Osallistu kyselyyn miten pelillistämisellä voidaan vaikuttaa kansalaisten energiavalintoihin

soludus-logot

Kutsumme sinut osallistumaan kyselyyn, jolla selvitetään miten pelillistämisellä voidaan vaikuttaa kansalaisten energiavalintoihin. Mielipiteesi on meille todella arvokas, ja kyselyyn vastaaminen vie vain noin 10 minuuttia.

https://www.webropolsurveys.com/S/03A222E1F2D9ECDB.par

Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eri kohderyhmien näkemyksiä siitä, miten pelillistämisellä voisi edistää energiansäästöä ja uusiutuvien energioiden käyttöönottoa. Kysely liittyy Euroopan aluekehitysrahaston hankkeeseen ”Pelillistäen kohti uusiutuvaa energiaa”. Hankkeessa kehitetään kansalaisten energiatietoutta pelien avulla sekä autetaan heitä tutustumaan uusiutuviin energiamuotoihin ja niiden hyödyntämiseen työssä, kotona ja asuinympäristössä.

Hankkeen toteuttavat Aalto-yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkijat. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä lopullisista tuloksista voi erottaa yksittäisiä vastaajia.

Kiitos vastauksistasi jo etukäteen!

Ystävällisin terveisin,

  • Professori Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto, e-mail: pirjo.stahle@aalto.fi
  • Projektipäällikkö Juho-Pekka Virtanen, Aalto-yliopisto, e-mail: juho-pekka.virtanen@aalto.fi
  • Koordinaattori Marika Ahlavuo, Aalto-yliopisto, e-mail: marika.ahlavuo@aalto.fi

Kutsu Vihreä infrastruktuuri ja maisema – hankkeen loppuseminaariin 6.4. Urban Millissä

VirMa -tutkimusryhmä tiedottaa:

Kutsu Virman seminaariin 2016-04-06Vuoden kestäneen Vihreä infrastruktuuri ja maisema -hankkeemme loppuseminaari järjestetään 6.4 klo 13-17 Otaniemessä Urban Millissä. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta toivomme ilmoittautumista (http://goo.gl/forms/9RgEsU8Ani). Päivitetty ohjelma löytyy alta.

Nyt kaikki kestävän kaupunkiympäristön suunnittelusta kiinnostuneet ilmoittautumaan! Paikkoja on rajatusti, joten kannattaa olla nopea. Alla seminaarin ohjelma.

Katso myös https://www.facebook.com/researchvirma/

P.S. VirMan toiminta ei toki pääty tähän, tämä on vasta alkua keskustelulle ja tuleville avauksille!

Tutustu seminaarin ohjelmaan:

Lue loppuun

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Kolmen hankkeen antia Urban Millissä – Joustavampaa kaavoitusta ja käyttäjälähtöistä kampuskehittämistä

Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitos järjesti keskustelutilaisuuden kolmen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksista Aalto Built Environment Labissa Urban Millissä. Eri näkökulmista samalla alueella toimineet SASUI-, APRILab- ja EUE/Otaniemi OK -hankkeet loivat yhteisen katsauksen Otaniemessä ja Keilaniemen systeemisen muutoksen haasteisiin, periaatekaavoituksen malleihin sekä kampuskehittämiseen.  Oman näkemyksensä toivat paikalle saapuneet hankekumppanit, aaltolaiset, kaupungin virkamiehet, luottamushenkilöt sekä alueen aktiiviset asukkaat.

Otaniemen-lounaspaneeliStrategisen suunnittelun professori Raine Mäntysalo alustaa keskustelua investointien merkityksestä Keilaniemen kehittämisessä.

Hankkeet päättyvät, mutta yhteistyö jatkuu. Hankkeiden tuloksiin voi tutustua jatkossa verkossa. PEKA-hankkeen tulokset ovat jo valmistuneet, SASUI ja APRILabin raportit puolestaan julkaistaan ensi kuun aikana.

Systemic Architectures for Sustainable Urban Development (SASUI) http://maa.aalto.fi/fi/research/ytk/research/sasui/

Action-oriented Urban Living Lab (APRILab) http://maa.aalto.fi/fi/research/ytk/research/aprilab_fi/

Otaniemi Campus Development (Otaniemi OK) http://abe.aalto.fi/en/researchprojects/campusdevelopment/

Periaatekaavoitus ja agenttipohjainen mallintaminen (PEKA) http://www.academia.edu/15762189/Periaatekaavoitus_ja_agenttipohjainen_mallintaminen_PEKA_

Otaniemen alueen kehityksestä kiinnostuneiden kannattaa vierailla myös muiden alueella vaikuttaneiden hankkeiden sivuilla:

Energizing Urban Ecosystems (EUE) http://rym.fi/program/energizing-urban-ecosystems-eue-2/

Otaviisas – Otaniemen viisaan liikenteen kehittämisohjelma http://otaviisas.com/ 

Lisätietoja:

  • Aija Staffans, johtava tutkija, YTK/ Rakennetun elinympäristön laitos, p. 040-516 4142
  • Sirkku Wallin, tutkija, YTK/ Rakennetun elinympäristön laitos p. 050-512 4625

Teksti ja kuva: Sirkku Wallin, Aalto-yliopisto

Joustavat Oppimisen Tilat (JOT) -hankkeen päätösseminaarissa Urban Millissä jaettiin tuloksia ja kokemuksia

JOT-hankkeen päätösseminaari kokosi 60 oppimisen tilojen ammattilaista Urban Millin Scenelle jakamaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia tukemaan käyttäjälähtöistä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämistoimintaa. Seminaarin avasi Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko.

JOT 2 Urban Mill katukahvila

JOT-hankkeen johtaja Kristiina Erkkilä veti paneelikeskustelun oppimisympäristöjen kehittämisestä hankkeen avainkysymysten pohjalta. Hankkeen tuottama opasmateriaali julkistettiin heti sitten (linkit alla). Seuraavaksi on vuorossa tuloskavalkadi sekä esitys JOT-hankkeessa kokeilukouluna toimineen Tapiolan koulun näkökulmasta.

Linkki tilaisuudessa julkistettuun JOT ohjevihkoon: www.espoo.fi/jot-ohje . Muut materiaalit: esite www.espoo.fi/jot , esite englanniksi www.espoo.fi/fpl

WP_20160121_13_07_28_ProJoustavat oppimisen tilat (JOT) -hanke on Espoon kaupungin oppimisympäristön kehittämishanke, jossa kehitetään monille kouluille ja kunnille ajankohtaista väistötilakonseptia. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä joustavia, kustannustehokkaita ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostaisivat oppilaita ja opettajia aktiiviseen oppimiseen. Hankkeen taustalla on ajattelu, jossa koulu nähdään palveluna. Yhteistyökumppaneina kehittämis- ja mallinnustyössä ovat olleet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Hanke on toteutettu Opetushallituksen ja Espoon kaupungin rahoituksella.

JOT -hanketta ja sen tuloksia voi myös seurata verkossa:

Uusien oppimisen ratkaisujen kehittäminen jatkuu Espoossa vaikka tämä hanke nyt päättyykin. – Joustavien oppimisen tilojen kehittämistä ja kokeiluja jatketaan Espoossa Koulu palveluna -kehittämistyössä (School as a Service), kertoo JOT-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Rekola Espoon kaupungista.  – Haukilahden lukio muuttaa syksyllä 2016 väliaikaisesti Otaniemen kampukselle koulun saneerauksen ajaksi. Tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistoimintaa oppimisen tueksi yhteistyössä Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston sekä muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:

KUTSU OTANIEMEN LOUNASPANEELIIN – ABE@URBAN MILL 21.1. klo 12-15

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos järjestää keskustelutilaisuuden SASUI-, APRILab- ja EUE/Otaniemi OK -projektien (kts. alla) tuloksista hankekumppaneille ja sidosryhmille. Yhteisen lounaan ja kahvin aikana luodaan katsaus käynnissä olevaan Otaniemen ja Keilaniemen systeemisen muutoksen haasteisiin, alueen kiinteistökehittämiseen ja tilarakentamiseen ratkaisuihin sekä tutkimushankkeiden tuottamiin hyötyihin. Tilaisuudessa tutkijat alustavat keskustelua, ja samalla alueella toimivat vaihtavat näkemyksiä yli hankerajojen.

Lounaspaneeli järjestetään Aalto Built Environmentin Labissa (ABE) torstaina 21.1.2016, klo 12.00-15.00. Osoite on Urban Mill, Betonimiehenkuja 3, 02150 Espoo.

TILAISUUDEN OHJELMA

12.00 – 12.10 Tilaisuuden avaus, kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki

12.10 – 13.10 Systeemisen muutoksen vaikeus ja kaupunkikehittämisen uudet keinot, alustajina johtava tutkija Aija Staffans, strategisen suunnittelun professori Raine Mäntysalo & tutkija Simo Syrman, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos

13.10 – 13.30 Tauko

13.30 – 14.30 Kokemuksia täydennysrakentamisesta, kiinteistökehittämisestä ja tilojen yhteiskäytöstä. Alustajina tutkija Kaisa Schmidt-Thomé ja tutkija Sirkku Wallin, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta sekä tutkija Minna Santaoja, Tampereen yliopistosta

14.30 – 15.00  Keskustelu kaupunkikehittämisen jatkosta ja yhteistyöstä

14.50 – 15.00 Loppusanat ja tilaisuuden päätös

Ilmoittauduthan lounastarjoilun varmistamiseksi 15.1.2016 mennessä osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/A48258C66F8C981A.par

Lisätietoja tilaisuudesta antaa: Sirkku Wallin, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos, puh. 050-5124625, s-posti: sirkku.wallin@aalto.fi

Lisätietoa hankkeista: Lue loppuun

Ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä – Mikko Dufvan väitöstilaisuus Aalto-yliopistossa 22.1.

Aalto-yliopisto tiedottaa väitöksestä systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_dufva_mikko/ :

”Diplomi-insinööri Mikko Dufva väittelee 22.1.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa ”Knowledge creation in foresight: A practice- and systems-oriented view” tutkitaan tulevaisuusnäkemysten muodostumista ennakoinnissa.

Ennakoinnilla sekä yritykset että julkinen sektori pyrkivät hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja linjaamaan toimenpiteitä näihin varautumiseksi. Usein ennakointi kuvataan prosessina, jossa asiantuntijat yhdessä eri toimijoiden kanssa tuottavat tulevaisuutta koskevaa tietoa. Tällaiset ennakointiprosessit ymmärretään usein irrallisina strategiaharjoitteina, mikä on sikäli ongelmallista, että se ei ota huomioon tiedon ja osaamisen kertymistä sen enempää kuin yksittäisten ennakointiprosessien välistä vuorovaikutusta.

Väitöskirjassa ennakointia tarkastellaan yksittäisen prosessin sijaan systeeminä, joka muodostuu osin eri ennakointiprosesseihin osallistuvista toimijoista. Väitöskirjassa kuvattu systeeminäkökulma tuo ennakoinnin tiiviimmin osaksi päätöksentekoa, korostaa tiedon ja osaamisen kertymistä sekä toimijoiden välisten verkostojen merkitystä. Lisäksi systeeminäkökulmassa tulevaisuutta koskevaa tietoa ei pidetä irrallisena prosessin tuloksena vaan toimijoiden käsitykset tulevaisuudesta muovautuvat ennakointi­prosessista toiseen. Väitöskirjan keskeinen väite onkin, että ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä. Väitöskirjassa esitetyt menetelmät ja tutkimuskehikot auttavat jäsentämään tulevaisuuskäsitysten hahmottumista ja sitä tukevia tekijöitä kuten toimijoiden vuorovaikutuksen luonnetta. Jotta pystytään tuottamaan todella uusia tulevaisuuskäsityksiä, ennakointiprosessien tulee olla joustavia, huomioida eri toimijoiden tulevaisuuskäsitykset ja kannustaa rakentavaan ajatusten vaihtoon toimijoiden välillä.

Väitöstiedote (pdf)

Vastaväittäjä: Dr. Matthias Weber, Austrian Institute of Technology, Itävalta

Kustos: Professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Elektroninen väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6608-0

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52

Otaniemi-visiointia Espoo-päivän ABE-rastilla Urban Millissä – lapset suosivat korkeaa rakentamista

Urban Mill oli yksi 29.8. vietetyn Espoo-päivän tapahtumapaikoista. Kaikkiaan Urban Millillä oli 21 tapahtumapistettä. Aalto Built Environment Laboratoryn (ABE) tapahtumapisteellä Urban Cavessa oli tehtävänä sijoittaa Plan-P-tietokoneohjelman avulla Otaniemeen 300 000 kerrosneliömetrin edestä uusia asuinrakennuksia, eli asuntoja noin 7500 uudelle asukkaalle. Tarkoituksena oli kokeilla ja havainnollistaa, miltä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan määrittelemät tavoitteet Otaniemen alueen asuinrakentamisesta voisivat käytännössä tarkoittaa. Espooseen odotetaan lähivuosikymmeninä paljon uusia asukkaita ja suurin osa heistä halutaan asuttaa hyvien liikenneyhteyksien äärelle metron varteen.

ABE1

Plan-P on ABE:ssa kehitetty tietokoneohjelma, jossa kolmiulotteiseen kaupunkimalliin voidaan lisätä ja poistaa rakennuksia sekä arvioida muutosten vaikutuksia. Mallia voidaan tarkastella lintuperspektiivin lisäksi katutasosta. Rakennusvaihtoehtoina on erimuotoisia kerros- ja pientaloja. Rakennukset on pelkistetty palikkamaisiksi kappaleiksi, koska ohjelmassa on tarkoitus visualisoida yksittäisten rakennusten ulkoasun sijaan rakentamisen määriä. Ohjelmaan on lisäksi kehitteillä kaavoitusominaisuus, jolla voidaan määritellä eri tehokkuuksilla rakennettavia alueita. Ohjelma luo kaavoitetulle alueelle automaattisesti tehokkuuslukua vastaavan määrän rakennuksia, jotka käyttäjä voi jälkikäteen sijoitella haluamallaan tavalla. ABE:n nettisivuilla on lisätietoja ohjelmasta englanniksi: http://abe.aalto.fi/en/researchprojects/plan-p/

Tapahtumassa vieraili paljon kaupungistaan kiinnostuneita lapsiperheitä. Lasten virtuaali-Otaniemet täyttyivät lähes poikkeuksetta hyvin korkeasta rakentamisesta. Lisäksi moni totesi urheilukentän otolliseksi rakennusalueeksi, olihan tämä helppo tapa ratkaista vaativa suunnittelutehtävä. Lapsista oli ilmeisen hauskaa kokeilla kuinka korkeita taloja ohjelmalla pystyisi tekemään – korkeimmissa talossa oli lopulta ainakin 500 kerrosta.

ABE2Todellisuudessa rakentamista ohjataan tarkasti kaavoituksella, jossa on otettava huomioon monta eri näkökulmaa Laajalahden lintuvesistä kampuksen kulttuuriperintöarvoihin. Tapahtuman luonteen takia näitä rajoitteita ei kuitenkaan tällä kertaa haluttu rajoittamaan osallistujien mielikuvitusta. Kokeilemisen kautta osallistujille alkoi hahmottua, mitä Otaniemen rakentamistavoitteet käytännössä tarkoittavat. Erään pilvenpiirtäjäkorttelin rakentuessa mummi kehotti nuorta suunnittelijaa miettimään, miltä tuntuisi elää tornitalojen ympäröimänä. Lapsi vastasi, että voi myös kuvitella, miltä tuntuu niistä ihmisistä, jotka saavat vihdoin asunnon. Plan-P:n ensisijainen tavoite on herättää keskustelua kaupunkisuunnittelusta. Se tavoite ainakin saavutettiin.

Teksti: Petri Kangassalo & Maria Viitanen, kuvat: Petri Kangassalo, Aalto Built Environment Laboratory (ABE)

Lisätietoja: Petri Kangassalo/ABE, petri.kangassalo@aalto.fi

Lisää Aalto Built Environment Labista ja toiminnasta: abe.aalto.fi

ABE Logo_2c_keski

Aalto ENGM-laitos-logo

Kutsu: Espoo-päivän tapahtumat Urban Millissä 29.8.2015 sekä yli sata muuta tapahtumaa ympäri Espoota

Print

Perinteistä Espoo-päivää vietetään jälleen elokuun viimeisenä lauantaina 29.8. aamusta iltaan ympäri kaupunkia. Mukana on yli 100 erilaista tapahtumaa, joihin kaikkiin on vapaa pääsy. Tapahtumat tarjoavat Espoon kaupunki ja espoolaiset yhteisöt ja yritykset.

Kokonaisuudessa on mukana ihania kaupunkijuhlia, vuosittaisia suosikkeja ja paljon uutuuksia. Tutustu koko tapahtumatarjontaan Espoo-päivän nettisivuilla ja poimi suosikkisi.

Urban Mill & Design Factory on yksi Espoo-päivän tapahtumapaikoista

PDP Gala 2015_220515_print_35_30972Tule tekemään itse! Opi design-menetelmiä! Kokeile uutta! Tapaa suunnittelijoita. Onnistu yhdessä. Vie tuotokset kotiin. Experimenting at Otaniemi Innovation Alley! Työpajoja, kilpailuja ja tekemistä lapsille, nuorille ja perheille. Mahdollisuus tutustua yritysten ja tiimien tekemiin protoihin, demoihin ja näyttelyihin. Katso tästä tarkemmat tiedot Espoo-päivän tapahtumista Urban Millissä ja Design Factoryssa klo 10-14

Katso kaikki Otaniemen Espoo-päivän tapahtumat tästä:

Lue loppuun

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

ESPOO TIEDOTTAA  25.8.2015

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

Toimitilojen saatavuus, liikenne ja yhteydet ovat Espoossa asioita, joihin yrittäjät ovat tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys toimitilojen saatavuuteen on parantunut verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimpiä kehittämiskohteita yrittäjien mielestä ovat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Tyytyväisyys julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen on hieman laskenut edellisvuodesta. Kaavoituksessa ja lupakäytänteissä suurimpia tyytymättömyyden aiheuttajia ovat hitaus ja byrokraattisuus. Kilpailutuksista ei yrittäjien mielestä kerrota tarpeeksi.

Suosituin yrityksen sijaintialue Espoossa on Leppävaara. Yrittäjien mielestä tärkein tietyn sijainnin valintaan vaikuttava tekijä on hyvät yhteydet. Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat yrittäjien mielestä heidän toimintaedellytystensä kannalta tärkein asia, johon Espoon tulee panostaa.

Espoon kaupunki selvitti kesällä 2015 toista kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Toimenpiteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi jatkuvat

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja vahvistamaan erityisesti tutkimuksen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin liittyen.

”Olemme lähes vuoden ajan tarjonneet yrittäjille hankintoihin liittyvää neuvontapalvelua. Kaupungin hankintaneuvoja antaa tietoa hankintakäytännöistä ja neuvoo sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytössä. Palvelu on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta”, kertoo elinkeinojohtaja Tuula Antola.

”Samaan aikaan pienten yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin on helpottunut uuden pienhankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.”

Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen on keskeinen osa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa. Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä tukevassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on panostettu muun muassa yhteydenpitoon yrityksiin päin.

Kehitysohjelman puheenjohtajan Saija Äikäksen mukaan edellisessä tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yrittäjien toive yhteydenpidon lisäämisestä.

”Tähän yrittäjien toiveeseen olemme vastanneet järjestämällä yrittäjille keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Viestimme yrittäjille myös aiempaa aktiivisemmin Espoon kehittämiseen liittyvistä yleisistä infotilaisuuksista ja osallistumismahdollisuuksista.”

Lisätietoja:

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman puheenjohtaja Saija Äikäs, 050 4925 854

elinkeinojohtaja Tuula Antola, 043 8246 393

Tutkimuksen raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2015 (TNS Gallup Oy)

Lisätietoa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelmasta