Urban Blog: Erja Laurila
Onko sinulla älypuhelin ja tabletti? Kolmannes suomalaisista vastaa Kyllä. Sanoma Oyj:n viimeisten tilastojen mukaan älypuhelin on peräti 60% väestöstä, tablettikin jo 32 prosentilla. Luku nousee nopeasti, viikoittain. Viimeisen kolmen kuukauden aikana puolet meistä on asioinut verkkokaupassa ostaen niin hyödykkeitä kuin turhakkeita. Myös ikääntyvät shoppailevat ahkerasti, oman kokemukseni mukaan mm. hyödyn ja huvin yhdistävillä ostaa ja myy -kirpparisivustolla, kuten tori.fi ja huuto.net. Kynnys käyttää tietokonetta ostoksissa onkin alentunut reippaasti samalla kun sosiaalinen media valtaa ajankäyttöämme – jo 56 % väestöstä on somen käyttäjiä.
Työikäisillä median liikkuva käyttö korostuu mm. työmatkoilla surffaillen ja asioita digitaalisesti hoitaen. Aika monilla meistä sähköposti on aina puhelimitsekin käytössä, samoin Messenger, Twitter ja tietenkin Facebook. Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhtyn mukaan sähköisen median käytön päivittäinen keskiarvo on tällä hetkellä Suomessa 8 h 9 minuuttia, yli kuusikymppisillä miltei yhdeksän tuntia. Netti jyrää 2,5 h osuudellaan jo televisionkin, jota katsotaan vain 1 h 25 minuuttia päivässä. Jos otamme mukaan perinteiset sanoma- ja aikakauslehdet ja radion, Suomessa keskiarvoksi tulee 8,5 tuntia. USA:ssa tuo luku on jopa 12,5 h, keskiarvo siis. Me median suurkuluttajathan olemme vielä asia erikseen, samalla kun nuorisolla on Instagramit, Tinderit ja What´s Upit auki 24/7.
Ei digitaalisuus toki rajoitu pelkästään median käyttöön, se on arkipäiväämme jo nyt tavalla, ettemme edes huomaa sen olemassa oloa. Kotitalousrobottienkaan tulevaisuus ei ole enää leffojen utopiaa, vaan ihan todellisuutta. Maailmalla yövytään robottien ylläpitämissä hotelleissa, 3D-tulostus on tätä päivää; avaruuteenkin printataan puuttuva työkalu noin vain. Espoon metro on mallinnettu kuulemma ainakin osittain 5D-ratkaisuilla, joka pitää kolmiulotteisuuden lisäksi paitsi ajan määreen, jotain muutakin, mitä tavallinen työläinen eikä edes insinööri osaa tältä seisomalta selittää.
TEKNOLOGIAN ANTAMAT MAHDOLLISUUDET KIINNOSTAVAT
Älykotiratkaisut saavat aikamoista buustia suuren ikäluokan kakkoskotien turvalaitteiden asennuksen myötä, ja kun elämää helpottavat ratkaisut on hyväksi todettu mökeillä, miksi ei samalla hyödynnetä uutta teknologiaa myös kotona. Varsinkin, kun yhä useammat eläkkeelle lähivuosina aikovat ennakoivat mukavaa elämistä, mm. seniorikotien tarjoomat huomioiden. Lisäpalveluja kun voivat olla paitsi ruoka ja tarvittava hoito, erilaiset matkustus-, fitness- ja monipuolisesti hinnoiteltavat muut bisnespalvelut. Aikoinaan puhuttiin talkkareista ja atk-tukihenkilöistä, eiköhän digitaalisuus tuo paitsi tarpeita myös vaateita; yhteisten tilojen digiosaajat ovat arvossaan nuoremmillekin. Eikä ikä ratkaise digimaailman hallintaa, sehän on pitkälti kiinni fyysisestä kunnosta ja mielen laadusta; uudet mahdollisuudet ja haasteet kiinnostavat energisiä ihmisiä aina. Teknologia voi myös auttaa yksinäisyyden tunteissa; äidille voi aina vaikka Skypettää, vaikka asuisikin toispuol jokkee. Romaniassa esteettömät ja vetovoimaiset kodinomaiset vanhustentalot rakennetaan ostareille. Tosin esim. Ruotsissa ikääntyväksi lasketaan jo 55 plus -vuotiaat.
Rakennuttajat ovat tämän markkinaraon huomanneet, erilaisten lisäpalveluiden tarjoajat heräilevät uusiin mahdollisuuksiin samalla, kun tämä kaupungistumisen pommi räjähtää käsiin aivan näinä vuosina. Asumisen arvomuutos on todellisuutta, johon tarvitaan kovaa bisnestä ja yhteiskunnan panostusta samalla kuin eri toimijoiden talkoohenkeäkin – sitä ainakin ministeriöt, organisaatiot, kunnat ja kaupungit asumisvisioissaan peräänkuuluttavat. Asuntopoliittisesti tarvitaan ennaltaehkäisevää toimintaa talouden ratkaisuissa, maasopimuksissa ja tonttihankkeissa. Vuonna 2030 eli vain 15 vuoden päästä Suomessa on 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja tarvitsemme uusia, resurssiviisaita, suvaitsevia ja turvallisia asumisratkaisuja eri seuduille keskusta-asumisen rinnalle.
ASUMISEN MUUTOS ANTAA ARVOA ASIAKKAALLE
Erilaiset ict- ja teknologiaratkaisut tukevat ikääntyneiden ja erityisryhmien kotona asumista. Varakkaat ja mukavuudenhaluiset keski-ikäiset vaativat taloteknisissä ratkaisuissa koteihinsa helppokäyttöisyyttä, elinympäristöönsä dynaamisia asuinrakentamisen ja infra- ja toimitilaratkaisuja. Energiatehokkuus ei ole enää vaihtoehto, se on vaatimus pitkäjänteiseen ympäristöpolitiikan toteutumiseen ja kaikkiaan edellytys arjen kohtuuhintaisempaan asumiseen.
Ihmisellä pitää olla iloa elämässä. Digitalisoituminen ei ole peikko eikä asumisen arvomuutos visio. Se on tätä päivää ja tulevaisuuden turvaa. Vähän yli 10 vuoden päästä minäkin olen jo kuusikymppinen. Toivottavasti asun mukavasti varustellussa kaupunkiasunnossani, työskentelen muutosjohtamisen näköalapaikalla ja lähettelen innoissani läppärilläni tekstejä ja kuvia mielenkiintoisesta kaupunkirakentamisesta etelän lomakohteestani Suomeen, joka on tuolloin Euroopan edelläkävijä urbaanissa elinympäristössä ja inhimillisissä asumisen ratkaisuissa.
Erja Laurila on Urban Millin työpajakonseptien ja kehittämisen pioneeri Aalto PROsta, joka poikkesi tutustumassa uusimpiin urbaaneihin innovaatioihin, kuten tilassa toimivaan BIM Shopiin ja älykotiratkaisuihin. Artikkelin pohdinta syntyi myös torstaina 15.1.2015 Finlandia-talolla pidetyssä Rakennuslehden ja Pohjola Rakennuksen Eloisa-seminaarissa Asumisen arvomuutos – mihin Suomi on menossa?
Urban Mill – Building IntenCity! 