Tervetuloa kehittämään tulevaisuuden koulutusta – paikkoja vielä rajatusti vapaana ensi viikon työpajoihin Otaniemessä!

Aalto Design Factory ja Tekniikan Akateemiset ovat mukana Universities of the Future (UoF) nimisessä EU-projektissa, joka keskittyy erityisesti neljännen teollisen vallankumouksen tuomiin haasteisiin (digitalisaatio, robotisaatio, työn murros, AI, yms) ja miten tulevaisuuden asiantuntijoita tulisi valmentaa töihin, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään yhdessä toimintaa, ja ohjeistuksia yliopistoille, yrityksille ja julkiselle sektorille, jotta he voisivat valmistautua 4. Teolliseen vallankumoukseen mukana tuomaan muutokseen paremmin.

UoF järjestää huhtikuun alussa neljä työpajaa Otaniemessä. Jokaisessa työpajassa suunnitellaan koulutuskokonaisuus ryhmissä, keskittyen päivän teemaan. Teemat valittiin projektin viime vuonna tehtyjen raporttien pohjalta. Raportit löytyvät täältä. Koulutuskokonaisuuksia lähdetään puhtaalta pöydältä. Mitä jos ei olisi olemassa olevia koulutusjärjestelmiä rajoittamassa mahdollisuuksiamme? Paikalle kutsutaan 10 henkeä per tapahtuma, noin neljä edustamaan yrityksiä ja neljä edustamaan korkeakoulutusta ja kaksi julkista sektoria.

Työpajat tukevat projektin lopputuotteina syntyviä ohjeistuksia yrityksille, korkeakouluille ja julkiselle sektorille. Työpajojen ideat voivat myös vaikuttaa siihen, millaisia luentoja ja kursseja tulemme toteuttamaan tämän ja ensivuoden aikana.

Ajat ja teemat:
• 1.4, 16-18, Lifelong learning
• 2.4, 16-18, Diversity in tech
• 3.4, 15-17, Cross-sectoral collaboration
• 5.4 14-16,  Balancing STEM and soft skills

Kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan työpajoihin. Voitte vapaasti valita päivän joko oman kalenterin tai aiheen mukaan ja ilmoittautua Irena Bakic:lle osoitteeseen irena.bakic@aalto.fi

Hackathon yhdistää Aalto-yliopiston osaamisen ja kyvykkyydet ratkaisemaan julkisen sektorin haasteita – Kick-off pidettiin Urban Millissä 12.1.

Aalto-yliopisto järjestää yhdessä Verohallinnon, Väestörekisterikeskuksen, HUS:n ja Accenturen kanssa monitieteisen kurssin, joka rakentuu kuun lopussa järjestettävän Hackathon-tapahtuman ympärille.WP_20160112_18_10_26_ProHackathonissa on tavoitteena Suomen julkisten palveluiden digitalisaation kiihdyttäminen. Professorit ja tutkijat Aallon eri korkeakouluista tuovat Hackathoniin akateemista ja monitieteellistä asiantuntemusta, valmentavat opiskelijatiimejä kilpailuun sekä tuomaroivat kilpailuesitykset yhdessä osallistuvien organisaatioiden, Accenturen ja Fjordin valmentajien kanssa. Opiskelijoiden odotetaan kehittävän luovia ja asiakaskeskeisiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti. Ovathan he digitaalisen sukupolven palvelutarpeiden ja elämäntapojen asiantuntijoita. Kurssia suorittaa 80 opiskelijaa.

IMG_3907”Tämä kyltereille, teekkareille ja muotoilijoille suunnattu Hackathon on uniikki. Parhaasta ideasta kilvoittelun lisäksi opiskelijat pääsevät toteuttamaan ratkaisujaan yhdessä asiakasorganisaatioiden asiantuntijoiden kanssa. Mikä olisi hienompi tapa oppia uutta!”, kauppakorkeakoulun Professor of Practice Katariina Kemppainen kertoo. ”On upeaa, että Accenture on suurella panostuksella yhteistyökumppanimme tässä yhteiskunnallisesti merkittävässä hankkeessa.”

IMG_3852Hankkeen kick-off järjestettiin Urban Millissä 12.1. Tässä on kuvasatoa haasteiden esittelyistä ja menetelmien harjoittelusta. ”Jo tämän lämmittelykierroksen tuloksena asiakasorganisaatiot saivat useita välittömästi toteutettavissa olevaa ratkaisuehdotusta”, Kemppainen tiivistää.

IMG_3824IMG_3815

Kuvat: Lars Miikki (1), Miika Turunen (2-5)

Lisätietoja

Aalto-yliopisto: Katariina Kemppainen, Professor of Practice, 050 486 9858, katariina.kemppainen@aalto.fi

Accenture: Rita Mustonen, Projektipäällikkö, 040 772 5715, rita.mustonen@accenture.com
 

Espoon kaupunki vastaa Digiagendalla toimintaympäristön murrokseen

Espoon kaupungin ICT-kehittämisjohtaja Hannes Rauhala kirjoittaa digitalisaatiosta 11.8.2015

blogi_hannes-rauhala_70x70”Digitalisaatiokehitys tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että teknologia integroituu yhä syvemmälle tuotteisiin ja palveluihin ja voimakkaimmillaan muuttaa kokonaan niihin liittyviä liiketoimintamalleja muokaten kokonaisia toimialoja. Yrityssektorilla on nähty, että erityisesti liiketoimintamalliin liittyvät radikaalit innovaatiot ovat erittäin vaikeita toimialalla jo vakiintuneille isoille toimijoille, jotka keskittyvät nykyisten asemien puolustamiseen tai asemiensa pragmaattiseen, vähittäiseen parantamiseen.”

”Julkisella sektorilla toimintamallit istuvat syvällä, eikä toiminnan kehittäminen ole perinteisesti ollut helppoa. Merkittäviä muutoksia on vastustettu voimakkaasti. Uusia innovatiivisia toimintatapoja jarruttaa sekin, että julkisella sektorilla on ollut hankalaa ylittää organisaation sisäisiä rajoja ja uudet innovatiiviset toimintatavat yleensä edellyttäisivät siilorajojen unohtamista”

Kaupunki on miettinyt toimenpiteitä uusien digitaalisuuden mahdollistamien toimintatapojen löytämiseksi kaupungin palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Ne on koottu Espoon digiagendaksi. Siinä korostetaan nopeiden kokeilujen kulttuuria ja konkretisointia käytännön toimintaan.

”Espoon digiagenda on laadittu ja siinä kuvattujen keinojen ja toimenpiteiden toteuttaminen on jo hyvässä vauhdissa. Samaan aikaan Espoo digitalisoi toimintaprosessejaan myös perinteisemmillä tavoilla, koska tämäkin on tuottavuuden parantamisen takia välttämätöntä.”

Uusien toimintatapojen löytämiseksi kaupunki on säännöllisesti järjestänyt kaikille avoimia #digiespoo-tilaisuuksia. Seuraava tilaisuus on perjantaina 11.9.

Lue koko kirjoitus tästä ja ilmoittaudu seuraavaan #digiespoo-tilaisuuteen

Tutustu tarkemmin Espoon digiagendaan tästä

Kaupunkikehittäminen tarvitsee tietojohtamista ja inhimillistä luovuutta

Oulussa järjestettiin 4.–6.5.2015 Oulun kaupungin ja yliopiston yhteistyönä konferenssi ”Intelligent Community Development & Smart Market Creation”. Paikalle kokoontui yli 300 maailmanluokan osaajaa verkostoitumaan, jakamaan parhaita käytänteitä ja ideoita. Päivien tavoitteena oli tuoda esille, kuinka tärkeää on luoda kaupungeista ja yhteisöistä elinvoimaisia, houkuttelevia ympäristöjä sekä taata uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisille markkinoille.
Seminaarin pääteemoja olivat kaupunkien kehittämiseen liittyvät kysymykset, digitaalinen terveys ja -hoito, oppimisen uudet mahdollisuudet, rakennetun ympäristön ja liikkumisen liiketoimintamallit, terveysteknologia, kestävä rakentaminen, älykkäät markkinat ja uudenlaiset living labit sekä sosiaaliset innovaatiot. Teematyöpajoissa asiantuntijat yrityksistä ja tutkimuslaitoksista keskustelivat ja jakoivat tietoa tutkimuksistaan,
kokemuksistaan ja liiketoimintaratkaisuistaan.
Lue koko Hannu Hyypän ja Marika Ahlavuon artikkeli tapahtumasta Maankäyttölehdestä 2/2015:

http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk215/mk215_1832_hyyppa_ahlavuo.pdf

Mikko Östring: Tyhjiksi jäävistä tiloista on vahinkoa meille kaikille

”Pääkaupunkiseutua on vaivannut jo pitkään krooninen toimistojen ylitarjonta. Tyhjien tilojen määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 1 083 000 neliömetriin, mikä vastaa 12,5 prosenttia toimistokannasta (lähde: Catella). Tyhjien tilojen määrä uhkaa kasvaa merkittävästi. Tarvittavat toimenpiteet ongelman torjumiseksi ovat välttämättömiä, sillä haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle.”

”Tilatarpeen väheneminen johtuu pitkälti digitalisaatiosta, globalisaatiosta ja työnteon muuttumisesta. Lisäksi elinkeinorakenne palveluistuu ja yrityksien keskikoko pienenee. Digiaikakauden tiloihin, alueisiin ja kaavoitukseen liittyvien tarpeiden kontrasti on aiempaan verrattuna huikea. Kysyntä tietotyötä palveleville monitilaympäristöille on suuri ja tilakonseptin ohella mm. yhteiskuntavastuu, saavutettavuus sekä alueen palvelukokonaisuus korostuvat.”

”Kokemukset osoittavat, että tilantarve voidaan karkeasti puolittaa ja kustannussäästöjen lisäksi samalla parantaa työhyvinvointia ja ydinliiketoiminnan tuottavuutta. Tieto ja ymmärrys tilojen ja palveluiden luomasta lisäarvosta ja uusien työympäristöjen positiivisista vaikutuksista leviää kulovalkean lailla ja muutos tulee kiihtymään. Valtion toimitilastrategia on hyvä esimerkki julkisen sektorin työtapojen ja työympäristöjen kehittämisestä (mikä tullee vapauttamaan pääkaupunkiseudulla useita satojatuhansia neliömetrejä toimistotilaa).”

Tyhjät tilat ovat vahingoksi monille sidosryhmille

”Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää uudistaa kulahtaneista toimistosiiloista käyttötarkoituksiltaan sekoittuneita alueita (ekosysteemit), joissa toisiaan täydentävät toiminnot (mm. asuminen, kauppa, palvelut, tietotyö) luovat synergiaa ja mahdollistavat tasaisen palvelukysynnän eri vuorokaudenaikoina.”

”Tunneäly rakennetussa ympäristössä tapahtuvaa toimintaa kohtaan ja herkkyys reagoida siinä tapahtuviin muutoksiin ovat edellytyksiä elinvoimaisen ja kilpailukykyisen rakennetun ympäristön luomisessa. Käyttötarkoitusten joustavuuteen tähtäävässä toimijoiden välisessä avoimessa yhteistyössä on mahdollisuus hyvinvoinnin ja kaupunkituottavuuden evoluutioloikkaan. Määrällisen kaavavarannon sijasta kaavoituksessa tulee korostaa muuttuvien käyttötarkoitusten ja monikäyttöisten tilojen mahdollistamista.”

Lue koko blogikirjoitus tästä.

Lisätietoa:

Tilatehokkuus ja -tyytyväisyys pääkaupunkiseudun suuryrityksissä (Rapal)
Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen (EVA)
Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa (Keskuskauppakamari)

Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiaksi  (Valtiovarainministeriö)

Liikenne- ja viestintäfoorumi 2015 – taloussosiologi Vili Lehdonvirta: Mikä on valtion rooli digitalisaatiossa?

LVM 5.2.2015

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 4.2.2015 yhteisen foorumin liikenne- ja viestintäalojen päättäjille. Foorumin teemana on digitalisaatio. Miten digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa? Miten se vaikuttaa kasvuun ja kilpailukykyyn erityisesti liikenteen ja viestinnän alalla? Entä miten digimurros vaikuttaa kansalaisten ja yritysten arkeen? Korvaako sovellus sääntelyn?

Vili Lehdonvirta, taloussosiologian dosentti ja tutkija, Oxford Internet Institute analysoi puheenvuorossaan valtion roolia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.Lisää tietoa tapahtumasta löydät täältä: http://www.lvm.fi/liikenne-ja-viestin…

%d bloggers like this: