Asukkaita kuultiin Ruukinranta-Tarvaspään kaavaehdotuksesta Urban Millissä 4.4.

Espoon kaupunki tiedottaa:

Ruukinranta-Tarvaspään kaavaehdotuksen nähtävilläpidon alussa (nähtävillä 3.4.–5.5.2017) järjestetyssä asukastilaisuudessa osallisia kuultiin, ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin saatiin vastauksia

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula ja varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen toivat terveiset kaupunkisuunnittelulautakunnalta. Lautakunta on käsitellyt hanketta monesti ja käynyt myös tutustumassa alueeseen. Puheenjohtajat kertoivat lähtökohdista ja kaavoitushistoriasta sekä lautakunnan päättämistä tärkeimmistä linjauksista. Paljon vaatimuksia tulee virallisilta tahoilta (mm. Museovirasto ja Ympäristöministeriö), ja lautakunta on nyt sovittanut ne yhteen asukkailta saatujen näkemysten kanssa.

Ruukinranta -Tarvaspään alueen kaavoitus on erittäin haasteellista ja on kestänyt tämänkin takia vuosia — ellei vuosikymmeniä. Jo alueen sijainti tuo haasteita, kun se on Natura-alueen ja kehittyvän Vermon alueen välissä. Ruukinranta on herkkää aluetta valtakunnallisesti tärkeän kulttuuriympäristön ääressä, kertoi alueen suunnittelija arkkitehti Jukka Anttila. Anttila avasi nähtävillä olevaa ehdotusta ja kertoi, miten näihin ratkaisuihin on päädytty.

Suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen liikennesuunnitteluyksiköstä vastasi asukkaiden liikenneaiheisiin kysymyksiin, kertoi liikenneympäristöstä ja mm. pikaraitiotien linjauksen aiheuttamista haasteista. Maisema-arkkitehti Aino Aspiala puolestaan tiesi kertoa maisemallisista ongelmakohdista ja niihin löydetyistä ratkaisuista.

Asukkaat — joita oli paikalla seitsemisenkymmentä — kiittivät informatiivisesta tilaisuudesta sekä lautakunnan ja suunnittelijoiden hienosti hoitamasta kaavoitustyöstä. Yleinen näkemys oli, että tavoitteena on saada asemakaava mahdollisimman pian valmiiksi ja lainvoimaiseksi.

Lisätietoja: Ruukinranta – Tarvaspää, 250100

tekninen sihteeri Merja Laurinkoski asemakaavayksikkö, Kaupunkisuunnittelukeskus

http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Informatiivinen_asukastilaisuus_442017_U(116749)

Central Baltic -rahoitusohjelman haku aukeaa heti vuoden vaihteen jälkeen

talvipuu_cbKeskisen Itämeren alueen ohjelman, Central Baltic 2014 – 2020, kolmas rahoitushaku aukeaa heti vuoden alussa 2.1.2017 ja on auki 27.2.2017 asti. Haku on ohjelmakauden viimeinen, jossa rahoitusta voi hakea kaikista ohjelman teemojen erityistavoitteista. Jos sinulla on keskisen Itämeren alueen talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen tai sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä hankeidea, nyt on aika toimia!

Central Baltic 2014 – 2020 on Euroopan Unionin alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Ohjelma tukee rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Rahoitusta voivat hakea hankekonsortiot, jotka muodostuvat julkisyhteisöistä, kansalaisjärjestöistä ja yksityisen sektorin toimijoista. Suomalaisten hankkeiden rahoitusosuus on 75 prosenttia. Lisäksi on mahdollista hakea valtion vastinrahaa osaan omarahoitusosuudesta.

Lisätietoja: Emma-Leena Kemppainen, Information Officer, Central Baltic Contact Point Finland etunimi.sukunimi@uudenmaanliitto.fi ja http://www.centralbaltic.eu

Ekologinen ja edullinen autoilu on mahdollista jo nyt – ekoautoseminaari la 28.11. klo 15.30 Urban Mill

Ekologinen ja edullinen autoilu on mahdollista jo nyt! Tekniikka elämää palvelemaan ry (TEP) ja Tekniikan Akateemiset ry (TEK) järjestävät ekoautoseminaarin Suomen ekoauton 2015 valinnasta

lauantaina 28.11. klo 15:30-18:00 Urban Millin Scenellä, Otaniemessä Betonimiehenkuja 3 E

Ekoautojen tarjontatilanteen ja ekoautovertailun valintakriteerit esittelee Ari Lampinen. Lisätietoja ekoautovertailusta osoitteesta tep.kaapeli.fi/energia.

Seat_Mii_EcofuelSuomen ekoauto 2015 on SEAT Mii Ecofuel

Tekniikka elämää palvelemaan (TEP) ry on arvioinut ekologiselta kannalta parhaat henkilöautot, joita Suomessa vuonna 2015 on ollut uutena myynnissä. Kaikki autot pystyvät hyödyntämään aurinko- tai tuulienergiaa. Ne ovat puhtaiden käyttövoimien eli sähkön, vedyn tai metaanin käyttöön kykeneviä. Autot edustavat juuri niitä teknologioita, joita EU:n vuonna 2014 julkaistu puhtaiden käyttövoimien infrastruktuuridirektiivi edellyttää edistettävän; niiden avulla voidaan toteuttaa ekologisesti kestävä liikenteen energiajärjestelmä.

TEPin tarkoituksena on osoittaa, että näitä autoja on jo nyt Suomessa hyvin tarjolla ja niitä löytyy eri autoluokista. Kaikki henkilöautojen käyttötarkoitukset voidaan jo nyt toteuttaa vertailun kohteena olevilla autoilla, joita on yhteensä 46. Nämä edustavat huipputasoa omissa autoluokissaan ja kuuluvat lisäksi ekologisesti parhaan promillen joukkoon koko Suomen henkilöautokannassa.

Monissa maissa pitkän tähtäimen tavoitteena on siirtyä energian käytössä – liikenteen energia mukaan lukien – täysin uusiutuviin energiamuotoihin. TEP pitää tärkeänä tuoda kuluttajien tietoon, että he voivat jo nyt siirtyä liikenne-energian kulutuksessaan kokonaan uusiutuviin energiamuotoihin ja vieläpä ajoneuvoilla jotka ovat ekologiselta kannalta kaikkein parhaimpia. Heidän ei siis tarvitse odottaa, että pitkän tähtäimen tavoite valtakunnallisesti toteutuu. Sekä autot että niiden tankkausinfrastruktuuri ovat Suomen markkinoilla jo nyt kehittyneet tasolle, joka antaa siihen mahdollisuuden. Maantieteellistä eriarvoisuutta kuitenkin vielä on. Tämä tulee poistumaan, koska EU:n puhtaiden käyttövoimien infrastruktuuridirektiivi edellyttää, että ekologisesti kestävien autojen käytön mahdollisuus tuodaan kaikille EU:n kansalaisille ja että näiden autojen avulla täytyy voida liikkua kaikkialla EU:ssa.

Seminaarin järjestävät Tekniikka elämää palvelemaan ja Tekniikan Akateemiset (TEK).

Lisätietoa ekoautovertailusta ja Suomen ekoauton 2015 valinnasta TEPin kotisivuilla osoitteessa tep.kaapeli.fi/energia/.

TEPlogotekstilläTEK_logo_rgb

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

ESPOO TIEDOTTAA  25.8.2015

Yrittäjiltä ruusuja toimitilojen saatavuudelle Espoossa – lupakäytännöille ja kaavoitukselle risuja

Toimitilojen saatavuus, liikenne ja yhteydet ovat Espoossa asioita, joihin yrittäjät ovat tyytyväisimpiä. Tyytyväisyys toimitilojen saatavuuteen on parantunut verrattuna vuoteen 2014. Tärkeimpiä kehittämiskohteita yrittäjien mielestä ovat lupakäytännöt, kaavoitus ja hankintakäytännöt. Tyytyväisyys julkisiin hankintoihin ja kaavoitukseen on hieman laskenut edellisvuodesta. Kaavoituksessa ja lupakäytänteissä suurimpia tyytymättömyyden aiheuttajia ovat hitaus ja byrokraattisuus. Kilpailutuksista ei yrittäjien mielestä kerrota tarpeeksi.

Suosituin yrityksen sijaintialue Espoossa on Leppävaara. Yrittäjien mielestä tärkein tietyn sijainnin valintaan vaikuttava tekijä on hyvät yhteydet. Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet ovat yrittäjien mielestä heidän toimintaedellytystensä kannalta tärkein asia, johon Espoon tulee panostaa.

Espoon kaupunki selvitti kesällä 2015 toista kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Toimenpiteet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi jatkuvat

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan ja vahvistamaan erityisesti tutkimuksen esiin nostamiin kehittämiskohteisiin liittyen.

”Olemme lähes vuoden ajan tarjonneet yrittäjille hankintoihin liittyvää neuvontapalvelua. Kaupungin hankintaneuvoja antaa tietoa hankintakäytännöistä ja neuvoo sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytössä. Palvelu on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta”, kertoo elinkeinojohtaja Tuula Antola.

”Samaan aikaan pienten yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin on helpottunut uuden pienhankintajärjestelmän käyttöönoton myötä.”

Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen on keskeinen osa kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa. Kilpailukykyä, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä tukevassa poikkihallinnollisessa kehitysohjelmassa on panostettu muun muassa yhteydenpitoon yrityksiin päin.

Kehitysohjelman puheenjohtajan Saija Äikäksen mukaan edellisessä tutkimuksessa nousi vahvasti esiin yrittäjien toive yhteydenpidon lisäämisestä.

”Tähän yrittäjien toiveeseen olemme vastanneet järjestämällä yrittäjille keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tavata kaupungin asiantuntijoita. Viestimme yrittäjille myös aiempaa aktiivisemmin Espoon kehittämiseen liittyvistä yleisistä infotilaisuuksista ja osallistumismahdollisuuksista.”

Lisätietoja:

Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman puheenjohtaja Saija Äikäs, 050 4925 854

elinkeinojohtaja Tuula Antola, 043 8246 393

Tutkimuksen raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2015 (TNS Gallup Oy)

Lisätietoa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelmasta

Kutsu seminaariin 26.2.2015: Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta?

Valtaavatko melu ja keinovalo ympäristömme? Onko hämärä hiljaisuus häviämässä pysyvästi kaupunkiympäristöstä? Miten ääni- ja valomaisema tulisi huomioida suunnittelussa?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan 26.2.2015 järjestettävässä Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaarissa. Tilaisuudessa käsitellään melun ja keinovalon vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, erilaisten haittojen ehkäisyä ja suunnittelua eri näkökulmista. Seminaarin järjestävät Suomen ympäristökeskus ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin kanssa.

Aiheita käsitellään ennen muuta liikenteen melun ja liikkumiseen liittyvän valosuunnittelun kautta, mutta myös laajemmin osana yhdyskuntasuunnittelua. Erityisesti pohditaan, millaisella suunnittelulla voidaan edistää miellyttäväksi koettuja ääni- ja valomaisemia. Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja eri alojen asiantuntijoilta, minkä jälkeen on lyhyt paneelikeskustelu. Yleisö voi esittää kysymyksiä puhujille ja panelisteille.

Seminaarin puhujina ovat dosentti, erityisasiantuntija Outi Ampuja (Trafi/Helsingin yliopisto), professori Helmi Järviluoma-Mäkelä (Itä-Suomen yliopisto), arkkitehti, valaistussuunnittelija Marjut Kauppinen (Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy), ylitarkastaja Larri Liikonen (Uudenmaan ELY-keskus),  vanhempi tutkija Jari Lyytimäki ja ylitarkastaja Jukka Pajala (Suomen ympäristökeskus) sekä valaistuspäällikkö Juhani Sandström (Helsingin rakennusvirasto).

Seminaari järjestetään torstaina 26.2.2015, klo 9-12.30 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Fabianinkatu 33, 3 krs. Sali 5.). Tilaisuus on ilmainen, ja tauolla on kahvitarjoilu. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittauduthan seminaariin sähköpostitse etukäteen 19.2.2015 mennessä. Tervetuloa!

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Janne Rinne, tutkija, Suomen ympäristökeskus (janne.rinne@ymparisto.fi, puh. 0295 251 562 )

Seminaaria ovat innoittaneet kaksi Gaudeamuksen julkaisemaa tuoretta tietokirjaa: Ampuja & Peltomaa (toim.): Huutoja hiljaisuuteen; Lyytimäki & Rinne: Valon varjopuolet Seminaarin toteuttamista tukee Maj ja Tor Nesslingin säätiö.

– – – –

Viestin välittänyt Linnea Löytönen Sihteeri, YSS ry. yss@yss.fi