna Lauslahti. Kuva: Markku Markkula

Espoon kaupungin tiedote 6.12.2017: 

Espoon kaupungin Suomi100-itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Espoo Metro Areenalla jaettiin perinteiseen tapaan Espoo-mitalit. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ojensivat vuoden 2017 mitalit 15 ansioituneelle henkilölle. Mitali on kiitos ja kannustus Espoon hyväksi tehdystä työstä.

Mitalitaiteilija Kauko Räsäsen suunnittelemaa Espoo-mitalia on jaettu vuodesta 1972 alkaen. Mitalin saajia on vuosien saatossa ollut kaikkiaan yli 500.

Valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä jakoivat Espoo-mitalit.

Espoo-mitalit 2017

Mitalitoimikunta on myöntänyt Espoo-mitalin seuraaville henkilöille tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi.

FC Hongan naisten joukkueen kapteeni Anna Auvisen johdolla joukkue toi naisten jalkapallon Suomen mestaruuden 2017 Espoolle.

Kanadanranskalainen, espoolaistunut Andre Noël Chaker on esiintymisillään ja kirjoituksillaan havahduttanut näkemään suomalaisuuden omaperäiset arvot ja toimintatavat kilpailuetuna.

Valokuvaaja, toimittaja Mauritz Hellström on kuvittanut Espoon kaupungin kasvutarinaa vuosikymmenten ajan. Hän on taltioinut niin espoolaisen arjen ja juhlan kuin rakentamista ja luontoakin.

Yrittäjä Pertti Itkonen on vuosien työllä rakentanut Tapiolan golfkentän Mankkaan entiselle kaatopaikka-alueelle. Nyt alue on saatu hyöty- ja hyvinvointikäyttöön sekä golfaajille että muille.

Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio on kehittänyt kaupungin vuokra-asuntopalveluja vastuullisesti. Edelläkävijäratkaisut ovat säästäneet energiaa ja luoneet kestävää asumista.

Asukasaktiivi Raimo Kukko on ollut kehittämässä asukastoimintaa jo 70-luvulta lähtien. Hän on ollut mukana mm. Espoon Kaupunginosayhdistysten liiton sekä Espoon Omakotiyhdistysten keskusliiton toiminnassa. Hänet on aiemmin palkittu Espoon kotiseutukummin arvonimellä.

Kauppatieteiden maisteri, hallintotieteiden tohtori, kansanedustaja Sanna Lauslahti on toiminut 13 vuotta Espoon valtuutettuna. Hän toimii kolmatta kautta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana.

Otaniemessä toimivan Urban Millin vetäjät Lars Miikki ja Kari Mikkelä ovat väsymättä ja horjumattoman optimistisina työskennelleet Espoon yritys- ja innovaatioekosysteemin kehittämiseksi jo vuosikymmeniä.

Aalto-yliopiston rehtori, professori, tekniikan tohtori Ilkka Niemelä nimitettiin tehtäväänsä 2017 heinäkuusta. Hän on toiminut tietojenkäsittelytekniikan professorina, vararehtorina ja rehtorin sijaisena. Hänellä on useita akateemisia luottamustehtäviä ja hän on toiminut myös vaativissa kansainvälisissä tutkimustehtävissä.

Hyväntekijä Anna Rukko on kerännyt rahaa uudelle lastensairaalalle myymällä itse tekemiään koruja. Hän on saanut useita valtakunnallisia tunnustuksia ja tänä vuonna hänet on valittu kymmenen parhaan joukkoon Nuorkauppakamareiden kansainvälisessä Ten Outstanding Young Persons -kilpailussa. Hän on myös Espoon valtuuston jäsen.

Erityisasiantuntija Pirkko Sillanpää on työskennellyt Espoon kaupunginmuseossa lähes 40 vuotta. Hän on tehnyt myös pyyteetöntä vapaaehtoistyötä useissa espoolaisissa järjestöissä, mm. Keski-Espoo Seuran perustajajäsenenä sekä Keski-Espoon Sanomien päätoimittajana.

Suomenruotsalainen laulaja ja näyttelijä Benny Törnroos on tehnyt radio- ja televisio-ohjelmia ruotsiksi sekä musiikkia lapsille ja aikuisille. Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan tunnuskappale on hänen tunnetuin kappaleensa. Törnroos on myös monta kertaa osallistunut Espoon ”Kulturen vid ån” -tapahtumaan.

Diplomikauppias, talousneuvos Heimo Välinen on ruokalahjoitusten ja ruokahävikin vähentämisen pioneeri ensin kaupassaan Soukassa ja sittemmin Espoonlahdessa. Viime vuonna vapaaehtoisten avulla tarvitseville jaettiin noin 15 000 kassillista lähellä viimeistä käyttöpäivää olevia ruokatuotteita.

Sairaanhoitaja, aluetoimitsija Johanna Värmälä on toiminut 17 vuotta Espoon valtuustossa sekä kaksi valtuustokautta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana.

Vuoden 2017 Espoo-mitalistit vasemmalta Johanna Värmälä, Heimo Välinen, Benny Törnroos, Pirkko Sillanpää, Anna Rukko, Ilkka Niemelä, Kari Mikkelä, Lars Miikki, Sanna Lauslahti, Raimo Kukko, Seppo Kallio, Pertti Itkonen, Mauritz Hellström, Andre Noêl Chaker ja Anna Auvinen

Espoo-mitali lisätietoa.

Work Up! Työn uudet yhteisöt – tapahtumassa 25.10. keskusteltiin yhteisöllisistä työtiloista ja uudenlaisista työnteon tavoista

videokuvakaappausKuva TEM Työelämä 2020 -haastatteluvideolta Urban Mill Kari Mikkelä

Miten, miksi ja ketkä tekevät työtä yhteisöllisissä työtiloissa? Miksi luovuus ja uudet ideat kukoistavat juuri siellä? Mitä voisimme oppia jaettujen työtilojen työkulttuurista ja siirtää suomalaiseen työelämään ylipäätään?

workup_logo-blueNäitä asioita käsiteltiin Messukeskuksessa 25.10. järjestetyssä Työelämä 2020 -hankkeen tapahtumasarjan tilaisuudessa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Työelämä 2020, Työterveyslaitos, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

Aihetta käsiteltiin monipuolisesti paneelien, esimerkkivideoiden ja asiantuntijaesitysten avulla:

  • Mikä on yhteisöllinen työtila, mitä tämä ilmiö sisältää?
  • Mitä hyötyä yhteisöllisistä työtiloista on, mihin ne vaikuttavat, mitä muuttavat?
  • Mikä on yhteisöllinen työtila? Pöhinää, yrittäjyyttä ja luovuutta tiloissa ja tulevaisuuden työssä
  • Yhteisöllinen työtila kaupungissa, verkostoissa, tiloissa ja paikoissa? Kuinka luoda yhteisöllisyyttä ja onnistunutta työtä?

Tilaisuudessa esitetyt haastatteluvideot yhteisöllisistä työtiloista ovat katsottavissa seuraavista linkeistä:

U2, Mikael Gylling: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188007356/f35b887681

Urban Mill, Kari Mikkelä: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188002744/172c36e3e3

M.O.W., Nina Ruotsalainen: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188009678/083470e284


temtk-header-logoTaustaa Työelämä 2020 -hankkeesta – Tavoitteena Euroopan paras työelämä

Hankkeen tavoitteen on tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras:

”Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämä 2020 haastaa työpaikat kehittämään toimintaansa ja toimintatapojaan omista lähtökohdistaan. Kehitystyö on mahdollista niin pienillä kuin suurilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.

Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja pystytään luomaan uutta työtä.

Yhdessä voimme rakentaa Suomeen Euroopan parasta työelämää!”

Lisätietoja:
http://www.tyoelama2020.fi/tyoelama_2020_-hanke
https://www.facebook.com/Tyoelama2020/?hc_ref=PAGES_TIMELINE&fref=nf

”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept” at WTA / UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.201

Ilkka Kakko & Kari Mikkelä: ”Platform Thinking within the Third Generation Science Park Concept”

ABSTRACT:
This paper will describe shortly a new STP concept called 3GSP (Third Generation Science Park), which is gaining momentum in Finland. It explains the fundamental changes in the global innovation environment and explains why the platform thinking is becoming an essential element in ecosystem development. The theoretical background and classifications of platforms are described and the benefits from the STP perspective highlighted. The paper emphasizes especially the role of so called ‘competence platforms’ and explains the main characteristics of a fully working competence platform. The role of competence platforms in understanding serendipity and as a fundamental factor in the team building is highlighted.

The paper analyses from STP perspective several practical elements, where platform thinking supports the emergence of new innovation environments, including Urban Mill (Finland) and Meetberlage (Netherlands). The requirements for comprehensive competence platform services are presented and their potential to support community building and therefore ecosystem development is illustrated.

This analysis will give the STP practitioners new models of applying the quadruple helix-principles and help in the co-creation, open innovation and serendipity management practises. The case studies, which are presented in the paper, will help the STP management teams to evaluate the benefits of platform thinking in different contexts.

Full paper here: Platform Thinking.., Kakko&Mikkelä, UNESCO-WTA 22.9.2015

Ilkka kakko’s presentation at UNESCO Global Training Workshop, Daejeon 22.9.2015:

Authors:

Ilkka Kakko,
Founder and Partner,
Karostech Ltd, Finland
www.karostech.fi
www.respectserendipity.com

Kari Mikkelä
Executive Producer, Co-founder
Urban Mill Innovation Platform
www.urbanmill.org