”Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana” -tutkimushanke (2015-2016) käynnistyi

Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkiaktivismia eli kansalaisten paikallisia organisoitumisen ja toiminnan muotoja ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden näkökulmista.

Tutkimuksen tausta-ajatus on, että kaupunkikulttuurissa virinnyt kansalaisten omaehtoinen itseorganisoituminen on synnyttänyt toimintaa, joka institutionalisoituessaan, levitessään ja laajetessaan voi luoda merkittäviä myönteisiä kehityssykäyksiä.

Tavoitteena on selvittää:

Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien tavoitteita?
Miten julkisen vallan kannattaa tukea kaupunkiaktivismeja?

 Tutkimuskysymyksiä

  1. Millainen asukasaktivismi tukee kaupunkien innovaatiopolitiikkaa ja tavoitteita ekologisesta kestävyydestä ja yhteisöllisyydestä?
  2. Millainen asukasaktivismi luo itse taloudellista tuottoa ja pystyy kannattelemaan itseään esim. asukastilan ylläpitämisessä?
  3. Millainen asukasaktivismi voi institutionalisoitua ja kehittyä liiketoiminnaksi ja miten se tapahtuu?
  4. Millaisia julkisen palvelun tiloja ja muita fasiliteetteja kaupunkiaktivistinen toiminta tarvitsee?
  5. Millaiset toimintatavat ja tukimuodot kaupungeilta ja valtiovallalta edistäisivät kaupunkien ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden tavoitteita tukevaa kaupunkiaktivismia?
  6. Mitä kaupungit ja valtiovalta voivat oppia kaupunkiaktivisteilta pyrkiessään edistämään näitä tavoitteita ja kansalaisten osallisuutta metropolin kehittämisessä?
  7. Millaisia vaikutuksia kaupunkiaktivismilla on yritystaloudelle ja miten esim. kilpailunvapaus ja verotus ehdollistavat sekä aktivistien toimintaa että julkisen vallan osallisuutta siinä?

sanapilvikuva

Vastuuorganisaatio

Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Toteutuspaikka myös Suomen ympäristökeskus. Ks. hanketiimin yhteystiedot.

Hankekumppanit

Espoon, Helsingin, Lahden ja Vantaan kaupungit
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Suomen ympäristökeskus SYKE
Valtiovarainministeriö
Ympäristöministeriö

Rahoittajat

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma 2015–2016
ARA, asuinalueiden kehittämisohjelma 2015
(valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö)

Lisätietoa esittelymateriaaleissa.

Hankeeen kotisivut.

Kunnat turbulenssissa – Millainen on tulevaisuuden kunta?

Tulevaisuuden kunta – asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, Internet: www.vm.fi, Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi, Joulukuu 2014

“Vuosikymmenten saatossa suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu kuntien toimesta. Kunnat ovat toimineet viranomaisina, lähiyhteisöinä, palvelujen järjestäjinä, innovaatioiden ja elinvoiman ruokkijana sekä demokratian ja osallisuuden näyttämönä. Viime vuosina kunta on ollut keskustelun keskiössä. Tätä keskustelua ovat hallinneet rakenteet, ensin kuntarakenne ja sitten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Keskustelu kuntien merkityksestä asukkaidensa paikallisyhteisönä, aluetalouksien kehittäjänä tai lähidemokratian toteuttajina on jäänyt jalkoihin. Kuntia ei myöskään olla nähty tasaveroisina demokraattisina toimijoina suhteessa valtioon, vaan valtiolle alisteisina julkisen tahdon toteuttajina.

Nostaakseen esiin kuntien merkityksen laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti niiden tulevaisuuden liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko nimesi 25. syyskuuta 2014 asiantuntijaryhmän esittämään visioita tulevaisuuden kunnasta. Käsillä oleva keskustelupaperi esittelee asiantuntijaryhmän tiiviissä työskentelyssä syntyneet ajatukset. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Juha Kostiainen ja jäseninä emeritusprofessori Risto Harisalo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Paul Lillrank, professori Pirkko Vartiainen, professori Markku Sotarauta, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen. Työryhmän sihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Asiantuntijaryhmän tehtäväksi asetettiin pohtia millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman elinvoimaisuutena.”

Lataa julkaisu tästä.

Finnish & Estonian Public Service Top Executives Boot Camp at Urban Mill: Innovation needs government – Government needs innovation

Finnish and Estonian public sector leaders workshopped intensively in a two day boot camp held 3-4 March at Urban Mill in Aalto University Campus area in the heart of Espoo Innovation Garden.

WP_20150303_024_VM_1

Virpi Einola-Pekkinen, Head of development of Ministry of Finance in Finland blogs here about the ongoining cross border co-operation in management development between Finland and Estonia:

The idea of a joint development program for Public Service Top Executives derived from a situation where Estonian and Finnish government institutions responsible for executive development recognized the similarities in the core challenges their Top Executives were facing as well as the expectations they had to meet. In a context where we are facing the challenges of the “New Normal” characterised by slow economic growth, high unemployment, higher volatility and level of uncertainty, Estonia and Finland need to prepare for new challenges by maximising their limited human and financial resources and accelerating innovation in public service.

Whole-of-Government Approach is needed in both countries

According to the OECD public governance reviews of Estonia (2011) and Finland (2010), one of the key challenges for public administration of both countries is to achieve a single government approach and work together with a society as a whole. The future success depends largely on the ability to tackle cross-ministerial challenges. Hence, strategic planning and finding innovative approaches in everyday work should cross the areas of responsibility.

WP_20150303_001However, cutting the traditional administrative and sectorial boundaries and replacing them with collaborative bridges with other organisations, requires a change in organisational culture and guides the leaders of public administration to work in new ways. A whole-of-government approach requires a new level of cooperation and collaboration across the public administration as well as between other stakeholders. Public sector needs its leaders to initiate the desired changes, come up with new ways of cooperation and together create a culture that would make innovation happen. As the whole-of-government approach is set as a priority both in Estonia and Finland, also the current development program aims to encourage the horizontal co-ordination and collaborative leadership in the process of innovative policy design and implementation.

Lue loppuun