Work Up! Työn uudet yhteisöt – tapahtumassa 25.10. keskusteltiin yhteisöllisistä työtiloista ja uudenlaisista työnteon tavoista

videokuvakaappausKuva TEM Työelämä 2020 -haastatteluvideolta Urban Mill Kari Mikkelä

Miten, miksi ja ketkä tekevät työtä yhteisöllisissä työtiloissa? Miksi luovuus ja uudet ideat kukoistavat juuri siellä? Mitä voisimme oppia jaettujen työtilojen työkulttuurista ja siirtää suomalaiseen työelämään ylipäätään?

workup_logo-blueNäitä asioita käsiteltiin Messukeskuksessa 25.10. järjestetyssä Työelämä 2020 -hankkeen tapahtumasarjan tilaisuudessa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Työelämä 2020, Työterveyslaitos, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö.

Aihetta käsiteltiin monipuolisesti paneelien, esimerkkivideoiden ja asiantuntijaesitysten avulla:

  • Mikä on yhteisöllinen työtila, mitä tämä ilmiö sisältää?
  • Mitä hyötyä yhteisöllisistä työtiloista on, mihin ne vaikuttavat, mitä muuttavat?
  • Mikä on yhteisöllinen työtila? Pöhinää, yrittäjyyttä ja luovuutta tiloissa ja tulevaisuuden työssä
  • Yhteisöllinen työtila kaupungissa, verkostoissa, tiloissa ja paikoissa? Kuinka luoda yhteisöllisyyttä ja onnistunutta työtä?

Tilaisuudessa esitetyt haastatteluvideot yhteisöllisistä työtiloista ovat katsottavissa seuraavista linkeistä:

U2, Mikael Gylling: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188007356/f35b887681

Urban Mill, Kari Mikkelä: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188002744/172c36e3e3

M.O.W., Nina Ruotsalainen: https://vimeo.com/apogeeoy/review/188009678/083470e284


temtk-header-logoTaustaa Työelämä 2020 -hankkeesta – Tavoitteena Euroopan paras työelämä

Hankkeen tavoitteen on tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras:

”Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Työelämä 2020 haastaa työpaikat kehittämään toimintaansa ja toimintatapojaan omista lähtökohdistaan. Kehitystyö on mahdollista niin pienillä kuin suurilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.

Tavoite on, että tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla on uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri, jossa tuotteet, palvelut ja toimintatavat luodaan yhteistyössä. Toiminta on avointa, vuorovaikutteista, hallittua ja ennakoivaa. Uutta teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti, johtaminen on huippuluokkaa ja pystytään luomaan uutta työtä.

Yhdessä voimme rakentaa Suomeen Euroopan parasta työelämää!”

Lisätietoja:
http://www.tyoelama2020.fi/tyoelama_2020_-hanke
https://www.facebook.com/Tyoelama2020/?hc_ref=PAGES_TIMELINE&fref=nf

Reviirit uusiksi

Urban Millin pioneerikäyttäjiin kuuluva valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen kirjoittaa tänään Muutoksentekijät-blogisivustolla tarpeesta uskaltaa ajatella uusiksi, riskinottamisesta ja kokeilemisesta!

”Kekseliäs isännöitsijä säästi Suomen suurlähetystölle 150 000 dollaria vuodessa”. Jäähdytystä ja lämmitystä uudella tavalla yhdistämällä isännöitsijä sai aikaan mallin, jonka ansiosta lähetystö käyttää 50 prosenttia vähemmän sähköä ja 65 prosenttia vähemmän kaasua kuin kymmenisen vuotta sitten. ”Kotkalainen dialyysihoitaja säästi kasoittain verorahoja – ajattelimme myös potilaita”.  Kun dialyysiaikoja alettiin jakaa potilaiden asuinpaikan mukaan, voitiin heidän kuljetuksiaan yhdistää samoihin autoihin. Samalla tulijat saivat seuraa toisistaan. Näin säästetään vuositasolla huikeita summia rahaa.

Mitä yhteistä näillä tapauksilla on? Molemmissa yksittäinen henkilö otti vastuuta oman reviirinsä yli, omasta aloitteestaan, kenenkään pyytämättä, laajensi omaa toimenkuvaansa. Kautta ihmiskunnan historian, merkittävät uudet keksinnöt ovat saaneet alkunsa niin, että joku on ollut utelias näkemään totutun yli ja ajatellut: täytyy olla parempi tapa, fiksumpi, tehokkaampi, nopeampi, ketterämpi, halvempi jne.

Uskalla ajatella uusiksi

Uusi käytäntö herättää ihmetystä, joskus myös vastustusta. Olemassa olevan rohkea kyseenlaistaminen on kuitenkin lähtökohta kaikelle uudelle. Nyt jos koskaan tarvitaan myös julkishallinnossa uusia tapoja tuottaa palveluja ja mahdollistaa yhteiskunnan…

View original post 611 more words

”Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana” -tutkimushanke (2015-2016) käynnistyi

Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkiaktivismia eli kansalaisten paikallisia organisoitumisen ja toiminnan muotoja ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden näkökulmista.

Tutkimuksen tausta-ajatus on, että kaupunkikulttuurissa virinnyt kansalaisten omaehtoinen itseorganisoituminen on synnyttänyt toimintaa, joka institutionalisoituessaan, levitessään ja laajetessaan voi luoda merkittäviä myönteisiä kehityssykäyksiä.

Tavoitteena on selvittää:

Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien tavoitteita?
Miten julkisen vallan kannattaa tukea kaupunkiaktivismeja?

 Tutkimuskysymyksiä

  1. Millainen asukasaktivismi tukee kaupunkien innovaatiopolitiikkaa ja tavoitteita ekologisesta kestävyydestä ja yhteisöllisyydestä?
  2. Millainen asukasaktivismi luo itse taloudellista tuottoa ja pystyy kannattelemaan itseään esim. asukastilan ylläpitämisessä?
  3. Millainen asukasaktivismi voi institutionalisoitua ja kehittyä liiketoiminnaksi ja miten se tapahtuu?
  4. Millaisia julkisen palvelun tiloja ja muita fasiliteetteja kaupunkiaktivistinen toiminta tarvitsee?
  5. Millaiset toimintatavat ja tukimuodot kaupungeilta ja valtiovallalta edistäisivät kaupunkien ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden tavoitteita tukevaa kaupunkiaktivismia?
  6. Mitä kaupungit ja valtiovalta voivat oppia kaupunkiaktivisteilta pyrkiessään edistämään näitä tavoitteita ja kansalaisten osallisuutta metropolin kehittämisessä?
  7. Millaisia vaikutuksia kaupunkiaktivismilla on yritystaloudelle ja miten esim. kilpailunvapaus ja verotus ehdollistavat sekä aktivistien toimintaa että julkisen vallan osallisuutta siinä?

sanapilvikuva

Vastuuorganisaatio

Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Toteutuspaikka myös Suomen ympäristökeskus. Ks. hanketiimin yhteystiedot.

Hankekumppanit

Espoon, Helsingin, Lahden ja Vantaan kaupungit
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Suomen ympäristökeskus SYKE
Valtiovarainministeriö
Ympäristöministeriö

Rahoittajat

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma 2015–2016
ARA, asuinalueiden kehittämisohjelma 2015
(valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö)

Lisätietoa esittelymateriaaleissa.

Hankeeen kotisivut.

Kunnat turbulenssissa – Millainen on tulevaisuuden kunta?

Tulevaisuuden kunta – asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, Internet: www.vm.fi, Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi, Joulukuu 2014

“Vuosikymmenten saatossa suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu kuntien toimesta. Kunnat ovat toimineet viranomaisina, lähiyhteisöinä, palvelujen järjestäjinä, innovaatioiden ja elinvoiman ruokkijana sekä demokratian ja osallisuuden näyttämönä. Viime vuosina kunta on ollut keskustelun keskiössä. Tätä keskustelua ovat hallinneet rakenteet, ensin kuntarakenne ja sitten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Keskustelu kuntien merkityksestä asukkaidensa paikallisyhteisönä, aluetalouksien kehittäjänä tai lähidemokratian toteuttajina on jäänyt jalkoihin. Kuntia ei myöskään olla nähty tasaveroisina demokraattisina toimijoina suhteessa valtioon, vaan valtiolle alisteisina julkisen tahdon toteuttajina.

Nostaakseen esiin kuntien merkityksen laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti niiden tulevaisuuden liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko nimesi 25. syyskuuta 2014 asiantuntijaryhmän esittämään visioita tulevaisuuden kunnasta. Käsillä oleva keskustelupaperi esittelee asiantuntijaryhmän tiiviissä työskentelyssä syntyneet ajatukset. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Juha Kostiainen ja jäseninä emeritusprofessori Risto Harisalo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Paul Lillrank, professori Pirkko Vartiainen, professori Markku Sotarauta, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen. Työryhmän sihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Asiantuntijaryhmän tehtäväksi asetettiin pohtia millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman elinvoimaisuutena.”

Lataa julkaisu tästä.

Ryhmien ristiflowta Urban Millissä 3.3.

Mylly täyttyi taas tänään ihmisistä ja kohtaamisista. Tässä muutamia välähdyksiä tämän päivän flowsta.

Aamulla paikalle saapui Aalto University Executive Education Oy:n ”BIM-tietomallintamisen prosessit ja yleiset vaatimukset rakennushankkeissa” -kurssin osallistujat, jotka Urban Milliin tutustumisen jälkeen valtasivat Urban Caven koko päiväksi.

WP_20150303_006 BIM1WP_20150303_004 BIM2

Samanaikaisesti alkoi Valtiovarainministeriön kaksipäiväinen julkisen sektorin ylimmän johdon Suomi-Eesti -valmennusohjelma Innovation Boot Camp Urban Scenellä. Tapahtumassa puhumassa mm. valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (vasemmanpuolinen kuva). Campia fasilitoimassa Innotiimi Oy.

WP_20150303_012_VM_2 WP_20150303_024_VM_1

Tämän jälkeen paikalle saapui parinkymmenen innovaatiotoimijan vierailijatyhmä Tanskan Bornholmista Aallon MIND-tutkimusryhmän yli-innovaatioarkkitehti Anssi Tuulenmäen vieraana. Tanskalaiset tutustuivat Urban Millin toimintamalliin ja paikalla olleisiin toimijoihin. Urban Caven videoseinän edessä Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen apulaisprofessori Vishal Singh.

WP_20150303_008 Tanska1 WP_20150303_010 Tanska 2

Tanskalaisten jälkeen vuorossa oli tsekkien kahdeksanhenkinen ryhmä neljän eri yliopiston teknologiasiirrontoimistoista Jyväskylän Business Arena Oy:n järjestämällä vierailukäynnillä. University of South Bohemia  – sosiaali- ja terveysala, maatalous, kalatalous, kauppatieteet, kasvatustieteet; Masaryk university  – mm. lääketiede, lakitiede, kasvatustieteet, liikunta, kauppatieteet, tietotekniikka; Mendel University in Brno – maatalous; VSB-Technical University of Ostrava – kone- ja metalliala. Oikeanpuoleisessa kuvassa Urban Millin kumppaniksi tulleen Business Arenan Toni Pienonen on juuri saanut Millin avaimen.

WP_20150303_015 Tsekit1 WP_20150303_016 Toni

Useat Urban Millin pk-yrittäjät työskenetelivät koko iltapäiväin yhdessä ja erilleen Kitchenissä, kun Scenen tilat olivat kokonaisuudessaan VM:n Innovation Campin käytössä ja muissakin tiloissa oli tunkua. Aamupäivän Digilen co-creative intellligence suunnittelupalaverin jatkoilla mm. Janne Saarikko Urban Millin perusjengin kanssa. Espoon kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Glenn Gassen (kuva oikealla) oli myös keittiössä työstämässä Espoo Innovation Garden -asioita ja tapaamassa Urban Millin kansainvälisiä vieraita.
WP_20150303_021 SME1 WP_20150303_023_Glenn

Huomenna rumba jatkuu, tervetuloa paikalle!