Kaupunkimallinnuksen ohjekirja

Buildingsmart.fi sivuille työstetään kaupunkimallinnuksen ohjekirjaa. Tekstien työstämiseen ja kommentointiin voivat osallistua vapaasti kaikki kiinnostuneet. Kutakin sivua voi kommentoida ja ehdottaa täydennyksiä sivulla olevan linkin kautta. Ohjekirjan ensimmäinen versio viimeistellään julkaisukuntoon elokuun 2016 aikana, mutta ohjekirjan aineistoja on tarkoitus päivittää tarpeen mukaan myös tämän jälkeen. Ensimmäisen version jukaisusta on vastannut Pasi Lappalainen, pasi.lappalainen(at)nostoconsulting.fi.

Työskentelyä koordinoi bSF-kaupunkiryhmä yhdessä Kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmän kanssa. Lisätietoa saat ryhmien puheenjohtajilta, anssi.savisalo(at)sito.fi, matti.holopainen(at)kuntaliitto.fi.

Ohjekirjasivuston tekninen kuvaus ja ohjeet löytyvät täältä.

Central Baltic -rahoitusohjelman haku aukeaa heti vuoden vaihteen jälkeen

talvipuu_cbKeskisen Itämeren alueen ohjelman, Central Baltic 2014 – 2020, kolmas rahoitushaku aukeaa heti vuoden alussa 2.1.2017 ja on auki 27.2.2017 asti. Haku on ohjelmakauden viimeinen, jossa rahoitusta voi hakea kaikista ohjelman teemojen erityistavoitteista. Jos sinulla on keskisen Itämeren alueen talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen tai sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä hankeidea, nyt on aika toimia!

Central Baltic 2014 – 2020 on Euroopan Unionin alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Ohjelma tukee rajat ylittävää, valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä. Rahoitusta voivat hakea hankekonsortiot, jotka muodostuvat julkisyhteisöistä, kansalaisjärjestöistä ja yksityisen sektorin toimijoista. Suomalaisten hankkeiden rahoitusosuus on 75 prosenttia. Lisäksi on mahdollista hakea valtion vastinrahaa osaan omarahoitusosuudesta.

Lisätietoja: Emma-Leena Kemppainen, Information Officer, Central Baltic Contact Point Finland etunimi.sukunimi@uudenmaanliitto.fi ja http://www.centralbaltic.eu

H2020 – SME Instrument Workshop in Radisson Blue Royal Hotel at Runeberginkatu, Helsinki 29/11/2016. 18:00 – 21:00

We are happy to announce that Urban Mill’s partner Karostech and Inspiralia are inviting you to the H2020 – SME Instrument Workshop that will take place in the Radisson Blue Royal Hotel at Runeberginkatu 2, Helsinki 29/11/2016. 18:00 – 21:00

The SME Instrument is a Funding tool under the H2020 program from the European Commission. Its main target is to make the overall of the European Union more competitive and innovative. The way to do it is by funding European Innovative SMEs with Grants from 0,5M€ up to 2,5M€ in order to help them to develop new products and launch them successfully to the market.

Karostech with the support of Inspiralia will do an informative workshop to introduce the Funding opportunities from the EC to Finnish Innovative SMEs.

The Agenda:

  • | Welcome and Introduction Inspiralia/Karostech/
  • | Inspiralia : What we do?
  • | What is the SME Instrument?
    • Structure Ph1-Ph2
    • Topics and typical funded projects
    • Next opportunity and timeline
  • | How to know if you are  a winner?
    • Excellence in the technology
    • Market impact
    • Implementation
  • | Inspiralia’s Key Differenciator
    • Validation
    • Rigorous Process
    • Dedicated teams of experts
  • Q&As
  • Coctails and snacks

If you are interested in joining this event and interedted in having a face to face meeting with Inspiralia’s SME Instrument experts on 30.11. at the same venue, please register by cliquing in the following link https://www.surveymonkey.com/r/H5BY5LS

Inspiralia Presentation.

Inspiralia is an international New Product Development Company which helps SMEs bring their innovative products and solutions to the market. Inspiralia offers a 360º innovative development process from validating the idea, finding financing, developing the project into a product within our technical facilities and laboratories as well as launching it to the market. You can have an overview of what we do best in the attached video link: Clip Inspiralia

At Inspiralia, we are always on the search for innovative ideas that will change tomorrow´s society and the necessary funding to bring these to market.  Our results have enabled us to become European Leaders within Horizon 2020’s SME Instrument funding programme:

  • Inspiralia has an accumulated success rate for Phase 1 financed proposals of 80%, compared with a 6% European average. Currently we are supporting 182 happy clients with their applications for Phase 2.
  • Inspiralia won the 10% of all available SME Instrument Phase 2 funding EUwide for their clients so far, with 33 delighted clients currently executing Phase 2 projects.

Kutsu esittelijöille: Mistä leipä lähtee? – Yhdyskuntasuunnittelun rekrytointimessut 16.11.

YHDYSKUNTASUUNNITTELUN SEURAN TIEDOTE

ys-seura Lari Teittinen 19.9.2016:

leipa1-604x270

Mistä leipä lähtee? – Yhdyskuntasuunnittelun rekrytointimessut

  • Keskiviikkona 16.11.2016 kello 13.00 – 17.00
  • Urban Mill (Betonimiehenkuja 3 E, Otaniemi, Espoo)
  • Lataa esite tästä!

Vuoden 2014 messut keräsivät runsaasti innostunutta palautetta sekä näytteilleasettaneilta työnantajilta että messuyleisöltä. Nyt on jälleen mahdollisuus kasvattaa organisaationne näkyvyyttä ja tavoittaa tulevaisuuden haluttuja osaajia!

Yhdyskuntien kehittäminen on monialaista työtä, johon sisältyy niin luovaa maankäytön ja alueiden suunnittelua, arjen organisointia kuin paikkojen brändäämistäkin. Rakennetun ympäristön asiantuntija hallitsee laajoja kokonaisuuksia monipuolisella osaamisellaan. Yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisella on myös hyvät vuorovaikutustaidot, joita tarvitaan yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa.

Messuilla työnantajat kohtaavat sekä vastavalmistuneita että vielä opiskelevia tulevaisuuden yhdyskuntasuunnittelijoita niin teknisiltä aloilta kuin tutkimuksen parista. Näytteillepanijat julkiselta sektorilta, konsulttimaailmasta sekä järjestöistä ja kansalaistoiminnasta toivotetaan sydämellisesti tervetulleiksi kertomaan, mistä leipä heidän työpaikoillaan lähtee. Tapahtumaan odotetaan noin 300 messuvierasta ja 20–25 näytteillepanijaa eri puolelta Suomea.

Näytteillepanijat saavat logonsa ja tiedon mahdollisista työpaikoistaan näkyville YSS:n nettisivuille sekä nimensä kampuksille levitettäviin mainosjulisteisiin. Tapahtumassa kuullaan tiiviitä asiantuntijapuheenvuoroja alan tulevaisuuden näkymistä, annetaan mahdollisuus esittäytyä pecha kucha -puheenvuorossa sekä tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa. YSS:n yhteistöjäsenille osallistuminen maksaa 200 euroa ja muille 400 euroa.

Ilmoittautumisaikaa on 16.10. asti. Lisätietoja saa seuran sihteeriltä Lari Teittiseltä:
yhdyskuntasuunnittelunseura@gmail.com tai 040 821 98 65.

http://www.yss.fi/rekrymessut/

Kutsu TyhyverkostoX -hankkeen Uudenmaan ideariiheen 1.9.2016 Urban Millissä

TyhyX

TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN TYÖHYVINVOINTIOSAAMISTA UUDELLAMAALLA!

Työterveydestä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtimisessa tarvitaan osaamista. Tule suunnittelemaan, miten uusimaalaiset yrittäjät, työntekijät ja työnantajat sekä pienyritykset ja isommatkin työpaikat voivat päivittää osaamisensa, joilla parannetaan hyvinvointia ja menestymistä.

TERVETULOA Uudenmaan työpaikkojen työhyvinvointiosaamisen 2. ideariiheen!

Ideariihessä suunnittelemme konkreettiset keinot, joilla työhyvinvointiosaaminen paranee työpaikoilla. Sovimme myös, miten toteutamme ne käytännössä.

Paikka:          Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E, 02150, Espoo

Aika:    Torstai 1.9.2016, klo 13.30–16.00 tai klo 17.30–19.00

Tule päiväsaikaan tai illalla! Valitse itsellesi parhaiten sopiva kellonaika. Olet tervetullut kumpaan aikaan tahansa tai vaikka molempiin osuuksiin!

Nostetaan Uusimaa työpaikkojen työhyvinvoinnin kärkeen! Osallistu ja vaikuta!

Tilaisuudessa mukana:

  • Yrittäjä Charlotta Sandberg, Uudenmaan Tyhy-verkosto
  • Kehittämispäällikkö Helena Palmgren, TyhyverkostoX-hanke, Työterveyslaitos
  • Erityisasiantuntija Leena Hirvonen, TyhyverkostoX-hanke, Työterveyslaitos

Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen tarjoilujen järjestämiseksi. Ilmoittaudu TÄSTÄ LINKISTÄ.  Jos linkki ei toimi, otathan yhteyttä paivi.sormunen@ttl.fi

Tervetuloa!

Charlotta Sandberg, Uudenmaan Tyhyverkosto, charlotta.sandberg@chinno.fi

Helena Palmgren, Työterveyslaitos, TyhyverkostoX-hanke, helena.palmgen@ttl.fi, 040 746 9439

Tilaisuus liittyy TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen –hankkeeseen. Hanke toteutetaan koko maassa vuosina 2015–2018.

Tekes järjestää hackathonin 22-23.9.2016 – Etsitään digitaalisia verkottumispalveluita

”Hei,

Tekes järjestää syksyllä suunnittelukilpailun #TekesHack, jossa etsitään digitaalisia verkottumispalveluita. Toivomme, että voisitte jakaa tietoa kilpailusta & hackathonista omissa verkostoissanne.

Suunnittelukilpailun osana järjestämme hackathonin 22-23 syyskuuta Tekesin tiloissa Ruoholahdessa. TekesHackissa kilpailijoiden tehtävänä on suunnitella toimivia digitaalisia ratkaisuja siihen miten osaajat löytäisivät paremmin yhteistyökumppanit. Valitsemme hakemusten perusteella suunnittelukilpailuun korkeintaan 12 tiimiä.

Suunnittelukilpailun tavoitteena on hyödyntää avoimiin tietoaineistoihin perustuvia älykkäitä ratkaisuja, joilla Tekes auttaa yrityksiä ja tutkimusyhteisöä löytämään toisensa. Tuloksena tulee olla työkalu, joka
•tarjoaa helposti tietoa parhaista yhteistyötahoista projekteja tai liiketoimintaa varten,
•näyttää mitkä organisaatiot ja/tai henkilöt ovat eri alojen parhaita asiantuntijoita,
•osoittaa houkuttelevimmat sijoituskohteet, ja joka
•kunnioittaa yritystiedon luottamuksellisuutta.

Osallistujat jättävät hackathonin päätteeksi kilpailutyön, jossa kuvataan toteutettava idea ja esitetään lyhyt video prototyypistä. Lisäksi Tekes palkitsee hackathonin parhaat työt siten, että voittaja  saa 10 000 euron ja toiselle sijalle yltävä 5 000 euron palkinnon. Kilpailutöiden perusteella riippumaton tuomaristo valitsee 1-3 suunnittelukilpailun voittajaa, joiden kanssa  Tekes jatkaa neuvotteluja. Voittajatiimien valinnassa arvioidaan esitetyn ratkaisun toimivuutta, ratkaisun arvoa sen käyttäjille sekä tiimin kyvykkyyttä toteuttaa idea. Tavoitteena on tehdä monivuotinen, arvoltaan 100 000 – 200 000 euroa, sopimus valitun toimittajan kanssa.

Hackathoniin voi osallistua jättämällä hakemuksen 22.8 klo 16 mennessä osoitteeseen kirjaamo@tekes.fi
Hakemuksen tulee sisältää tiimin jäsenten nimet, mahdollinen y-tunnus, postiosoite sekä yhteyshenkilön nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Hakemukseen tulee liittää seuraavat dokumentit:
•Saatekirje (enintään yksi A4)
•Tiimin jäsenten CV tai linkki Linkedin profiiliin (tai vastaavalle sivustolle)
•Kuvaus alustavasta ideasta ja käytettävistä menetelmistä (enintään yksi A4).

Alustava aikataulu
•Haku avautuu 15.7.2016.
•Haun määräpäivä 22.8.2016 klo 14.
•Suunnittelukilpailuun osallistuvien tiimien valinta 1.9.2016.
•Hackathon 22.-23.9.2016 Helsingissä. Infotilaisuus 21.9.2016.
•Suunnittelukilpailun lopputöiden jättäminen 23.9.2016 klo 14.

Tekes aloittaa palvelun hankinnan suunnittelukilpailun voittajan tai voittajien kanssa.

Osallistuminen ja lisätiedot suunnittelukilpailusta www.tekes.fi/tekeshack
& Kilpailukutsu

Lisätietoja: petri@industryhack.com

Ystävällisin terveisin,

Elisa Siipola
Hankintakoordinaattori
Talous- ja hankintapalvelut
029 50 55437
050 5577 437
elisa.siipola@tekes.fi

Innovaatiorahoituskeskus Tekes
PL 69 (Kyllikinportti 2)
00101 Helsinki
Vaihde: 029 50 55000

HUOM! Tekes muuttaa 15.8.2016 Ruoholahteen Team Finland -taloon. Uusi käyntiosoitteemme on Porkkalankatu 1, 00180 Helsinki.
Muut yhteystietomme säilyvät ennallaan.”

helsinkismart.fi opened – join for co-creation

International website on smart specialisation (RIS3) in Helsinki-Uusimaa Region was opened this week at www.helsinkismart.fi

Website features case examples, collaboration calls and descriptions of local platforms. Its main audience are potential project partners, investors and companies interested in joint activities with the Finnish capital region.

Urban Mill is the coordinator in one of the RIS3 spearheads – ”Wellfare City”. As explained by the website:

  • ACTION: The cities in the Helsinki Smart region are innovation platforms. The services are developed collaboratively by a mix of parties in open networks together with the people.
  • GOAL: The everyday welfare city is liveable, well-functioning and sustainable. The welfare society model is being upgraded to a 3.0 level in the Helsinki Smart region.
  • INVITATION:  We welcome research institutes, other cities, companies, academia and other projects to come and develop together scalable services for their own needs and for the common good.

 

Iloinen innovaatiopöhinä Urban Millillä päätti Uusimaa-viikon

ja esit

Uudenmaan liitto 13.5.2016

Uusimaa on täynnä hyviä ideoita, rohkeita tekijöitä, intoa ja uskoa tulevaisuuteen. Tämä oli tunnelma Uusimaa Innovoi -tapahtumassa, joka järjestettiin 13.5. Espoon Otaniemessä. Uusimaa-viikon päättäneen tapahtuman teemoja olivat yhteistyö ja työn tekemisen uudet muodot.

KATSO TÄSTÄ tapahtuman toimijat ja esitykset: http://tag.urbanmill.org/tag/16547?test

Tapahtumapäivä toi yhteen ison joukon tutkimus- ja innovaatiotyöstä kiinnostuneita yrittäjiä, kehittäjiä, hankkeita ja päättäjiä. Puheenvuorojen lomassa verkostoiduttiin messuständeillä, ryhmätyötiloissa, työpajoissa – sekä livenä että somen puolella.

Puheenvuorojen lomassa verkostoiduttiin sekä livenä että somen puolella.

Päivän aikana puhujakorokkeelle nousivat muun muassa Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyötä vetävät hankkeet. Uusimaa on erikoistunut terveys- ja hyvinvointialaan, cleantechiin, teollisuuden uudistamiseen, kaupunkiarjen ratkaisuihin ja kansalaisten digipalveluihin.

Rohkeimmat hakivat inspiraatiota myös tulevaisuuden ruokakulttuurista. Paistetut sirkat saivat monet nielemään ennakkoluulonsa – kirjaimellisesti.

Kohti uudenlaista yhdessä työskentelyä

Tapahtuman järjestäjä Urban Mill yhteisöllisine työtiloineen ja -tapoineen on malliesimerkki uudenlaisista työnteon tavoista.

– Kahtiajako omassa toimistokopissa työskentelyn ja kokouksissa ravaamisen välillä on mennyttä maailmaa. Nyt kuljetaan kohti yhdessä työskentelyä. Joustavat työtilat ja kommunikoinnin tavat mahdollistavat sen, että asioita voidaan ratkoa saman tien työskentelyn ohessa. Myös töitä tehdään aina siellä, missä kulloinkin on tarpeen, kertoo Lars Miikki Urban Millistä

Tapahtumassa esiteltiin myös uusia työnteon välineitä ja tiloja. Päivän aikana sai kokeilla 3D-tulostinta, kokeilla kaupunkisuunnittelua 3D-pelin avulla tai rentoutua kolmen minuutin moniaistisella virtuaalimatkalla Zimbabween.

Osallistujien mielestä parasta antia olivat kuitenkin erilaiset kohtaamiset. Päivän ideana oli ennen kaikkea, että mahdollisimman moni tutustuisi toisiinsa.

– Innovaatioita tekevät ihan tavalliset ihmiset. Parhaat jutut syntyvät, kun yllättävät tahot kohtaavat, kommentoi Toni Pienonen Urban Millin UUSAIKA-hankkeesta.

Uusimaa Innovoi -päivän järjestävät Urban Mill, UUSAIKA-hanke ja Uudenmaan liitto, yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.
#uusimaaviikko #uusimaainnovoi #urbanmill

Lisätietoja tapahtumasta:

Toni Pienonen, Urban Mill
puh. 0400 737 238

Haku Kalasataman nopeiden kokeilujen ohjelmaan

Haussa hyvinvointia edistäviä lähipalveluita (haku 30.4.2016 mennessä)

Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelma ostaa pieniä, ketteriä kokeiluja, jotka tuovat älykkäitä lähipalveluita kaupunkilaisten käyttöön. Nyt haussa on älykkäitä hyvinvointi- ja terveyskokeiluja Kalasatamaan ja sen lähialueille.

Mikä

Nopeiden Kokeilujen ohjelmalla halutaan edistää monen toimijan yhteisiä kokeiluja ja kiihdyttää hyvien konseptien kehittymistä palveluinnovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi. Kalasatamassa on jo käynnissä ensimmäiset, asukkaiden arkea helpottavat kokeilut.

Mitä

Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelma etsii nyt hyvinvointia lisääviä lähipalveluita yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa.

Uusien ratkaisujen tulisi parantaa sekä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta että asiakkaan palvelukokemusta.

Kokeiluista halutaan oppia, miten uudenlaisia sujuvia palveluita voisi rakentaa tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Kenelle

  • Pienet tai suuret yritykset
  • Start-upit
  • Yhdistykset
  • Tutkimusryhmät

Ohjelmassa ei rajata toimijoita, mutta mukaan voidaan valita vain yritys- tai yhdistysrekisteriin rekisteröidyt toimijat. Kokeilut voivat saada rahoitusta myös muista lähteistä.

Arviointikriteerit

  • Mahdollisuus oppia paljon
    Potentiaalisesti skaalautuva palvelu
  • Toteuttajana enemmän kuin yksi organisaatio/yritys
  • Fiksu, ketterä ja käyttäjälähtöinen

Kokeilujen tulisi tukea Fiksun Kalasataman visiota ja Helsingin kaupunginstrategiaa. Olennaista on, että kokeilu voidaan toteuttaa 1–6 kuukauden aikana. Kokeilujen hinta voi olla 1000€ – 8000€. Kokeiluja valitaan mukaan 2–3.

Tarjouslomake
www.fiksukalasatama.fi

Fiksu Kalasatama

Kalasatama rakennetaan Helsingin ydinkeskustan kupeeseen meren rannalle, hyvien liikenneyhteyksien ympärille. 2030-luvulla Kalasa- tamassa on 21 000 asukasta ja 8000 työpaikkaa. Kaupunginosaa kiertää tulevaisuudessa pitkä rantareitti. Alue rakentuu älykkääksi kaupunginosaksi.

Lisätietoja
Kaisa Spilling, Forum Virium Helsinki
+358 40 744 8831
kaisa.spilling@forumvirium.fi
www.fiksukalasatama.fi

4Front & Urban Mill: Yrittäjäekosysteemit siltana innovaatio- ja liiketoiminta-ekosysteemien välillä!

4Frontin Vesa Salminen  ja Urban Millin Kari Mikkelä kokosivat VNK:lle politiikkakatsauksen yrittäjäekosysteemien merkityksestä yritysten kasvulle:

”Viime aikoina ekosysteemin käsitettä on sovellettu enenevässä määrin yrityksiä, yrittäjyyttä tai innovaatioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Varsinkin politiikan näkökulmasta tämä keskustelu on kuitenkin ollut melko jäsentymätöntä ja eri ekosysteemien käsitteet eivät ole olleet selkeitä.

Tässä selvityksessä olemme pyrkineet jäsentämään eri ekosysteemikäsitteiden välisiä eroja ja rajapintoja tunnistamalla kolme erilaista ekosysteemityyppiä, joilla on merkitystä erityisesti uusien kasvuhakuisten yritysten syntymisen kannalta. Tarkastelun keskiössä on yrittäjäekosysteemin näkökulma ja sen väliset rajapinnat liiketoiminta- ja innovaatio-ekosysteemeihin.”

Inno_Bisnes_startuekosysteemit2016

Ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

”Katsauksessa painotetaan uudenlaista ajattelutapaa, joka korostaa yrittäjyyden
ja yrittäjäekosysteemien merkitystä.

Ekosysteemejä edistävän politiikan tulisi olla kokonaisvaltaista, ja huomion tulisi kohdistua yksittäisten toimijoiden sijaan vuorovaikutussuhteiden kehittämiseen. Markkinapuutteiden sijaan huomio pitäisi kohdistaa systeemisten aukkojen tai virheiden tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Toimijoiden välisten rajapintojen ja toimenpiteiden yhteensopivuus on tärkeää. Lisäksi ekosysteemisen politiikan tulee olla dynaamista, muuttuviin tilanteisiin ja konteksteihin nopeasti reagoivaa. Tämä edellyttää julkisilta toimijoilta uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja kyvykkyyksiä.”

Uusien startup-yritysten syntyminen ja suuryritysten ja pienten yritysten välinen yhteistyö ovat liiketoimintaekosysteemien uudistumisen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa.

”Osana selvitystä tehdyssä Otaniemen tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yrittämiselle tärkeiden resurssien syntyä innovaatioekosysteemien ja olemassa olevien liiketoiminta-ekosysteemien kautta. Yrittämisen ajureina tarkasteltiin ihmisten osaamista ja verkostoja, ja yrittäjien tarjoamia palveluita/teknologioita tai niiden uudenlaista yhdistelyä.

Yrittäjyyden lähteet ja ajurit VNK2016

Liiketoiminnan käynnistämisen logiikka vaihtelee nelikentän eri soluissa, solujen rajapinnoilla tai solujen limittyessä. Toimivan liiketoimintamallin kehittäminen on kasvua tavoittelevan yrittäjätiimin ensimmäinen tehtävä. Eri soluilla tai niiden kombinaatioilla on omanlaisensa liiketoimintamallin luomisen prosessi ja näin myös erilaiset politiikkatarpeet.

Ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tuotettu tai opittu tieto ei synnytä uutta liiketoimintaa eikä vakiintunut elinkeinoelämä kykene uusiutumaan. Vastaavasti vakiintuneista yrityksistä pois siirtyvät osaajat, tai yritysten strategioihin sopimattomat teknologiat ja oikeudet, eivät synnytä uusia markkinoita ilman toimivia yrittäjäekosysteemejä. Yrittäjyyttä on sekä vakiintuneiden organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella ja välissä.”

Ekosysteeminen politiikka edellyttää kokonaisvaltaista politiikkaa, jossa huomio kohdistuu ensisijaisesti ekosysteemien toimijoiden välisiin suhteisiin – ei yksittäisiin toimijoihin.

”Systeemiajattelu edellyttää näkökulman muutosta: siirrytään näkemään maailma ”koneen” tai ”suljetun järjestelmän” sijasta elävänä verkostona, ekosysteeminä. Verkosto on luonnostaan epälineaarinen, ja tämä epälineaarisuus on keskeinen monimutkaisten järjestelmien piirre. Epälineaarisuus edellyttää näkökulman vaihtoa kohteiden tarkastelun sijasta niiden välisiin suhteisiin ja toiminnan kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ekosysteemien johtaminen ja niiden toiminnan mahdollistaminen edellyttää uutta
osaamista. Peter Senge et al. (2015) kutsuu tämän osaamisen kokonaisuutta ”systeemijohtajuudeksi”. Systeemijohtajia yhdistää kolme ominaisuutta: kyky nähdä systeeminen kokonaisuus (eikä vain sen osia), kyky mahdollistaa aito keskinäisarviointi sekä kyky siirtyä vanhojen ongelmien ratkaisemisesta uusien tulevaisuuksien yhdessä luomiseen (co-creation).”

yrittäjäekosysteemit VNK2016

Julkinen sektori voi mahdollistaa systeemisen muutoksen – yliopistot houkuttelevat ja kouluttavat globaaleja osaajia

”Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen perinteisin keinoin on vaikeutunut ns. ilkeiden ongelmien (wicked problems) yleistyessä. Markkinoiden dynamiikka ei yksin kykene viemään käytäntöön tarvittavia muutoksia ilman samanaikaisia muutoksia lainsäädännössä, instituutioissa ja infrastruktuurissa. Julkinen sektori voi yrittäj-äekosysteemien edistämisen kautta luoda uudistumisprosesseja, jotka synnyttävät
yksittäisten tuote- ja palveluinnovaatioiden lisäksi merkittäviä rakenteellisia ja käyttäytymismallien muutoksia.

Yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys alue- ja paikallistason yrittäjäekosysteemien toiminnalle on myös tärkeä. Monet (joskaan eivät kaikki) tunnetuista ekosysteemeistä ovatkin syntyneet vahvojen yliopistojen ympärille (vertaa esim. Aalto-yliopiston ekosysteemi Suomessa20). Ekosysteemien näkökulmasta yliopistojen merkitys korostuu siinä, että ne houkuttelevat osaavia henkilöitä ja uusia ideoita ja kouluttavat heistä uusia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työvoimaa yritysten tarpeisiin. Sen sijaan yliopistojen puitteissa tapahtuvalla tutkimuksen kaupallistamisella on nähty olevan melko rajallinen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Tarvitaan siis toimenpiteitä yliopistojen ja tutkimus-laitosten sekä yrittäjäekosysteemien välisten rajapintojen rakentamiseen.”

Ekosysteemien edistämiseen tarvitaan paikallisen tason orkestrointia ja avoimen innovaation alustoja

”Yrittäjäekosysteemit eivät synny itsestään tai yksittäisten irrallisten toimenpiteiden kautta, vaan niiden kehittyminen edellyttää orkestrointia eli eri toimijoiden yhteistyötä, luottamusta, tiedonkulkua ja avoimuutta vahvistavia toimia. Tämä tapahtuu luontevimmin ja konkreettisimmin paikallisella tasolla lähellä ekosysteemin eri toimijoita. Usein orkestrointi tapahtuu ekosysteemin sisäisen työnjaon kautta, mutta
ulkopuolisilla palveluillakin on roolinsa.

Orkestroinnissa tärkeää on erilaisten avoimen innovaation alustojen eli platformien kehittäminen. Nämä alustat voivat olla joko fyysisiä tai virtuaalisia. Sitä kautta julkinen sektori, yrittäjät, yritykset, tiedeyhteisö sekä yhä enemmän myös kuluttajat ja kansalaiset saadaan mukaan. Avoimen innovaation kannalta tärkeitä elementtejä ovat verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen, spinoff-prosessien vahvistaminen, markkinoiden luominen uusille teknologioille sekä tutkimus- ja kehitystoiminta uusien
kilpailuetujen synnyttämiseksi.”

Ekosysteemityökaluja VNK2016

Kaupungeilla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli yrittäjäekosysteemin rakentajina – liiketoiminta-ekosysteemit saatava tormäämään paikallisten yrittäjäekosysteemien kanssa

”Kaupungeilla on kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen rooli ekosysteemien rakentamisessa. Ensinnäkin kaupungit ovat merkittäviä julkisten hankintojen toteuttajia ja lisäksi ne voivat kaupunkisuunnittelun avulla luoda edellytyksiä paikallisten ekosysteemien rakentumiselle. Myös edullisten tilojen tarjoaminen aloittelevien tiimien käyttöön ja niiden avoimet palvelut edistää ekosysteemien syntyä. Kaupunkien lisäksi myös laajasti eri oppilaitokset (ei vain yliopistot) toimivat paikallisina yrittäjyyden keskittyminä.

Sen sijaan että yrittäjäekosysteemeissä keskityttäisiin vain yleisesti startup-yrityksiin, on tärkeää pystyä tuomaan myös tiettyyn teemaan keskittyvät liiketoimintaekosysteemit mukaan ekosysteemiin. Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaekosysteemien (suuryritysten tai muiden ekosysteemin avaintoimijoiden) ja paikallisten yrittäjä-ekosysteemien (esim. Otaniemen ekosysteemi) törmäyttämistä. Keinoja voivat olla esim. hackathon-tapahtumat tai haastekilpailut.”

Julkisen sektorin roolina ekosysteemien kehittämisessä on paikata ekosysteemeissä olevia rakenteellisia aukkoja.

Yrittäjäekosysteemit yhteenveto

Lataa koko selvitys tästä: Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina-julkaistu VNK 11.3.2016

Lehdistötiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/katsaus-yrittajaekosysteemit-kasvun-ajureiksi?_101_INSTANCE_QKnBiC19Bd4C_groupId=10616

LISÄTIETOJA

Vesa Salminen (VTM) toimii kehittämispäällikkönä 4FRONT Oy:ssa. Hänen erityisiä osaa-
misalueita ovat arviointi ja elinkeino-ja innovaatiopolitiikka, erityisesti startup-ja kasvu yritykset ja yritystuet. Vesa valmistelee myös arviointiin liittyvää väitöskirjaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakouluun. 4FRONT on asiantuntijayritys joka tarjoaa palveluja elinkeino-ja innovaatiopolitiikan päätöksenteon tueksi. Vesan lisäksi hankkeessa ovat4FRONTista mukana myös Kimmo Halme, Kristiina Lähde, Helka Lamminkoski ja Valtteri Härmälä. Lisätietoja: www.4front.fi, vesa.salminen(at)4front.fi
Kari Mikkelä (DI) toimii vastaavana tuottajana Urban Millissä. Hän on käynnistänyt lukuisia julkis- yksityisiä (PPP) kumppanuushankkeita sekä työskennellyt kansainvälisille ja kotimaisille yrityksille, yliopistoille ja julkisille toimijoille. Karin osaamista ovat innovaatioekosysteemit, osaamisen yhteisöt, palveluiden mahdol listaminen digitaalisesti sekä liiketoimintamallien ja –verkostojen luominen ja kehittäminen. Kari on toiminut 25 vuotta eurooppalaisten ekosysteemien kehittäjänä eri rooleissa mm. käyttäjänä, tutkijana, kehittäjänä, konsulttina, kouluttajana,yrittäjänä ja strategina. Urban Mill on yli 40 startup-yrityksen verkoston kotipesänä toimiva avoin innovaatioalusta, osaajayhteisö ja ekosysteemipalveluiden tuottaja. Karin lisäksi hankkeessa ovat Urban Millistä mukana myös Lars Miikki ja Toni Pienonen. Lisätietoja: www.urbanmill.org, kari.mikkela(at)urbanmill.fi

 

Katsaus on osa selvityshanketta ”Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat”, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden (2015) selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen loppuraportin on määrä valmistua kesäkuussa 2016.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja: Tuija Ypyä (neuvotteleva virkamies, varatuomari) työskentelee työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoosastolla, jonka vastuulla on startup- ja kasvuyrityspolitiikka. Tuijalla on pitkä kokemus elinkeinoelämän, yritys-maailman ja julkishallinnon rajapinnasta ja sen dynamiikasta toimiessaan TEM:ssä ja Tekesissä kansainvälisen juridiikan erityisasiantuntijana monissa koti-ja ulkomaisissa hankkeissa sekä Suomen edustajana kansainvälisissä organisaatioissa. Yhteystiedot: tuija.ypya(at)tem.fi

 

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

Lue loppuun