”Pääkaupunkiseutua on vaivannut jo pitkään krooninen toimistojen ylitarjonta. Tyhjien tilojen määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 1 083 000 neliömetriin, mikä vastaa 12,5 prosenttia toimistokannasta (lähde: Catella). Tyhjien tilojen määrä uhkaa kasvaa merkittävästi. Tarvittavat toimenpiteet ongelman torjumiseksi ovat välttämättömiä, sillä haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle.”

”Tilatarpeen väheneminen johtuu pitkälti digitalisaatiosta, globalisaatiosta ja työnteon muuttumisesta. Lisäksi elinkeinorakenne palveluistuu ja yrityksien keskikoko pienenee. Digiaikakauden tiloihin, alueisiin ja kaavoitukseen liittyvien tarpeiden kontrasti on aiempaan verrattuna huikea. Kysyntä tietotyötä palveleville monitilaympäristöille on suuri ja tilakonseptin ohella mm. yhteiskuntavastuu, saavutettavuus sekä alueen palvelukokonaisuus korostuvat.”

”Kokemukset osoittavat, että tilantarve voidaan karkeasti puolittaa ja kustannussäästöjen lisäksi samalla parantaa työhyvinvointia ja ydinliiketoiminnan tuottavuutta. Tieto ja ymmärrys tilojen ja palveluiden luomasta lisäarvosta ja uusien työympäristöjen positiivisista vaikutuksista leviää kulovalkean lailla ja muutos tulee kiihtymään. Valtion toimitilastrategia on hyvä esimerkki julkisen sektorin työtapojen ja työympäristöjen kehittämisestä (mikä tullee vapauttamaan pääkaupunkiseudulla useita satojatuhansia neliömetrejä toimistotilaa).”

Tyhjät tilat ovat vahingoksi monille sidosryhmille

”Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää uudistaa kulahtaneista toimistosiiloista käyttötarkoituksiltaan sekoittuneita alueita (ekosysteemit), joissa toisiaan täydentävät toiminnot (mm. asuminen, kauppa, palvelut, tietotyö) luovat synergiaa ja mahdollistavat tasaisen palvelukysynnän eri vuorokaudenaikoina.”

”Tunneäly rakennetussa ympäristössä tapahtuvaa toimintaa kohtaan ja herkkyys reagoida siinä tapahtuviin muutoksiin ovat edellytyksiä elinvoimaisen ja kilpailukykyisen rakennetun ympäristön luomisessa. Käyttötarkoitusten joustavuuteen tähtäävässä toimijoiden välisessä avoimessa yhteistyössä on mahdollisuus hyvinvoinnin ja kaupunkituottavuuden evoluutioloikkaan. Määrällisen kaavavarannon sijasta kaavoituksessa tulee korostaa muuttuvien käyttötarkoitusten ja monikäyttöisten tilojen mahdollistamista.”

Lue koko blogikirjoitus tästä.

Lisätietoa:

Tilatehokkuus ja -tyytyväisyys pääkaupunkiseudun suuryrityksissä (Rapal)
Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen (EVA)
Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa (Keskuskauppakamari)

Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiaksi  (Valtiovarainministeriö)