Osallistu kyselyyn miten pelillistämisellä voidaan vaikuttaa kansalaisten energiavalintoihin

soludus-logot

Kutsumme sinut osallistumaan kyselyyn, jolla selvitetään miten pelillistämisellä voidaan vaikuttaa kansalaisten energiavalintoihin. Mielipiteesi on meille todella arvokas, ja kyselyyn vastaaminen vie vain noin 10 minuuttia.

https://www.webropolsurveys.com/S/03A222E1F2D9ECDB.par

Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa eri kohderyhmien näkemyksiä siitä, miten pelillistämisellä voisi edistää energiansäästöä ja uusiutuvien energioiden käyttöönottoa. Kysely liittyy Euroopan aluekehitysrahaston hankkeeseen ”Pelillistäen kohti uusiutuvaa energiaa”. Hankkeessa kehitetään kansalaisten energiatietoutta pelien avulla sekä autetaan heitä tutustumaan uusiutuviin energiamuotoihin ja niiden hyödyntämiseen työssä, kotona ja asuinympäristössä.

Hankkeen toteuttavat Aalto-yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkijat. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä lopullisista tuloksista voi erottaa yksittäisiä vastaajia.

Kiitos vastauksistasi jo etukäteen!

Ystävällisin terveisin,

  • Professori Pirjo Ståhle, Aalto-yliopisto, e-mail: pirjo.stahle@aalto.fi
  • Projektipäällikkö Juho-Pekka Virtanen, Aalto-yliopisto, e-mail: juho-pekka.virtanen@aalto.fi
  • Koordinaattori Marika Ahlavuo, Aalto-yliopisto, e-mail: marika.ahlavuo@aalto.fi

Kutsu Vihreä infrastruktuuri ja maisema – hankkeen loppuseminaariin 6.4. Urban Millissä

VirMa -tutkimusryhmä tiedottaa:

Kutsu Virman seminaariin 2016-04-06Vuoden kestäneen Vihreä infrastruktuuri ja maisema -hankkeemme loppuseminaari järjestetään 6.4 klo 13-17 Otaniemessä Urban Millissä. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta toivomme ilmoittautumista (http://goo.gl/forms/9RgEsU8Ani). Päivitetty ohjelma löytyy alta.

Nyt kaikki kestävän kaupunkiympäristön suunnittelusta kiinnostuneet ilmoittautumaan! Paikkoja on rajatusti, joten kannattaa olla nopea. Alla seminaarin ohjelma.

Katso myös https://www.facebook.com/researchvirma/

P.S. VirMan toiminta ei toki pääty tähän, tämä on vasta alkua keskustelulle ja tuleville avauksille!

Tutustu seminaarin ohjelmaan:

Lue loppuun

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Kolmen hankkeen antia Urban Millissä – Joustavampaa kaavoitusta ja käyttäjälähtöistä kampuskehittämistä

Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitos järjesti keskustelutilaisuuden kolmen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksista Aalto Built Environment Labissa Urban Millissä. Eri näkökulmista samalla alueella toimineet SASUI-, APRILab- ja EUE/Otaniemi OK -hankkeet loivat yhteisen katsauksen Otaniemessä ja Keilaniemen systeemisen muutoksen haasteisiin, periaatekaavoituksen malleihin sekä kampuskehittämiseen.  Oman näkemyksensä toivat paikalle saapuneet hankekumppanit, aaltolaiset, kaupungin virkamiehet, luottamushenkilöt sekä alueen aktiiviset asukkaat.

Otaniemen-lounaspaneeliStrategisen suunnittelun professori Raine Mäntysalo alustaa keskustelua investointien merkityksestä Keilaniemen kehittämisessä.

Hankkeet päättyvät, mutta yhteistyö jatkuu. Hankkeiden tuloksiin voi tutustua jatkossa verkossa. PEKA-hankkeen tulokset ovat jo valmistuneet, SASUI ja APRILabin raportit puolestaan julkaistaan ensi kuun aikana.

Systemic Architectures for Sustainable Urban Development (SASUI) http://maa.aalto.fi/fi/research/ytk/research/sasui/

Action-oriented Urban Living Lab (APRILab) http://maa.aalto.fi/fi/research/ytk/research/aprilab_fi/

Otaniemi Campus Development (Otaniemi OK) http://abe.aalto.fi/en/researchprojects/campusdevelopment/

Periaatekaavoitus ja agenttipohjainen mallintaminen (PEKA) http://www.academia.edu/15762189/Periaatekaavoitus_ja_agenttipohjainen_mallintaminen_PEKA_

Otaniemen alueen kehityksestä kiinnostuneiden kannattaa vierailla myös muiden alueella vaikuttaneiden hankkeiden sivuilla:

Energizing Urban Ecosystems (EUE) http://rym.fi/program/energizing-urban-ecosystems-eue-2/

Otaviisas – Otaniemen viisaan liikenteen kehittämisohjelma http://otaviisas.com/ 

Lisätietoja:

  • Aija Staffans, johtava tutkija, YTK/ Rakennetun elinympäristön laitos, p. 040-516 4142
  • Sirkku Wallin, tutkija, YTK/ Rakennetun elinympäristön laitos p. 050-512 4625

Teksti ja kuva: Sirkku Wallin, Aalto-yliopisto

Joustavat Oppimisen Tilat (JOT) -hankkeen päätösseminaarissa Urban Millissä jaettiin tuloksia ja kokemuksia

JOT-hankkeen päätösseminaari kokosi 60 oppimisen tilojen ammattilaista Urban Millin Scenelle jakamaan hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia tukemaan käyttäjälähtöistä toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämistoimintaa. Seminaarin avasi Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko.

JOT 2 Urban Mill katukahvila

JOT-hankkeen johtaja Kristiina Erkkilä veti paneelikeskustelun oppimisympäristöjen kehittämisestä hankkeen avainkysymysten pohjalta. Hankkeen tuottama opasmateriaali julkistettiin heti sitten (linkit alla). Seuraavaksi on vuorossa tuloskavalkadi sekä esitys JOT-hankkeessa kokeilukouluna toimineen Tapiolan koulun näkökulmasta.

Linkki tilaisuudessa julkistettuun JOT ohjevihkoon: www.espoo.fi/jot-ohje . Muut materiaalit: esite www.espoo.fi/jot , esite englanniksi www.espoo.fi/fpl

WP_20160121_13_07_28_ProJoustavat oppimisen tilat (JOT) -hanke on Espoon kaupungin oppimisympäristön kehittämishanke, jossa kehitetään monille kouluille ja kunnille ajankohtaista väistötilakonseptia. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä joustavia, kustannustehokkaita ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, joiden avulla koulutilat innostaisivat oppilaita ja opettajia aktiiviseen oppimiseen. Hankkeen taustalla on ajattelu, jossa koulu nähdään palveluna. Yhteistyökumppaneina kehittämis- ja mallinnustyössä ovat olleet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Hanke on toteutettu Opetushallituksen ja Espoon kaupungin rahoituksella.

JOT -hanketta ja sen tuloksia voi myös seurata verkossa:

Uusien oppimisen ratkaisujen kehittäminen jatkuu Espoossa vaikka tämä hanke nyt päättyykin. – Joustavien oppimisen tilojen kehittämistä ja kokeiluja jatketaan Espoossa Koulu palveluna -kehittämistyössä (School as a Service), kertoo JOT-hankkeen projektipäällikkö Jaakko Rekola Espoon kaupungista.  – Haukilahden lukio muuttaa syksyllä 2016 väliaikaisesti Otaniemen kampukselle koulun saneerauksen ajaksi. Tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistoimintaa oppimisen tueksi yhteistyössä Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston sekä muiden toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:

KUTSU OTANIEMEN LOUNASPANEELIIN – ABE@URBAN MILL 21.1. klo 12-15

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos järjestää keskustelutilaisuuden SASUI-, APRILab- ja EUE/Otaniemi OK -projektien (kts. alla) tuloksista hankekumppaneille ja sidosryhmille. Yhteisen lounaan ja kahvin aikana luodaan katsaus käynnissä olevaan Otaniemen ja Keilaniemen systeemisen muutoksen haasteisiin, alueen kiinteistökehittämiseen ja tilarakentamiseen ratkaisuihin sekä tutkimushankkeiden tuottamiin hyötyihin. Tilaisuudessa tutkijat alustavat keskustelua, ja samalla alueella toimivat vaihtavat näkemyksiä yli hankerajojen.

Lounaspaneeli järjestetään Aalto Built Environmentin Labissa (ABE) torstaina 21.1.2016, klo 12.00-15.00. Osoite on Urban Mill, Betonimiehenkuja 3, 02150 Espoo.

TILAISUUDEN OHJELMA

12.00 – 12.10 Tilaisuuden avaus, kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki

12.10 – 13.10 Systeemisen muutoksen vaikeus ja kaupunkikehittämisen uudet keinot, alustajina johtava tutkija Aija Staffans, strategisen suunnittelun professori Raine Mäntysalo & tutkija Simo Syrman, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos

13.10 – 13.30 Tauko

13.30 – 14.30 Kokemuksia täydennysrakentamisesta, kiinteistökehittämisestä ja tilojen yhteiskäytöstä. Alustajina tutkija Kaisa Schmidt-Thomé ja tutkija Sirkku Wallin, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta sekä tutkija Minna Santaoja, Tampereen yliopistosta

14.30 – 15.00  Keskustelu kaupunkikehittämisen jatkosta ja yhteistyöstä

14.50 – 15.00 Loppusanat ja tilaisuuden päätös

Ilmoittauduthan lounastarjoilun varmistamiseksi 15.1.2016 mennessä osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/A48258C66F8C981A.par

Lisätietoja tilaisuudesta antaa: Sirkku Wallin, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos, puh. 050-5124625, s-posti: sirkku.wallin@aalto.fi

Lisätietoa hankkeista: Lue loppuun

Ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä – Mikko Dufvan väitöstilaisuus Aalto-yliopistossa 22.1.

Aalto-yliopisto tiedottaa väitöksestä systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_dufva_mikko/ :

”Diplomi-insinööri Mikko Dufva väittelee 22.1.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa ”Knowledge creation in foresight: A practice- and systems-oriented view” tutkitaan tulevaisuusnäkemysten muodostumista ennakoinnissa.

Ennakoinnilla sekä yritykset että julkinen sektori pyrkivät hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja linjaamaan toimenpiteitä näihin varautumiseksi. Usein ennakointi kuvataan prosessina, jossa asiantuntijat yhdessä eri toimijoiden kanssa tuottavat tulevaisuutta koskevaa tietoa. Tällaiset ennakointiprosessit ymmärretään usein irrallisina strategiaharjoitteina, mikä on sikäli ongelmallista, että se ei ota huomioon tiedon ja osaamisen kertymistä sen enempää kuin yksittäisten ennakointiprosessien välistä vuorovaikutusta.

Väitöskirjassa ennakointia tarkastellaan yksittäisen prosessin sijaan systeeminä, joka muodostuu osin eri ennakointiprosesseihin osallistuvista toimijoista. Väitöskirjassa kuvattu systeeminäkökulma tuo ennakoinnin tiiviimmin osaksi päätöksentekoa, korostaa tiedon ja osaamisen kertymistä sekä toimijoiden välisten verkostojen merkitystä. Lisäksi systeeminäkökulmassa tulevaisuutta koskevaa tietoa ei pidetä irrallisena prosessin tuloksena vaan toimijoiden käsitykset tulevaisuudesta muovautuvat ennakointi­prosessista toiseen. Väitöskirjan keskeinen väite onkin, että ennakoinnissa on enemmän kyse olemassa olevien käsitysten muovaamisesta kuin uuden tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta sinänsä. Väitöskirjassa esitetyt menetelmät ja tutkimuskehikot auttavat jäsentämään tulevaisuuskäsitysten hahmottumista ja sitä tukevia tekijöitä kuten toimijoiden vuorovaikutuksen luonnetta. Jotta pystytään tuottamaan todella uusia tulevaisuuskäsityksiä, ennakointiprosessien tulee olla joustavia, huomioida eri toimijoiden tulevaisuuskäsitykset ja kannustaa rakentavaan ajatusten vaihtoon toimijoiden välillä.

Väitöstiedote (pdf)

Vastaväittäjä: Dr. Matthias Weber, Austrian Institute of Technology, Itävalta

Kustos: Professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Elektroninen väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6608-0

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52