Urban Millin käyttäjien tarinoita: Audiopolin Viiniä & Vingutusta -tapahtuma 10.11.2017 @ Urban Cave

Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva laadukkaaseen ääneen ja kuvaan intoutunut opiskelijayhdistys Audiopoli kokoontui jo kymmenettä kertaa vuosittaisen Viiniä & Vingutusta -tapahtuman pariin. Perinteisesti jäsenistön voimin on syksyisin saavuttu kuuntelemaan huippuluokan äänentoistojärjestelmää vaikkapa kampuksen studiotiloihin tai yhdistyksen omaan vuokrattavaan Kinopoli-elokuvateatteriin.

Tällä kertaa tapahtumapaikaksi valikoitui Otaniemen Urban Mill ja sen esityskäyttöön soveltuva Urban Cave -huone, joka mahdollisuuksien mukaan akustoituna loi puitteet suomalaisen Aurelian taidonnäytteiden analysointiin. Koekuunneltu lippulaivamalli Graphica XL täytti uskottavasti koko tilan ja tarjosi erinomaista tarkkuutta erityisesti halutuissa sweet-spoteissa istuneille.

Ruoka- ja juomatarjoilun lomassa jokainen osallistuja esitteli valitsemansa kappaleen ja yleisö pyrki illan edetessä pitämään analyyttisen korvansa herkkänä. Jokaisena vuotena laaja kattaus erilaista musiikkia ja vaihtelevia laitekokoonpanoja on tuonut koko joukolle unohtumattomia elämyksiä, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus ja tähän oman lisänsä toi Otaniemen Urban Cave.

Tiloista ja yhteistyöstä kiittäen
Audiopoli ja V&V-yleisö

Linkit:
Yhdistys:  https://www.audiopoli.fi/   https://www.kinopoli.fi/
Koekuuntelukaiuttimet: http://www.aurelia.fi/xo/graphica-xl/

Teksti ja kuvat: Audiopoli

Urban Millin tilojen käytön opiskelijaystävälliseen hintaan tarjosivat Urban Mill ja TEKin Uudenmaan aluetoimisto, jotka yhdessä pilotoivat uudenlaisia yhteisötilapalveluja Otaniemen alueella.

Vaalihumua Urban Millillä – rakennetun ympäristön ammattilaiset

Maanantaina 16.11.2015 Urban Millillä järjestettiin Maanmittarikillan vuotuinen vaalikokous. Maanmittarikilta on kiinteistötalouden, geomatiikan ja rakennetun ympäristön opiskelijoiden etuja ajava opiskelijajärjestö ja kokoukseen oli saapunut paikalle runsain määrin jäsenistöä. Vaalikokouksen tarkoituksena oli valita killalle uusi hallitus ja toimihenkilöt seuraavalle toimintakaudelle 2016. Ilmassa oli selkeää jännitystä.

MK_vaalikokous_2015_bUrban Mill tarjosi vaalikokoustarkoitukseen varsin hyvät puitteet ja kokous saatiinkin tänä vuonna ensimmäistä kertaa suoritettua alle kolmessa tunnissa. Kokoustarjoilut maistuivat vieraille ja illan aikana kuultiin toinen toistaan parempia vaalipuheita ja vaalilupauksia sekä jännitettiin kutkuttavia äänestystilanteita ääntenlaskijoiden supistessa hiljaa sermien takana.

Illan päätteeksi Maanmittarikillalle saatiin valittua ensi vuodelle paljon uusia innokkaita toimihenkilöitä (mm. www-vastaava, kuvaaja, pyyhepäällikkö, liikuntavastaava, AD jne.) sekä uusi 11-henkinen hallitus. Ensi vuoden toimijat löytyvät Maanmittarikillan kotisivuilta www.maanmittarikilta.fi, josta voi myös seurata killan aktiivista toimintaa.

MKH2016b

Kuvassa Maanmittarikillan vastavalittu hallitus vuodelle 2016. Kuvasta puuttuu Heikki Salko. Kuten kuvasta huomaa, on tämä naisvaltainen hallitus valmiina tuleviin koitoksiin!

Kuvat & teksti: Henri Heilala

MK_headeri2

Maanmittarikilta on Suomen vanhin kilta, joka ottaa vastaan uusia opiskelijoita. Kilta on perustettu vuonna 1901 ja vaikka se onkin iäkäs, on toiminta silti virkeää ja aktiivista. Maanmittarikiltaan kuuluu noin 400 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus rakennettuun ympäristöön sekä opiskelu Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa. Maanmittarikilta järjestää monenlaista toimintaa jäsenilleen ympäri vuoden.

Participants of EU’s Climate-KIC Pioneers into Practice program: working in Urban Mill is a journey of inspiration

We are Pia Liepe and Kai-Ti Wu, 2015 pioneers from the EU Pioneers into Practice program who is working with the Department of Real Estate, Land use Planning and Geoinformatics in Aalto University. The experience working in the Urban Mill could be seen as a journey of inspiration. We ourselves have very good experience in sharing our own knowledge using the space and facilities. We would definitely encourage more interdisciplinary events to be held in Urban Mill.

The open spaces and facilities for open discussions were very user friendly, during the one month work in Aalto Uni, we were very lucky to get inspired from this innovative co-working, meeting space. We would share our experience working in the Urban Mill in three different occasions:

Tutoring in the System Thinking 1 Masters Class from the program of Creative Sustainability:

USERXP1The Urban Mill is a great place to put together students from different disciplines to work together. The 3D Theatre (Urban Cave) could contain 30 students with enough space to stand up and stretch themselves and it also provides a lot of space for private group tutoring events. Presentations could be clearly presented throughout the room.

Participating in the Helsinki Uusimaa Regional Pioneers into Practice Workshop

USERXP2On 15th of October the Pioneers into Practice workshop was held in the Urban Mill. 15 Pioneers from all around the world working in the Helsinki region met together in Urban Mill for the workshop. The program’s regional councils presented the horizon of Helsinki’s low carbon development strategy and encouraged the pioneers to work together for a solution. We had a pleasant experience working with the facilities provided in the space and was able to come up with creative presentations. The group in the picture was presenting their solution with the scene of doing sauna together. Which fits to the context to be a proud Finnish style of communication!

Text and photos:

Kai-Ti Wu – kaitiwu@pik-potsdam.de , Pie Liepe – liepe@stud.uni-heidelberg.de

#coworking #UrbanMill #PiP2015 #AaltoUni

Climate-KIC is EU’s main climate innovation initiative, see http://www.climate-kic.org

Pioneers into Practice is Climate-KIC’s professional mobility programme. Low Carbon Economy professionals from education, research, enterprise and administration join and put into practice their expertise to create new products and services in the field of the climate change. See http://www.climate-kic.org/programmes/pioneers

Finnish & Estonian Public Service Top Executives Boot Camp at Urban Mill: Innovation needs government – Government needs innovation

Finnish and Estonian public sector leaders workshopped intensively in a two day boot camp held 3-4 March at Urban Mill in Aalto University Campus area in the heart of Espoo Innovation Garden.

WP_20150303_024_VM_1

Virpi Einola-Pekkinen, Head of development of Ministry of Finance in Finland blogs here about the ongoining cross border co-operation in management development between Finland and Estonia:

The idea of a joint development program for Public Service Top Executives derived from a situation where Estonian and Finnish government institutions responsible for executive development recognized the similarities in the core challenges their Top Executives were facing as well as the expectations they had to meet. In a context where we are facing the challenges of the “New Normal” characterised by slow economic growth, high unemployment, higher volatility and level of uncertainty, Estonia and Finland need to prepare for new challenges by maximising their limited human and financial resources and accelerating innovation in public service.

Whole-of-Government Approach is needed in both countries

According to the OECD public governance reviews of Estonia (2011) and Finland (2010), one of the key challenges for public administration of both countries is to achieve a single government approach and work together with a society as a whole. The future success depends largely on the ability to tackle cross-ministerial challenges. Hence, strategic planning and finding innovative approaches in everyday work should cross the areas of responsibility.

WP_20150303_001However, cutting the traditional administrative and sectorial boundaries and replacing them with collaborative bridges with other organisations, requires a change in organisational culture and guides the leaders of public administration to work in new ways. A whole-of-government approach requires a new level of cooperation and collaboration across the public administration as well as between other stakeholders. Public sector needs its leaders to initiate the desired changes, come up with new ways of cooperation and together create a culture that would make innovation happen. As the whole-of-government approach is set as a priority both in Estonia and Finland, also the current development program aims to encourage the horizontal co-ordination and collaborative leadership in the process of innovative policy design and implementation.

Lue loppuun

Yleiset inframallivaatimukset julkaistaan toukokuussa

Teksti: Kaisa Salminen:

Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 julkaistaan toukokuussa Espoon Dipolissa järjestettävässä tilaisuudessa. Yleisiä inframallivaatimuksia tarvitaan, koska suuret infran tilaajat haluavat siirtyä tietomallinnuksen käyttöön infrahankkeen kaikissa eri vaiheissa. Tilaajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan.

Inframallintamisen kehitystyötä on tehty vuosina 2010–2014 RYM Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketissa. Yleisten inframallivaatimusten kehitystyöstä ovat vastanneet työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen buildingSMART Finlandin Infra-toimialaryhmä. FINBIM-työpaketissa oli mukana 17 alan yritystä, merkittäviä infran tilaajia ja tutkimuslaitoksia.

– Inframallivaatimusten päivittäminen on jatkuva prosessi ja tapahtuu käyttäjiltä saadun palautteen perusteella, FINBIM-työpakettia vetänyt VR Track Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen totesi INFRA 15 -tapahtumassa Wanhassa Satamassa 3.3.2015.

Vielä vuonna 2010 infra-alalla oli vain yksittäisten yritysten tekemiä tietomalliohjeita. Moni ihmetteli, mihin tietomallinnusta tarvitaan – aiheuttaako se vain kustannuksia?

Laatusen mukaan inframallintamisessa tärkeintä on prosessien kehittäminen. Jotta iso pyörä saadaan pyörimään ja liiketoiminta kannattavaksi, ihmiset pitää saada käyttämään uusia teknologioita. Lisäksi on määriteltävä selkeästi inframallintamisen käyttötarkoitus.

– Infra-ala on vaarassa jäädä tuottavuuskehityksessä jälkeen, jos tekoälyä ei pystytä hyödyntämään yhtä tehokkaasti kuin muilla teollisuuden aloilla. Rakenteet pitää saada sen takia mallinnettua ja hajanaiset infratietodot koottua virtuaalisesti.

INFRA 15 -tapahtumassa julkaistiin myös Tietomallintaminen infra-alalla -julkaisu, jossa on kuvattu infamallintamisen nykytilanne ja visio. Alan visiona on, että infraprosessien kaikissa vaiheissa käytetään avoimia ja ohjelmistoriippumattomia tietomalleja vuonna 2025.

Lisätietoa:

Inframallivaatimusten julkistustilaisuus järjestetään 5.5. Espoon Dipolissa. Tilaisuuteen voi ilmoittautua sähköisesti www.buildingsmart.fi-sivustolla.

Inframallivaatimukset julkaistaan myös osoitteessa www.infrabim.fi.  Sivustolta löytyy myös esimerkiksi uusi Tietomallintaminen infra-alalla -julkaisu http://www.infrabim.fi/infrabim-tiedotuslehti-viestii-inframallintamisen-kaytannoista-vaatimuksista-ja-visiosta/

Sivustolta löytyy lisäksi Tietomallintaminen infra-alalla -julkaisun artikkeleita ja muuta tietoa.

Urban Blog: Henkisen kulttuurin muutos tapahtuu tekojen kautta – älykkään aluekehittämisen sykli nopeutuu

Urban Blog: Erja Laurila

Metropolialueen kehittäminen saa uutta vauhtia Uudenmaan Aluekehittämisen tutkimus- ja innovaatiostrategian 2014 – 2020 myötä. Älykkään erikoistumisen haasteet Uudellamaalla on tunnistettu ja tavoitteet kirjattu Maakunnan yhteistyöryhmän toimesta. MYR puheenjohtajana toimii Markku Markkula, joka vaikuttaa myös EU:n Alueiden komiteassa, Uudenmaan liitossa ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa heittäen palloja toimialan osaajille. Koppia otettiin alkuviikosta Laureassa: Benchlearning for Smart Regions and Smart Cities, Alueellisen kehittämisen konferenssi oli lähtölaukaus innovaatiostrategian käytännön toteuttamiselle. Mukana oli alueen toimijoita ja kehittäjiä eri oppilaitoksista, organisaatioista ja yrityksistä.

Älykkään aluekehittämisen ratkaisuja etsitään kärki- ja kasvualoilta, mahdollistavasta osaamisesta ja avainteknologioista, innovaatioalustoista sekä innovaatiopolitiikasta ja rahoituksista. Ohjatut muutosprosessit tarvitsevat aktiivisen yhteistoimintamallin ja uusia yhdistelmiä, systeemisiä ja nimettyjä painopisteiden ratkaisuja, vaikuttavuutta ja vahvuuksien edelleen vahvistamista.

WP_20150202_11_54_37_Pro

On hienoa nähdä, kuinka Markkulan aikoinaan lanseeraama yhdessätekeminen toteutuu isoina orkesterointeina, parempana tuottavuutena ja parhaiden tekijöiden rohkeutena ja riskinottona. Aluekehityksen ja skenaariotyön tulee kulkea rinnakkain, jolloin hyödyt saadaan moneen projektiin samanaikaisesti. Hyötyjä onkin arvioitava myös yksittäisten ihmisten kannalta niin, että poimitaan ydinkohdat ja tunnistetaan paitsi hankkeiden, myös kokonaisuuksien vaikuttavuus. Tämä edellyttää isoja työtapojen muutoksia. Parhaat osaajat pitää saada mukaan verkostoihin, joissa omistajuus on jaettu. Kyse on alueellisesta tietomallintamisesta; määritellään kuka tekee, miksi tehdään ja miten pitkälle näillä toiminnoilla päästään. Systeeminen prosessi synnyttää uusia avauksia ja todellisia ratkaisuja. Tuloksena on erikoisuuksien ja erinomaisuuksien yhdistelmiä, vaikkapa Smart Citizen –ajattelumalli.

Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta Turusta painottaa samoja asioita kuin kaimansa. Pois siiloutumisesta ja klusterimaisesta toiminnasta, kohti verkostomaista tekemistä ilman liiallisia rajoitteita. Innovaatiot alkavat rajapinnoista; ne ovat avainasioita. Älykkäässä erikoistumisessa tarvitaan myös osaamisen parempaa hyödyntämistä, joka taas edellyttää sen tunnistamista, mitä mahdollistava osaaminen on.

WP_20150202_10_09_10_Pro

Wileniuksen peräänkuuluttamat epämuodolliset törmäyttämiset syntyvät Urban Millin kaltaisissa paikoissa ja kehitysalustoissa, joissa hyvä pöhinä mahdollistuu luontevasti, ilman liikaa rajoittavia sitoumuksia. Kun saman pöydän ääreen sattuu istahtamaan opiskelija, pienyrittäjä ja kehittäjä, taipuu isonkin organisaation näkijä ketterään synergiaan. Kilpailuetu syntyy resurssiviisaista tehokkuuksista ja elinvoimaisista yrityksistä. Jos työmarkkinat ovat joustavia ja rakenteellinen muutos edistyy toivotulla tavalla läpinäkyvämmäksi, on meillä Espoon kaltaisessa kaupungissa, vaikkapa Otaniemen Innovation Gardenissa hieno mahdollisuus luoda esimerkiksi uusia digitaalisten palvelujen työpaikkoja ja parempaa urbaania innovaatiotoimintaa.

Tarvitsemme 4D-mallin, jonka kautta katsomme tulevaisuutta. Näen siinä kuvassa ainakin hyvää yhteistyötä, avoimuutta, digitaalisia ympäristöjä ja yhteisöllisiä tiloja, kulttuurisia läpimurtoja ja entistä vahvempaa tavoitteellista vaikuttavuutta. Arjen hyvinvointikaupunki on ihmislähtöinen ja arvoa antava. Henkinen kulttuurin muutos tarvitsee tulevaisuuden ennakointia ja rohkeita askeleita. Älykkään kehittämisen sykli on tässä ja nyt.

Urban Blog: DIGITAALISUUS MUUTTAA ELÄMÄÄ JA ASUMISEN ARVOMUUTOS RAKENTAMISTA

Urban Blog: Erja Laurila

Onko sinulla älypuhelin ja tabletti? Kolmannes suomalaisista vastaa Kyllä. Sanoma Oyj:n viimeisten tilastojen mukaan älypuhelin on peräti 60% väestöstä, tablettikin jo 32 prosentilla. Luku nousee nopeasti, viikoittain. Viimeisen kolmen kuukauden aikana puolet meistä on asioinut verkkokaupassa ostaen niin hyödykkeitä kuin turhakkeita. Myös ikääntyvät shoppailevat ahkerasti, oman kokemukseni mukaan mm. hyödyn ja huvin yhdistävillä ostaa ja myy -kirpparisivustolla, kuten tori.fi ja huuto.net. Kynnys käyttää tietokonetta ostoksissa onkin alentunut reippaasti samalla kun sosiaalinen media valtaa ajankäyttöämme – jo 56 % väestöstä on somen käyttäjiä.

Työikäisillä median liikkuva käyttö korostuu mm. työmatkoilla surffaillen ja asioita digitaalisesti hoitaen. Aika monilla meistä sähköposti on aina puhelimitsekin käytössä, samoin Messenger, Twitter ja tietenkin Facebook. Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhtyn mukaan sähköisen median käytön päivittäinen keskiarvo on tällä hetkellä Suomessa 8 h 9 minuuttia, yli kuusikymppisillä miltei yhdeksän tuntia. Netti jyrää 2,5 h osuudellaan jo televisionkin, jota katsotaan vain 1 h 25 minuuttia päivässä. Jos otamme mukaan perinteiset sanoma- ja aikakauslehdet ja radion, Suomessa keskiarvoksi tulee 8,5 tuntia. USA:ssa tuo luku on jopa 12,5 h, keskiarvo siis. Me median suurkuluttajathan olemme vielä asia erikseen, samalla kun nuorisolla on Instagramit, Tinderit ja What´s Upit auki 24/7.

Ei digitaalisuus toki rajoitu pelkästään median käyttöön, se on arkipäiväämme jo nyt tavalla, ettemme edes huomaa sen olemassa oloa. Kotitalousrobottienkaan tulevaisuus ei ole enää leffojen utopiaa, vaan ihan todellisuutta. Maailmalla yövytään robottien ylläpitämissä hotelleissa, 3D-tulostus on tätä päivää; avaruuteenkin printataan puuttuva työkalu noin vain. Espoon metro on mallinnettu kuulemma ainakin osittain 5D-ratkaisuilla, joka pitää kolmiulotteisuuden lisäksi paitsi ajan määreen, jotain muutakin, mitä tavallinen työläinen eikä edes insinööri osaa tältä seisomalta selittää.

TEKNOLOGIAN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET KIINNOSTAVAT

Älykotiratkaisut saavat aikamoista buustia suuren ikäluokan kakkoskotien turvalaitteiden asennuksen myötä, ja kun elämää helpottavat ratkaisut on hyväksi todettu mökeillä, miksi ei samalla hyödynnetä uutta teknologiaa myös kotona. Varsinkin, kun yhä useammat eläkkeelle lähivuosina aikovat ennakoivat mukavaa elämistä, mm. seniorikotien tarjoomat huomioiden. Lisäpalveluja kun voivat olla paitsi ruoka ja tarvittava hoito, erilaiset matkustus-, fitness- ja monipuolisesti hinnoiteltavat muut bisnespalvelut. Aikoinaan puhuttiin talkkareista ja atk-tukihenkilöistä, eiköhän digitaalisuus tuo paitsi tarpeita myös vaateita; yhteisten tilojen digiosaajat ovat arvossaan nuoremmillekin. Eikä ikä ratkaise digimaailman hallintaa, sehän on pitkälti kiinni fyysisestä kunnosta ja mielen laadusta; uudet mahdollisuudet ja haasteet kiinnostavat energisiä ihmisiä aina. Teknologia voi myös auttaa yksinäisyyden tunteissa; äidille voi aina vaikka Skypettää, vaikka asuisikin toispuol jokkee. Romaniassa esteettömät ja vetovoimaiset kodinomaiset vanhustentalot rakennetaan ostareille. Tosin esim. Ruotsissa ikääntyväksi lasketaan jo 55 plus -vuotiaat.

Rakennuttajat ovat tämän markkinaraon huomanneet, erilaisten lisäpalveluiden tarjoajat heräilevät uusiin mahdollisuuksiin samalla, kun tämä kaupungistumisen pommi räjähtää käsiin aivan näinä vuosina. Asumisen arvomuutos on todellisuutta, johon tarvitaan kovaa bisnestä ja yhteiskunnan panostusta samalla kuin eri toimijoiden talkoohenkeäkin sitä ainakin ministeriöt, organisaatiot, kunnat ja kaupungit asumisvisioissaan peräänkuuluttavat. Asuntopoliittisesti tarvitaan ennaltaehkäisevää toimintaa talouden ratkaisuissa, maasopimuksissa ja tonttihankkeissa. Vuonna 2030 eli vain 15 vuoden päästä Suomessa on 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja tarvitsemme uusia, resurssiviisaita, suvaitsevia ja turvallisia asumisratkaisuja eri seuduille keskusta-asumisen rinnalle.

ASUMISEN MUUTOS ANTAA ARVOA ASIAKKAALLE

Erilaiset ict- ja teknologiaratkaisut tukevat ikääntyneiden ja erityisryhmien kotona asumista. Varakkaat ja mukavuudenhaluiset keski-ikäiset vaativat taloteknisissä ratkaisuissa koteihinsa helppokäyttöisyyttä, elinympäristöönsä dynaamisia asuinrakentamisen ja infra- ja toimitilaratkaisuja. Energiatehokkuus ei ole enää vaihtoehto, se on vaatimus pitkäjänteiseen ympäristöpolitiikan toteutumiseen ja kaikkiaan edellytys arjen kohtuuhintaisempaan asumiseen.

Ihmisellä pitää olla iloa elämässä. Digitalisoituminen ei ole peikko eikä asumisen arvomuutos visio. Se on tätä päivää ja tulevaisuuden turvaa. Vähän yli 10 vuoden päästä minäkin olen jo kuusikymppinen. Toivottavasti asun mukavasti varustellussa kaupunkiasunnossani, työskentelen muutosjohtamisen näköalapaikalla ja lähettelen innoissani läppärilläni tekstejä ja kuvia mielenkiintoisesta kaupunkirakentamisesta etelän lomakohteestani Suomeen, joka on tuolloin Euroopan edelläkävijä urbaanissa elinympäristössä ja inhimillisissä asumisen ratkaisuissa.

Erja Laurila on Urban Millin työpajakonseptien ja kehittämisen pioneeri Aalto PROsta, joka poikkesi tutustumassa uusimpiin urbaaneihin innovaatioihin, kuten tilassa toimivaan BIM Shopiin ja älykotiratkaisuihin. Artikkelin pohdinta syntyi myös torstaina 15.1.2015 Finlandia-talolla pidetyssä Rakennuslehden ja Pohjola Rakennuksen Eloisa-seminaarissa Asumisen arvomuutos – mihin Suomi on menossa?