Haku Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan

karhunpesa_logo_iso

Maaseutuverkosto kutsuu nuoria maaseutuyrittäjiä, yrittäjyydestä kiinnostuneita sekä muita kekseliäitä ratkaisijoita osallistumaan Karhunpesä innovaatio-ohjelmaan.

Karhunpesän tavoite on luoda uutta liiketoimintaa, yrityksiä ja työpaikkoja maaseudulle. Kehitettävät ratkaisut perustuvat osallistujien ideoihin, osaamiseen sekä näiden yhdistelmiin.

Karhunpesässä osallistujia auttavat kokeneet sparraajat, rahoittajat sekä toiset osallistujat. Työ huipentuu 48-tuntiseen leiriin 28.11.-30.11.2016, jonka jälkeen osallistujat jatkavat suoraan kasvuyritystapahtuma Slushiin. Leirin parhaat pääsevät mukaan valtakunnalliseen Maaseudun Kasvupolku® -sparrauksen.

Lue lisää Karhunpesän aikataulusta, ohjelmasta ja valintakriteereistä osoitteessa: www.karhunpesä.fi

Ilmoittaudu mukaan viimeistään pe 16.9. oheisen linkin kautta: http://bit.ly/karhunpesä_ilmoittautuminen

Karhunpesä on osa maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän toimintaa.

Lisätietoja:
Lauri Hyttinen
lauri.hyttinen@maaseutu.fi
+358 50 412 2422

 

Karhunpesän järjestävät Maaseutuverkosto ja Karhunpesän kumppanit

karhunpesa-logot

 

 

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun

Etelä-Korealaiset startup-tiimit esittelivät bisnesidoitaan Urban Millissä 6.8.

IMG_6601Torstaina 6. elokuuta Urban Millillä järjestettiin Startup Summer Programin lopuksi Final Pitching -tapahtuma. Tapahtumassa kuultiin neljän etelä-korealaisen tiimin bisnesideoista pitchien muodossa. Lisäksi ohjelman johtaja Timo Nyberg puhui työmarkkinoiden murroksesta ja Korean Entrepreneurship Foundationin (KEF) edustaja Jaeyoung Park puhui luovasta taloudesta.

Tiimien pitchejä oli arvostelemassa neljä startup-alan asiantuntijaa: Matti Hämäläinen Aalto-Tongji Design Factorylta, Peter Kelly Aalto Ventures Programista, Paolo Borella Verticalista ja Hannes Jesar Metropoliasta. Tuomarit eivät valinneet ryhmien joukosta varsinaista voittajaa, vaan antoivat jokaiselle tiimille yksilöityä palautetta ja kunniamainintoja esimerkiksi parhaasta kehityskaaresta ohjelman aikana. Tapahtuman juonsi Meri Vainio, joka kehittää tällä hetkellä Design Factory Koreaa Yonsein yliopistossa.

IMG_6807

Tapahtuman lopuksi opiskelijoille jaettiin diplomit ohjelman suorittamisesta. Opiskelijat palaavat näinä päivinä Etelä-Koreaan neliviikkoisen ohjelman päätteeksi, ja Urban Mill on saanut 14 uutta Espoo Innovation Gardenistia piireihinsä.

Lisätietoa Startup Summer Programista osoitteesta http://startupsummerprogram.org, jonne päivitetään myös piakkoin videoita pitching-tapahtumasta.

IMG_6827

Teksti ja kuvat: Joanna Mehtälä

Startup Summer Program Urban Millillä – tervetuloa Final Pitching -tapahtumaan 6. elokuuta

Korean startup

Urban Millillä on nyt kesällä käynnissä heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun neliviikkoinen Startup Summer Program, joka järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston ja muiden kansainvälisten huippuyliopistojen yrittäjyysammattilaisten kesken. Ohjelma järjestetään KEF:in (Korean Entrepreneurship Foundation) jäsenille, joita on Suomeen lentänyt ohjelmaa varten 14. Ohjelman aikana opiskelijat kehittävät omia bisnesideoitaan tiimeissä, osallistuvat yrittäjyysaiheisille luennoille ja tutustuvat Otaniemen startup-yhteisöön.

Korean startup 2Startup Summer Programin johtajana toimii Senior Fellow Timo Nyberg Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen Software Business Lab –tutkimusyksiköstä, ja hänen apunaan ohjelman koordinaattorina toimii informaatioverkostojen opiskelija Joanna Mehtälä.

Kaikki kansainvälisestä verkostoitumisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita ohjelman Final Pitching –tapahtumaan torstaina 6. elokuuta klo 13 Urban Millille kuulemaan opiskelijoiden startupeista!

Ohjelman omat nettisivut löytyvät osoitteesta www.startupsummerprogram.org.

InnoEspoo toi eri koulutusasteet yhdistävää pöhinää Urban Millille

Urban Millissä 15.4. järjestetyssä InnoEspoo-projektin loppuseminaarin polttavina teemoina olivat yrittäjyys, uudet palveluinnovaatiot sekä yhteistyö eri koulutusasteiden ja Espoon kaupungin välillä.

WP_20150415_019Tilaisuuden avasivat InnoEspoon projektipäällikkö Johanna Lyytikäinen ja startup-aktivisti Aape Pohjavirta. Paneelikeskustelun yrittäjyydestä veti LaureaES:n Simo Takanen. Panelisteina toimivat Sari Olsio (yrittäjä, Evida Oy, YritysEspoon hallituksen jäsen), Aape Pohjavirta (yrittäjä & Chief Evangelist, Funzi Oy), Kristiina Erkkilä (kehittämisjohtaja sivistystoimi, Espoon kaupunki), Elina Oksanen-Ylikoski (viestintä ja kehittämisjohtaja, InnoOmnia) ja Joonas Putti (Hyvinvointiosuuskunta Kuntopolis, opiskelija Laurea). Paneelin jälkeen julkistettiin InnoEspoon loppujulkaisu, joka löytyy sähköisenä myös täältä:InnoEspoo loppujulkaisu

Virallisemman osuuden jälkeen oli vuorossa tutustumista InnoEspoo-näyttelyyn, jossa esiteltiin kahden vuoden projektin aikana syntyneitä konsepteja, oppimisympäristöjä, valmennuksia ja muita tapahtumia. Osallistujat nauttivat myös iltapalasta, uusista kohtaamisista ja ideoiden ristipölytyksestä innostavassa seurassa ja tapahtuman henkeen erittäin hienosti sopivissa puitteissa!

WP_20150415_020

Näyttelyssä oli esillä myös www.seniori365.fi -palvelu, joka on Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden InnoEspoossa kehittämä ja toteuttama digitaalinen palveluinnovaatio espoolaisille senioreille ja heidän omaisilleen kotona selviytymisen tueksi. Palvelu sijoittui Design for All Foundationin maailmanlaajuisessa kilpailussa 5 parhaan palveluinnovaation ja/tai projektin joukkoon saaden tammikuussa 2015 maininnan Best Practice 2014.

Lue loppuun

Tervetuloa yrittäjyyden ja innovaatioiden virtaan InnoEspoon näyttelyyn 15.4. Urban Millissä

InnoEspoossa PöHINÄÄ!

Tervetuloa mukaan yrittäjyyden ja innovaatioiden virtaan InnoEspoon näyttelyyn!

15.4.2015 klo 14.30 – 17.00, Urban Mill, Espoo

Ohjelmassa:

14.30 – 15.00    Ilmoittautuminen ja kahvit

15.00 – 15.30    Tervetuloa & virittäytyminen yrittäjyyden maailmaan

15.30 – 16.00    Innostava paneeli yrittäjyydestä ja innovaatioista Espoossa

16.00 – 17.00    InnoEspoo näyttely avoinna – tule tutustumaan aikaansaannoksiin ja ideoimaan jatkoa!

Lisätiedot tapahtumasta alla olevassa kutsussa. Ilmoittaudu tästä!

Innoespoo-kutsu

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin

Kirsi Niskala, projektiasiantuntija, p. 040 126 7217, etunimi.sukunimi@omnia.fi

InnoOmnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

www.omnia.fi

Toisin nähden. Toisin tehden. Toisin sanoen: InnoOmnia

Markku Markkula EU:n Alueiden komitean 109. täysistunnossa: Vahva teollinen perusta EU:n kilpailukyvyn kulmakivi

Espoon kaupunginvaltuuston jäsenen ja Aalto-yliopiston johdon neuvonantajan Markku Markkulan (EPP) valmistelema lausunto Euroopan komission teollisuuspolitiikkapaketista hyväksyttiin keskiviikkona EU:n alueiden komitean täysistunnossa.

– Vahva teollinen perusta on ensiarvoisen tärkeä Euroopan kilpailukyvylle ja vakaalle kehitykselle; Markkula totesi.

– Etusijalle on asetettava teollisuuden innovointivalmiuksien parantaminen ja olemassa olevan huippuosaamisen hyödyntäminen.

Teollisuuden osuus EU:n viennistä on yli 80 prosenttia ja yksityisestä tutkimuksesta ja innovoinnista 80 prosenttia. Lähes joka neljäs yksityisen sektorin työpaikka on teollisuudessa ja edellyttää usein korkeaa ammattitaitoa. Jokainen valmistusteollisuuden uusi työpaikka synnyttää 0,5–2 työpaikkaa muille aloille.

-Teollisuus on paljon enemmän kuin perinteinen valmistusteollisuus, jota sillä tyypillisesti tarkoitetaan, ja teollisilla prosesseilla ja ekosysteemeillä on laajat vaikutukset koko yhteiskuntaan.Komission valmistelussa olevalla 300 miljardin euron investointipaketilla voi olla arvaamattoman suuret vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen, kunhan investointeihin yhdistetään mittava innovaatio- ja yrittäjyystoiminta,Markkula korosti.

Toimittanut: Leena Jokiranta