Helsinki menestyi oivasti kaupunkien luovaa suorituskykyä ja luovuuden ekologiaa mittaavassa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa. Kahdestakymmenestä vertaillusta kaupungista se sai parhaat arvosanat päihittäen mm. Bilbaon, Gentin, Freiburgin, Taipein  ja Canberran. Vertailu perustui kaupunkitutkija Charles Landryn kehittämään Creative Cities Index -pisteytykseen. Menestyksestä huolimatta koko metropolialueella riittää tehtävää.

Verkkolehti Kvartti kirjoittaa:

”Tutkimuksen keskeinen ennakko-olettamus oli, että luovuus ja mielikuvitus ovat välttämättömiä edellytyksiä käyttäjälähtöisille innovaatioille ja auttavat kaupunkia kehittymään “tulevaisuudenkestäväksi” ja muutoksiin sopeutuvaksi. Creative Cities -indeksissä kaupunkia tarkastellaan yhtenäisenä kokonaisuutena, johon sisältyvät niin taloudelliset ja teknologiset kuin kulttuuriset ja sosiaalisetkin tekijät. Näiden dynamiikat kietoutuvat yhteen ja joko vahvistavat tai hylkivät toisiaan”

”Tutkimus osoitti, että Helsinki painii todellista kokoaan suuremmassa sarjassa, mutta sen ei ole syytä jäädä paistattelemaan hyvän menestyksensä valokeilassa. Helsingillä on haittatekijöitä kuten syrjäinen maantieteellinen sijainti sekä kieli, jolla on vain vähän puhujia. Siksi sen on oltava jatkuvasti keskimääräistä kaupunkia kekseliäämpi, jotta se kykenee säilyttämään saavuttamansa kilpailuaseman.”

”Ajattelussa olisi siirryttävä instituutioiden ja infrastruktuurin rakentamisesta siihen, että panostettaisiin yhteistyötä helpottaviin ja välittäjinä toimiviin mekanismeihin. Tällaiset ovat usein näkymättömiä. Helsingissä on toimivat ja teknologisesti edistyneet tietoliikenneyhteydet ja viestintäkanavat. Silti vaikuttaa, että verkostojen rakentamistaidot eivät ole yhtä huippuluokkaa, ja mahdollisuuksia saattaa jäädä tämän takia hyödyntämättä”

”On tärkeää, että kaupunki on tullut rennommaksi, ja tässä tärkeää työntöapua on saatu kaupunkiaktivisteilta ja sosiaalisen median verkostoista. Ravintolapäivä on tyypillisin esimerkki, ja sillä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Kaupungille on pitemmällä tähtäimellä eduksi, jos se antaa yhteisötoimijoille tilaa ilmaista visioitaan.”

”Helsinki voi kasvattaa merkitystään maailman kaupunkien joukossa vain monimuotoisena kaupunkina, ja siksi monikulttuurisuutta on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Arvokas pääoma on suomalainen luottamukseen perustuva toimintatapa, jonka taustalla on alun perin varsin homogeeninen yhteiskunta. Tämä malli on nyt luotava uudelleen, jotta se soveltuu myös monimuotoistuvaan yhteiskuntaan.”

”Kaupungin pitäisi luoda itselleen ”kollektiiviset aivot” eli strateginen foorumi, jossa tuodaan pöytään sekä julkisen että yksityisen sektorin edut. On ajateltava kokonaisvaltaisesti ja poikkileikkaavasti koko kaupunkiseudun laajuudella. Lisäksi on rakennettava yhteyksiä toisaalta vakiintuneiden yritysten ja uusien luovien alojen suuntaan, toisaalta luovien yksilöiden välillä niin liike-elämässä, kansalaisyhteiskunnassa, kulttuurielämässä, yliopistoissa ja kaupunginhallinnossa.”

Lue koko artikkeli tästä.