Monthly Archives: tammikuu 2015

Kutsu seminaariin 26.2.2015: Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta?

Posted on by
Vastaus

Valtaavatko melu ja keinovalo ympäristömme? Onko hämärä hiljaisuus häviämässä pysyvästi kaupunkiympäristöstä? Miten ääni- ja valomaisema tulisi huomioida suunnittelussa?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan 26.2.2015 järjestettävässä Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaarissa. Tilaisuudessa käsitellään melun ja keinovalon vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, erilaisten haittojen ehkäisyä ja suunnittelua eri näkökulmista. Seminaarin järjestävät Suomen ympäristökeskus ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin kanssa.

Aiheita käsitellään ennen muuta liikenteen melun ja liikkumiseen liittyvän valosuunnittelun kautta, mutta myös laajemmin osana yhdyskuntasuunnittelua. Erityisesti pohditaan, millaisella suunnittelulla voidaan edistää miellyttäväksi koettuja ääni- ja valomaisemia. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja eri alojen asiantuntijoilta, minkä jälkeen on lyhyt paneelikeskustelu. Yleisö voi esittää kysymyksiä puhujille ja panelisteille.

Seminaarin puhujina ovat dosentti, erityisasiantuntija Outi Ampuja (Trafi/Helsingin yliopisto), professori Helmi Järviluoma-Mäkelä (Itä-Suomen yliopisto), arkkitehti, valaistussuunnittelija Marjut Kauppinen (Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy), ylitarkastaja Larri Liikonen (Uudenmaan ELY-keskus),  vanhempi tutkija Jari Lyytimäki ja ylitarkastaja Jukka Pajala (Suomen ympäristökeskus) sekä valaistuspäällikkö Juhani Sandström (Helsingin rakennusvirasto).

Seminaari järjestetään torstaina 26.2.2015, klo 9-12.30 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 3 krs. Sali 5.). Tilaisuus on ilmainen, ja tauolla on kahvitarjoilu. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittauduthan seminaariin sähköpostitse etukäteen 19.2.2015 mennessä. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Janne Rinne, tutkija, Suomen ympäristökeskus (janne.rinne@ymparisto.fi, puh. 0295 251 562 )

Seminaaria ovat innoittaneet kaksi Gaudeamuksen julkaisemaa tuoretta tietokirjaa: Ampuja & Peltomaa (toim.): Huutoja hiljaisuuteen; Lyytimäki & Rinne: Valon varjopuolet Seminaarin toteuttamista tukee Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

– – – –

Viestin välittänyt Linnea Löytönen Sihteeri, YSS ry. yss@yss.fi

Service Jam Helsinki, 48 hours, 27.2. – 1.3. 2015

Posted on by
Vastaus

Jameissa pääset kokemaan kokonaisen palveluiden suunnitteluprosessin lyhyessä ajassa. Tilaisuus on avoin kaikille palveluista kiinnostuneille.

Jamin aluksi osanottajat jaetaan monialaisiin työryhmiin.  Seuraavan 48 tunnin aikana ryhmät kehittävät jostain ideastaan konkreettisen palveluratkaisun. Ryhmiä mentoroivat kokeneet palvelumuotoilijat.

Small teams in locations all over the world will be working together for 48 intensive hours to build entirely new service solutions.

Service Jam is about developing new services. Diverse teams will move from ideas to hands-on solutions using methods from service design, innovative problem solving, and rapid prototyping – with experienced service designers on hand to help. Service Jam is not lectures or seminars but learning by doing – and having fun!

All you need is an open mind, an interest in developing services, and a willingness to roll-up your sleeves!

Jokainen on tervetullut mukaan!  –  ilmoittaudu tästä <https://www.lyyti.fi/reg/Global_Service_Jam_Helsinki_2015_6180>  !
Everybody is welcome to join! –  Registration here <https://www.lyyti.fi/reg/Global_Service_Jam_Helsinki_2015_6180>  !

Lue lisää – read more:  https://helsinkiservicejam.wordpress.com <https://helsinkiservicejam.wordpress.com/>
ja seuraa – follow: https://www.facebook.com/HelsinkiServiceJam <https://www.facebook.com/HelsinkiServiceJam>

Järjestäjätiimin puolesta / On behalf of the organizing team
Minna-Kaarina Forssén

Dr. Minna-Kaarina Forssén
Business Collaboration Manager
Aalto Service Factory
Aalto University
Tel.  +358 50 407 1430

Espoon kirjastoautoille reittisovellus – edelläkävijänä maailmassa!

Posted on by
Vastaus
Espoon kaupunki tiedottaa:
Espoon kirjastoautot ovat saaneet tietääksemme ensimmäisenä maailmassa oman reittisovelluksen. Sovellus löytyy osoitteesta:

http://kirjastoauto.espoo.fi

Reittisovelluksesta voit nähdä Espoon kirjastoautojen pysäkit, aikataulut ja kirjastoautojen sijainnin reaaliajassa. Myös kirjastoauton arvioitu saapumisaika pysäkeille ja viestit mahdollisista peruutuksista näkyvät sovelluksessa.

Sovellus on käytettävissä tableteilla, matkapuhelimilla ja tietokoneilla. Myös eri selaimet tukevat sovellusta.
Tietojen päivittäminen on tehty kirjastoautojen henkilökunnalle mahdollisimman helpoksi, jotta tieto esimerkiksi reittien muuttuessa kulkisi asiakkaille nopeasti sekä että kaikki asiakkaille oleellinen tieto pysäkeistä löytyisi yhdestä paikasta.

HelMet.fi-sivuilla on edelleen tietoa Espoon kirjastoauton toiminnasta ja tapahtumista.

Pyydä kirjastoautolla käydessäsi QR-koodi, jolla pääset reittisovellukseen nopeasti ja helposti mobiililaitteillasi!

Lisätietoja:

Eva Wilenius, Hakeutuvan toiminnan johtaja, Espoon kaupunginkirjasto, eva.wilenius(at)espoo.fi

Urban Mill approach supported: Collaboration and community promotion spaces make urban innovation ecosystems tick!

Posted on by
Vastaus

From http://blogs.worldbank.org:  BY VICTOR MULAS ON MON, 11/17/2014

”Categorizing the collaboration and community promotion spaces that make urban innovation ecosystems tick

A variety of collaboration spaces are spreading across urban innovation ecosystems. This makes sense intuitively, because collaboration spaces create and — in some cases — manage and sustain the communities that make the ecosystem exist and grow.

I believe that collaboration spaces are, in fact, one of the key elements to create and grow urban innovation ecosystems in cities. Our current research in mapping urban innovation is starting to provide results that seem to validate this hypothesis. We are seeing that collaboration spaces that create and manage communities are critical nodes of city urban innovation ecosystems.

We will share more results about this analysis in future blogs but given the relevance of these spaces, I summarized what I believe are the most relevant categories of collaboration spaces. This list, which I prepared for a paper I am working on, is not prescriptive and it is not closed by any means. To the contrary, it just presents a starting point and I welcome comments to expand and refine these categories.”

Tentative categories by Victor Mulas:

Co-working spaces

Examples: WeWork, New York (https://www.wework.com); Impact Hub, London and other locations (http://www.impacthub.net);  Alt City, Beirut (http://www.altcity.me)

Accelerators 

Examples: Tech Stars, Boulder, New York, and other locations (http://www.techstars.com); Seedcamp, London and other locations (http://seedcamp.com)

Maker spaces

Examples: Santiago Maker Space, Santiago de Chile (http://www.stgomakerspace.com); Maker Space, Madrid (http://makespacemadrid.org); GearBox, Nairobi (http://gearbox.co.ke)

Fabrication labs (Fablabs)

Examples: Fab Lab Barcelona (http://www.fablabbcn.org); Fab Lab Lisboa (http://fablablisboa.pt); Fab Lab South Africa (http://www.fablab.co.za)

Techshop®

Example: Techshop®, multiple locations (http://www.techshop.ws)

Living labs

Examples: Waag Society, Amsterdam (https://waag.org/en); Citilab, Barcelona (http://citilab.eu/en); Living Lab Maputo (http://www.micti.co.mz/micti/index.php)

Urban labs

Examples: Urban Lab, Barcelona (http://www.22barcelona.com/content/view/698/897/lang,en); New Urban Mechanics, Boston (http://www.newurbanmechanics.org/boston

Industry innovation labs

Example: U+I Labs, Chicago (http://www.uilabs.org)

Innovation hub

Examples: NUMA, Paris (http://en.numa.paris); Forum Virium, Helsinki (http://www.forumvirium.fi/en); Ruta N, Medellin (http://rutanmedellin.org); iHub, Nairobi (http://www.impacthub.net)

Read the whole blogpost by VICTOR MULAS ON MON, 11/17/2014

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto muuttaa väliaikaisiin tiloihin – Aalto University Otaniemi Campus Library is moving to temporary premises

Posted on by
Vastaus

Muuttotiedote:
Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto muuttaa väliaikaisiin tiloihin osoitteeseen Otakaari 1 X

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjasto (Otaniementie 9) peruskorjataan.
Korjauksen ajaksi Otaniemen kampuskirjasto muuttaa toukokuussa 2015 osoitteeseen Otakaari 1 X ja sen nimeksi tulee Oppimiskeskus beta.
Tiedotamme kirjaston kiinnioloajasta tarkemmin lähempänä toukokuuta.
Oppimiskeskus beta avataan yleisölle kesällä 2015.
Oppimiskeskus betassa asiakkaille tarjotaan kaikki tutut kirjastopalvelut sekä uusia palveluja.
Myös Kauppakorkeakoulun kandiohjelman kirjastopalvelut löytyvät Oppimiskeskus betasta.
Sähköiset palvelut ovat käytettävissä 24/7: http://lib.aalto.fi/fi/
Peruskorjauksen jälkeen uuteen Oppimiskeskukseen muuttavat myös Arabian ja Töölön kampuskirjastot sekä Arkkitehtuurin laitoksen kirjasto.

Lisätietoja:
Otaniemessä:
–  Kokoelmapäällikkö Sirkku Känsälä, puh. 050 316 1023
–  Asiakaspalvelu- ja tilapäällikkö Matti Raatikainen, puh. 050 373 2233

Töölössä:
–  Tietoasiantuntija Miira Sarkki, puh. 040 353 8027

Sähköposti: etunimi.sukunimi@aalto.fi <mailto:etunimi.sukunimi@aalto.fi>


Moving information:
Aalto University Otaniemi Campus Library is moving to temporary premises at Otakaari 1 X

Aalto University Otaniemi Campus Library (Otaniementie 9) is due to undergo a renovation.
The Otaniemi Campus Library will relocate in May 2015 to Otakaari 1 X for the duration of the renovation and is to be retitled Learning Center beta.
Information on library closures will be made available closer to May.
Learning Center beta will be open to the public in the summer 2015.
Learning Center beta will provide its customers all the familiar library services in addition to new services.
School of Business library services for Bachelor degree students will also be housed at Learning Center beta.
Library is everywhere 24/7: http://lib.aalto.fi/en/
After the renovation Arabia and Töölö Campus Libraries and the Architecture Library will also move to the new Learning Center.

More information:
At Otaniemi:
–  Collections Manager Sirkku Känsälä, tel. 050 316 1023
–  Head of Public Services and Premises Matti Raatikainen, tel. 050 373 2233

At Töölö:
–  Information Specialist Miira Sarkki, tel. 040 353 8027

Email: firstname.lastname@aalto.fi <mailto:firstname.lastname@aalto.fi>

Diversifying Forms of Living – Toyota Home

Posted on by
Vastaus

toyotahome_logoOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Increasing automation and modularity of living spaces are among the most important developments in housing design of the last few decades. Houses are changing into responsive entities, reacting and adapting to the needs of the inhabitants – as well as steering them towards a more sustainable form of living.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Diversifying Forms of Living is a Master level course on Housing Design, organised by The Aalto University Department of Architecture in collaboration with Nagoya Institute of Technology (NIT) and Toyota Home – a subsidiary of Toyota Corporation. Additional assistance in technical details were provided both by the Department of Building Engineering at Aalto University and NIT. Toyota Home is among the leading modular housing companies in Japan, offering a flexible modular framework with integrated home automation for single family homes.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
The course gathered together students of both architecture and spatial design from various countries to design new conceptual approaches for the Toyota Home modular system. Teaching and tutoring were held at Urban Mill, as well as the final critique and exhibition of student work. The collaboration with both NIT and Toyota will continue in 2015 as the best designs will be refined further.

Student works exhibition is open at Urban Mill.

Otso Helenius, Architect
Aalto University, Department of Architecture: Research assistant, Teacher
Aalto people profile:  <https://people.aalto.fi/index.html#otso_helenius> https://people.aalto.fi/en/otso_helenius
Skype & Google Hangouts: otso.helenius
Phone: +358 50 544 9174

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?

Posted on by
1

Nokkelakaupunki: ”Innovatiivisuus on niin kulunut ilmaus – ymmärsin tämän viimeistään siinä vaiheessa kun TV:ssa mainosettiin shampoota innovatiiviseksi – että sen sijaan voidaan puhua vaikka kokeilukulttuurista, joka rohkaisee etsimään uusia ratkaisuja. Elinvoimaisuutta on myös jonkinlainen ”edge” eli särmikkyys tai omaperäisyys.”

Juha Kostiainen's avatarNokkela Kaupunki

Kaupunkien kilpailukyvyn, uudistumiskyvyn, älykkyyden ja innovatiivisuuden rinnalle on viime vuosina noussut uusi termi elinvoima. On siirrytty elinkeinopolitiikasta laajempaan elinvoimapolitiikkaan. Kaupungit tekevät elinvoimastrategioita ja Kuntaliiton hankkeessa opetellaan johtomaan elinvoimaa. Sitra toteutti joitakin vuosia sitten laajan Suomen elinvoiman lähteet –hankkeen ja on myöhemmin järjestänyt erinomaisia Elinvoima-foorumeita. Olen luvannut mennä lähitulevaisuudessa puhumaa aihepiiriä käsittelevään tilaisuuteen ja siitä kiinnostus elinvoimakäsitteen mahdolliseen uutuusarvoon, nimenomaan kaupunkien näkökulmasta.

Signe Jauhiainen ja Janne Huovari toteavat Kuntarakenne ja alueiden elinvoima –raportissaan, että alueen elinvoimaan vaikuttavat sijainti, etäisyys keskuksista ja läheisen keskuksen koko. Elinvoimaa ovat myös inhimillinen pääoma, sosiaalinen pääoma, yrittäjyys ja avoimuus erilaisuudelle. Sen sijaan taantuminen uhkaa alueita, joiden talous nojaa pääomaintensiiviseen teollisuuteen ja luonnonvaroihin.[1] Sitra on astetta runollisempi: ”Elinvoima on sanana orgaaninen ja lähellä energiaa ja vitaalisuutta. Elinvoima on olemassa kaikkeen vaikuttavana henkenä, tekemisen meininkinä. Elinvoima ei ole staattinen tila, vaan liikettä ajassa ja kontekstissa. Siten se on dynaaminen käsite”[2].

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen? Kasvu…

View original post 251 more words

Timo Hämäläinen Sitrasta kysyy: Tarvitsevatko päättäjät tietoa vai ymmärrystä?

Posted on by
Vastaus

Tarve raporttien teettämiseen ja tekemiseen lähtee oletuksesta, että päätöksentekotilanne ymmärretään hyvin ja siihen voidaan soveltaa olemassa olevaa asiantuntemusta ja päätöksentekomalleja. Tämä oletus ei kuitenkaan enää usein pidä paikkansa nyky-yhteiskunnassa.

 Suomen yhteiskunnallista päätöksentekoa vaivaa analyysiähky. Eduskunta, hallitus, ministeriöt, virastot ja kunnat teettävät vuodesta toiseen lukemattomia raportteja, joiden vaikutus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jää olemattomaksi. Näiden raporttien laatimisessa käytetään usein hallinnon ulkopuolisia selvitysmiehiä, asiantuntijoita ja konsultteja, jotka tuovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun oman osaamisensa ja viitekehyksensä. Raporttien heikkoa vaikuttavuutta ihmetellään yleisesti. Miksei asiantuntijoiden selviä suosituksia toteuteta poliittisessa päätöksenteossa, vaikka yhteiskunta kaipaa kipeästi uudistuksia?Syy saattaa olla suositusten kapea-alaisuudessa ja todella luovien uusien ehdotusten puutteessa. Analyyttinen lähestymistapa lähtee siitä, että päätöksentekotilanne (tavoitteet, konteksti ja toimenpidevaihtoehdot) ymmärretään hyvin ja siihen voidaan soveltaa olemassa olevaa asiantuntemusta ja päätöksentekomalleja. Tämä oletus ei kuitenkaan enää usein pidä paikkansa nyky-yhteiskunnassa. Talouden ja yhteiskunnan pitkälle edennyt erikoistuminen ja viimeaikainen nopea murros ovat lisänneet päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta ja yhteiskunnallisten ongelmien monimutkaisuutta. Yhä useampi yhteiskunnallinen ongelma on luonteeltaan viheliäisen monimutkainen (wicked) ja suuren epävarmuuden ympäröimä. Tällaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii erilaisten näkemysten, tietojen, osaamisen ja intressien yhteensovittamista luovalla tavalla.

MIT:n tutkijoiden Richard Lesterin ja Michael Pioren kirjan Innovation – the missing dimension mukaan analyyttinen lähestymistapa soveltuu huonosti erittäin epävarmojen ja monimutkaisten ongelmien ratkaisuun. Heidän mielestään siihen tarvitaan eri alojen osaajia yhdistäviä pitkäjänteisiä tulkinta- ja oppimisprosesseja. Tällaisissa prosesseissa luodaan ensin yhteistä kieltä, luottamusta ja ymmärrystä, jonka jälkeen kehitetään yhdessä luovia ratkaisuja aiempaa monipuolisemman jaetun ymmärryksen pohjalta. Lesterin ja Pioren mukaan tällaiset tulkinta- ja oppimisprosessit tekevät mahdolliseksi tuloksekkaan yhteistyön ja edistävät radikaaleja innovaatioita suuren epävarmuuden olosuhteissa. He suosittelevat tätä lähestymistapaa päätöksentekoon mm. Yhdysvaltain kilpailukyvyn turvaamiseksi kireässä globaalissa kilpailussa.

Lue Timon koko kirjoitus Sitran blogista

Land use planning course closing in Urban Mill: students featured mixed and flexible usage of spaces and a “24/7 life” in Otaniemi

Posted on by
Vastaus

Aalto University News 08.01.2015 at http://information.aalto.fi/en/current/news_archive/2015-01-08-002/

sasui_photo_mikko_raskinen-700x394_en

Students follow a presentation on the Otaniemi area during an earlier lecture of the course. (Photo: Mikko Raskinen)

”The Land Use Strategies and Planning Cooperation course, arranged this year as a part of the SASUI (Systemic Architectures for Sustainable Urban Development) research project, culminated in student presentations on 3rd December in Aalto Built Environment Laboratory (ABE) Space in Urban Mill. The topic of the presented project works was the Otaniemi area in Espoo. Commenting on the work in the audience were also the representatives of Espoo city planning office. The course is organized by YTK Land Use Planning and Urban Studies Group.

During the course, one of the students’ tasks was to prepare normative and explorative scenarios depicting the future of the Otaniemi area. In strategic planning, a normative scenario describes a future with desirable outcomes, and an explorative scenario a future with undesirable outcomes. Both scenarios should present credible trajectories. For example, an explorative scenario depicts a trajectory that is likely to unfold if identified threats are not adequately responded to.

Among other things, the students’ normative scenarios featured the idea of mixed and flexible usage of spaces and a “24/7 life” in Otaniemi. In contrast, in the explorative scenarios, sticking to one purpose per space led into an area without activities in the evenings and nights. The threat of global warming inducing weather uncertainties and rises in the sea level in the coastal Otaniemi was also a part of one explorative scenario. The students utilized the three screen system of ABE Space to show the visualizations of the scenarios.

In a discussion following the presentations, Espoo city representatives asked questions and the students reflected on what they had learned during the course. One student pointed out that from strategic perspective it feels hard and even unfruitful to consider one area in isolation as it is strongly affected by global and local trends. Despite the challenges, the point of view of looking things from a strategic long term perspective was deemed important.

A closing statement by the organizing teacher Raine Mäntysalo was that creating such scenarios together with different stakeholders would be beneficial for any planning process. This would perhaps motivate the stakeholders to work on reaching the normative scenarios together. This in turn, would shift the regulative perspective of city planning into a perspective of common mobilization.

Aligning interests through a dialogue between the stakeholders of an area and co-design in city planning are exactly something Aalto Built Environment Laboratory aims to facilitate and study.

More information on the course and the SASUI project: Kaisa Schmidt-Thomé.”

Smartretro testbeds: Stockholm’s Bagarmossen & Lahti City

Posted on by
Vastaus

An article excerpt from Peloton Smart Retro Acceleration Program:

Bagarmossen_Centrum_Marsipanrosen_på_prinsesstårtan_01

Join the Smart Retro Program and make your way to test your service or product with real people, in real life, in the testbeds of Lahti city centre and Stockholm’s Bagarmossen! Read about the purpose of testbeds and get to know ‘Bagis’ and Lahti here.

What is a testbed?

At the Peloton Smart Retro innovation camps, the new product or service concepts of the entrepreneurs and startups will be developed better with the partners, community leaders and experts So the camps are about co-creation. After that, in the testbed phase these concepts will be tested in real life, with real people in collaboration with a partner or partners. The testbed phase is about experimentation: the startups and entrepreneurs will conduct a temporary experiment where they together with users and partners try out their new service or product concept in a real-life environment. The goal is to learn about the concepts together.

The experiment means that volunteer users use the concept in their everyday lives. Depending of the concept, it might happen in their homes, or in their mobile phones, or it might be a temporary service point in the urban space or in an existing shop. The experiment can run from days to two months. The experiment will be partly designed at the Bagarmossen part of the Peloton Smart Retro innovation camp. The partner for the experiment can be one of the partner organizations involved in Smart Retro or a local entrepreneur, or even a new one.

The experiment is meant to gather feedback and knowledge on the concept. For example: How people use it? When? For what? Will they return to use it? Who uses it? What is the value of it for them? Which features are important for them and what not? Does it work technically? What does not work? What works? Does the system work? How does the collaboration between the producer and partner work? Are people or partners willing to pay for it? So many questions, but only certain questions will be chosen to be learnt about during one experiment.

The companies are not the only ones who learn. The users also learn about new products and services and how they can help them in their everyday lives. They might become regular users of the services later on.

The results of the experiment (the feedback and knowledge) are used to evaluate and improve, or radically change, the concept or the business model. Some of the improvements and changes, also known as iterations, will be done already during the experiment.

Feedback and results gained in the experiment are also used to convince new customers, users, partners or investors to buy the service, to collaborate with the company or invest in it.

The value of testbeds and experiments is also that they help to imagine together what is possible and what the future of an area and the life in it could be like and thus help to generate more action after we have been inspired by the experiment.

See pictures of the opening event of an ongoing testbed in Kalasatama area of Helsinki. The concepts tested in this testbed include Piggy Baggy, which is a peer-to-peer service for transportation of goods, a self-service mini-library by the City of Helsinki, an organic food buying club, electric car rental service and solar panels for urban use. These experiments in Kalasatama run for a month and people use them in their normal everyday life. If you want to know about more why experimentation is important, see a video on experimental culture.

Psst…In the beginning 2015 we will be looking for residents in Lahti and Bagarmossen who want to be the test users and co-developers of new sustainable services later in spring! Stay tuned!

Read the whole Smartretro article from Demos Helsinki site here.