Urban Mill – Building IntenCity!

Co-working and Co-creation Platform Prototype for Urban Innovations – Entrepreneurial Thought in Action!

Urban Mill – Building IntenCity!

Innovation Outposts: A Growing Element in Silicon Valley’s Dynamic Innovation Ecosystem

Is it time for Finnish Urban Innovators to establish an outpost in Silicon Valley?

Eilif Trondsen, Ph.D., Chair, Special Interest Group on Entrepreneurship and Learning, Silicon Vikings; and Director, Strategic Business Insights writes:

”The rising economic position and performance of China, the growth and dramatic impact of new technologies on most industries, and new entrepreneurial hot spots around the world are just a few of many developments that are now shaping the global as well as regional and local economies.

Over the long run these and other developments may create regional innovation ecosystems that may rival that of Silicon Valley, especially if policy makers and ecosystem players in Silicon Valley are not successful in addressing some of the challenges—especially on the social front (including housing, transportation and growing disparity of income and wealth)—that could weaken and undermine the economic vitality of the region. (1)

A recent report, Silicon Valley Competitiveness and Innovation Project – 2015 (2) provides a data-rich description of Silicon Valley and its innovation ecosystem, and also identifies and analyzes the major challenges facing Silicon Valley. The report provides a comparative statistical analysis that shows how Silicon Valley ranks compared to Seattle, Southern California, Austin, Boston and New York—referring to key factors that drive the innovation ecosystems of these regions (including talent, capital, R&D, various innovation process elements, business competitiveness, quality of life, opportunity and jobs). The result of this comparative analysis makes clear why Silicon Valley has become a popular location for what I refer to as SV-IOs.

As far as I know, relatively little published literature currently exists on SV-IOs, and no generally accepted definition of SV-IOs currently exists. From my perspective, the innovation outposts should not be narrowly defined, as they can take many forms and shapes depending on the needs of the (mostly large) companies that set up these SV-IOs. As the importance of, and interest in, innovation has increased significantly over the last decade or more, including inside large organizations that see innovation (and especially so-called “open innovation”) as an imperative for future growth, SV-IOs have grown rapidly in numbers—for reasons that will hopefully become clear as you read this article. (The box below provides some of my “Definitional Perspectives” on SV-IOs.).As I see them, SV-IOs are created by large companies that hope to take advantage of, and benefit from, being part of the Silicon Valley dynamic ecosystem.

Brad Power, in an article in Harvard Business Review, put it this way: “How can you build your organization’s ability to sense and respond to rapid improvements in technology? Many large, successful companies are creating offices in California’s Silicon Valley to spot big new trends and learn how they can transform their organization in ways they couldn’t otherwise imagine. It’s no longer good enough to wait for change to come to your industry; you need to be out there where it’s happening. And a lot is happening in Silicon Valley.” (3) In my view, SV-IOs focus not only on technology but on many other emerging trends and developments that can have important impacts on a company’s future innovation strategy and activities.”

Read the article here. 

MDI:n raportti: Onko maallamme malttia kaupungistua?

ESIPUHE: Kaupunkipolitiikan tiekartta, 23.3.2015

Suomi on kaupungistunut vauhdilla. Väki vyöryi 1950- ja 1960-luvuilla kaupunkeihin. Kaupungeista tuli kaupunkiseutuja 70–80-luvuilla, ja 90-luvulla kasvoivat yhden käden sormilla laskettavat kasvukeskukset. Viime vuosikymmenillä myös muutamat maakuntakeskukset ja pienemmätkin paikkakunnat ovat päässeet kasvuun kiinni. Mikä on tulevien vuosikymmenten trendi? Miten valtiovallan tulisi suhtautua kaupungistumiseen seuraavalla vaalikaudella? Suomeen pitää rakentaa ainakin puoli miljoonaa asuntoa seuraavien 15 vuoden aikana, mihin ja miten ne halutaan ohjata? Pelkästään asuntotuotannon osalta tämä on 100 miljardin euron kysymys.

Nämä kysymykset askarruttavat myös työmarkkinaosapuolia. SAK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus ja Talonrakennusteollisuus hankkivat kumppanikseen asiaa pohtimaan Rakennustietosäätiön, SKOL:n ja asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen. Alkuvuoden 2015 aikana nämä seitsemän tahoa ovat yhdessä asiantuntijoiden kanssa keskustelleet Suomen kaupungistumisen näkymistä kolmessa työpajassa. Istuntojen tulokset on koottu käsillä olevaan raporttiin, joka sisältää tulevaisuuskuvan lisäksi kahdeksan toimenpide-ehdotusta maan uudelle hallitukselle. Valtion tehtävä on mahdollistaa kaupunkien kehittäminen. Kaupunkipolitiikkaa tekevät kuitenkin kaupungit ja kaupunkilaiset.

Raportin on koostanut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, joka vastaa raportin sisällöstä. Työhön ovat osallistuneet MDI:ssä allekirjoittaneiden lisäksi Timo Hämäläinen, Petri Jalasto, Sinikukka Pyykkönen ja Satu Tolonen. Työskentelyssä mukana olleet tilaajien edustajat ja kutsutut asiantuntijat on mainittu liitteessä. Lausumme heille kaikille suuret kiitokset inspiroivasta työskentelystä.
Maaliskuussa 2015
Janne Antikainen ja Eero Holstila

Lataa raportti tästä.

”Kollektiiviset aivot” koko metropolialueelle?

Helsinki menestyi oivasti kaupunkien luovaa suorituskykyä ja luovuuden ekologiaa mittaavassa maailmanlaajuisessa tutkimuksessa. Kahdestakymmenestä vertaillusta kaupungista se sai parhaat arvosanat päihittäen mm. Bilbaon, Gentin, Freiburgin, Taipein  ja Canberran. Vertailu perustui kaupunkitutkija Charles Landryn kehittämään Creative Cities Index -pisteytykseen. Menestyksestä huolimatta koko metropolialueella riittää tehtävää.

Verkkolehti Kvartti kirjoittaa:

”Tutkimuksen keskeinen ennakko-olettamus oli, että luovuus ja mielikuvitus ovat välttämättömiä edellytyksiä käyttäjälähtöisille innovaatioille ja auttavat kaupunkia kehittymään “tulevaisuudenkestäväksi” ja muutoksiin sopeutuvaksi. Creative Cities -indeksissä kaupunkia tarkastellaan yhtenäisenä kokonaisuutena, johon sisältyvät niin taloudelliset ja teknologiset kuin kulttuuriset ja sosiaalisetkin tekijät. Näiden dynamiikat kietoutuvat yhteen ja joko vahvistavat tai hylkivät toisiaan”

”Tutkimus osoitti, että Helsinki painii todellista kokoaan suuremmassa sarjassa, mutta sen ei ole syytä jäädä paistattelemaan hyvän menestyksensä valokeilassa. Helsingillä on haittatekijöitä kuten syrjäinen maantieteellinen sijainti sekä kieli, jolla on vain vähän puhujia. Siksi sen on oltava jatkuvasti keskimääräistä kaupunkia kekseliäämpi, jotta se kykenee säilyttämään saavuttamansa kilpailuaseman.”

”Ajattelussa olisi siirryttävä instituutioiden ja infrastruktuurin rakentamisesta siihen, että panostettaisiin yhteistyötä helpottaviin ja välittäjinä toimiviin mekanismeihin. Tällaiset ovat usein näkymättömiä. Helsingissä on toimivat ja teknologisesti edistyneet tietoliikenneyhteydet ja viestintäkanavat. Silti vaikuttaa, että verkostojen rakentamistaidot eivät ole yhtä huippuluokkaa, ja mahdollisuuksia saattaa jäädä tämän takia hyödyntämättä”

”On tärkeää, että kaupunki on tullut rennommaksi, ja tässä tärkeää työntöapua on saatu kaupunkiaktivisteilta ja sosiaalisen median verkostoista. Ravintolapäivä on tyypillisin esimerkki, ja sillä on ollut kauaskantoisia vaikutuksia. Kaupungille on pitemmällä tähtäimellä eduksi, jos se antaa yhteisötoimijoille tilaa ilmaista visioitaan.”

”Helsinki voi kasvattaa merkitystään maailman kaupunkien joukossa vain monimuotoisena kaupunkina, ja siksi monikulttuurisuutta on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Arvokas pääoma on suomalainen luottamukseen perustuva toimintatapa, jonka taustalla on alun perin varsin homogeeninen yhteiskunta. Tämä malli on nyt luotava uudelleen, jotta se soveltuu myös monimuotoistuvaan yhteiskuntaan.”

Kaupungin pitäisi luoda itselleen ”kollektiiviset aivot” eli strateginen foorumi, jossa tuodaan pöytään sekä julkisen että yksityisen sektorin edut. On ajateltava kokonaisvaltaisesti ja poikkileikkaavasti koko kaupunkiseudun laajuudella. Lisäksi on rakennettava yhteyksiä toisaalta vakiintuneiden yritysten ja uusien luovien alojen suuntaan, toisaalta luovien yksilöiden välillä niin liike-elämässä, kansalaisyhteiskunnassa, kulttuurielämässä, yliopistoissa ja kaupunginhallinnossa.”

Lue koko artikkeli tästä.

Mikko Östring: Tyhjiksi jäävistä tiloista on vahinkoa meille kaikille

”Pääkaupunkiseutua on vaivannut jo pitkään krooninen toimistojen ylitarjonta. Tyhjien tilojen määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 1 083 000 neliömetriin, mikä vastaa 12,5 prosenttia toimistokannasta (lähde: Catella). Tyhjien tilojen määrä uhkaa kasvaa merkittävästi. Tarvittavat toimenpiteet ongelman torjumiseksi ovat välttämättömiä, sillä haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle.”

”Tilatarpeen väheneminen johtuu pitkälti digitalisaatiosta, globalisaatiosta ja työnteon muuttumisesta. Lisäksi elinkeinorakenne palveluistuu ja yrityksien keskikoko pienenee. Digiaikakauden tiloihin, alueisiin ja kaavoitukseen liittyvien tarpeiden kontrasti on aiempaan verrattuna huikea. Kysyntä tietotyötä palveleville monitilaympäristöille on suuri ja tilakonseptin ohella mm. yhteiskuntavastuu, saavutettavuus sekä alueen palvelukokonaisuus korostuvat.”

”Kokemukset osoittavat, että tilantarve voidaan karkeasti puolittaa ja kustannussäästöjen lisäksi samalla parantaa työhyvinvointia ja ydinliiketoiminnan tuottavuutta. Tieto ja ymmärrys tilojen ja palveluiden luomasta lisäarvosta ja uusien työympäristöjen positiivisista vaikutuksista leviää kulovalkean lailla ja muutos tulee kiihtymään. Valtion toimitilastrategia on hyvä esimerkki julkisen sektorin työtapojen ja työympäristöjen kehittämisestä (mikä tullee vapauttamaan pääkaupunkiseudulla useita satojatuhansia neliömetrejä toimistotilaa).”

Tyhjät tilat ovat vahingoksi monille sidosryhmille

”Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää uudistaa kulahtaneista toimistosiiloista käyttötarkoituksiltaan sekoittuneita alueita (ekosysteemit), joissa toisiaan täydentävät toiminnot (mm. asuminen, kauppa, palvelut, tietotyö) luovat synergiaa ja mahdollistavat tasaisen palvelukysynnän eri vuorokaudenaikoina.”

”Tunneäly rakennetussa ympäristössä tapahtuvaa toimintaa kohtaan ja herkkyys reagoida siinä tapahtuviin muutoksiin ovat edellytyksiä elinvoimaisen ja kilpailukykyisen rakennetun ympäristön luomisessa. Käyttötarkoitusten joustavuuteen tähtäävässä toimijoiden välisessä avoimessa yhteistyössä on mahdollisuus hyvinvoinnin ja kaupunkituottavuuden evoluutioloikkaan. Määrällisen kaavavarannon sijasta kaavoituksessa tulee korostaa muuttuvien käyttötarkoitusten ja monikäyttöisten tilojen mahdollistamista.”

Lue koko blogikirjoitus tästä.

Lisätietoa:

Tilatehokkuus ja -tyytyväisyys pääkaupunkiseudun suuryrityksissä (Rapal)
Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen (EVA)
Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa (Keskuskauppakamari)

Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiaksi  (Valtiovarainministeriö)

Kunnat turbulenssissa – Millainen on tulevaisuuden kunta?

Tulevaisuuden kunta – asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, Internet: www.vm.fi, Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi, Joulukuu 2014

“Vuosikymmenten saatossa suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu kuntien toimesta. Kunnat ovat toimineet viranomaisina, lähiyhteisöinä, palvelujen järjestäjinä, innovaatioiden ja elinvoiman ruokkijana sekä demokratian ja osallisuuden näyttämönä. Viime vuosina kunta on ollut keskustelun keskiössä. Tätä keskustelua ovat hallinneet rakenteet, ensin kuntarakenne ja sitten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet. Keskustelu kuntien merkityksestä asukkaidensa paikallisyhteisönä, aluetalouksien kehittäjänä tai lähidemokratian toteuttajina on jäänyt jalkoihin. Kuntia ei myöskään olla nähty tasaveroisina demokraattisina toimijoina suhteessa valtioon, vaan valtiolle alisteisina julkisen tahdon toteuttajina.

Nostaakseen esiin kuntien merkityksen laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti niiden tulevaisuuden liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko nimesi 25. syyskuuta 2014 asiantuntijaryhmän esittämään visioita tulevaisuuden kunnasta. Käsillä oleva keskustelupaperi esittelee asiantuntijaryhmän tiiviissä työskentelyssä syntyneet ajatukset. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Juha Kostiainen ja jäseninä emeritusprofessori Risto Harisalo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Paul Lillrank, professori Pirkko Vartiainen, professori Markku Sotarauta, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen. Työryhmän sihteereinä toimivat neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Asiantuntijaryhmän tehtäväksi asetettiin pohtia millaisilla periaatteilla, rakenteilla ja toiminnoilla tulevaisuuden kunta voisi parhaiten edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tukea elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehitystä säilyttäen samalla oman elinvoimaisuutena.”

Lataa julkaisu tästä.

Some tastings from Korn & Pine: The Typology of Human Capability – Meet Kim live in Espoo Innovation Garden at 21.4.2015

Urban Mill arranges a workshop with Kim Korn Tue 21.4.2015 in Espoo Innovation Garden. The initial workshop theme is ”Regenerative Managing in Businesses, Public Organisations and NGOs”.

We take 2-3 complementary groups to this pioneering and concpet creating workshop and refine the final content according to the profile of participants. If you are interested about this first wave possibility in Europe, please contact us asap: varaukset@urbanmill.fi

Here are some pre-tastings from Korn & Pine:

A New Guide to Rethinking the Potential for Digital Experience Offerings

Kim C. Korn and B. Joseph Pine II

”To create significant advances in customer value in today’s increasingly turbulent world requires constant focus on innovation. The two-phase management process involves discovering new ways of creating such value through creative exploration, and then exploiting those discoveries in the crucible of the marketplace. In the digital era, the exploration of value creation has benefited from many ingenious new ideas – customer experiences, mass customization, co-creation of unique value, design thinking, open innovation and others. Nowadays the reach of digital technology exceeds our grasp, opening new vistas of human experience, and commercial opportunity.”

To further the exploration of the fusion of human experience and digital technology, we offer another innovation framework that can be used to identify new customer value and develop potential new business models. This framework, the Typology of Human Capability, illuminates the potential uses for technology across four dimensions of human experience. Viewing value creation possibilities with this typology can help companies tap the infinite possibility inherent in today’s digital technology. Understanding this linkage between technology, human capability, and value creation can also boost a firm’s creative capabilities.”

Read the whole article from http://www.createadvantage.com/ here.

Miksi aivot sanovat ei? Markku Lappalaisen kirja opettaa uuden tavan ajatella

Urban Millin pioneereihin lukeutuva Tekniikan tohtori ja Arkkitehti Markku Lappalainen Aalto-yliopistosta on tehnyt käsikirjan aivojen toiminnasta.

Markun_kirja

Tiedote. Julkaistu: 18.02.2015 klo 10:17 Minerva Kustannus Oy

Markku Lappalainen osoittaa kirjassaan, että pärjätäksemme nykyisessä, haastavassa maailmassa, tarvitsemme aivan uudenlaista tapaa ajatella.

Tunteilla on ylivalta inhimillisessä käyttäytymisessä. Aivojen tapa toimia ei ole ensisijaisesti ajattelu, vaan muistiin ja tunteisiin perustuva reagointi kyllä/ei – kaavan mukaisesti. Kun meitä kohtaa uusi asia, aivomme sanovat EI.

Kulttuurissamme arvostetaan kriittistä ajattelua, ja kielteisyys nähdään voimalliseksi keinoksi saada totuus selville. Kriittisestä ajattelusta kuitenkin puuttuvat luovat ja muotoilevat ainesosat, jotka ovat tarpeen käytäessä käsiksi ongelmiin.

Uudenlaisen ajattelun avulla voimme päästä eroon kaavamaisista reagointitavoista. Kun opimme havainnoimaan omaa käyttäytymistämme, voimme ymmärtää itseämme ja myös muuttuvaa maailmaa ympärillämme.

Markku Lappalainen on kerännyt avuksemme alan tärkeintä kansainvälistä tutkimustietoa, jota tarjoavat mm. lateraaliajattelun kehittäjä Eduard de Bono, aivotutkimuksen uranuurtaja Antonio Damasio ja tunneälyn pioneeri David Goleman, ja kehittänyt sen varaan rakentuvaa uutta ja innostavaa tapaa ajatella.

Joustavuus ja näkökulman vaihtaminen synnyttää uusia ajatuksia ja mahdollistaa monet tärkeät asiat päivittäisessä elämässä kuten huumorin, luovuuden ja positiivisen tavan selvitä eteen tulevista ongelmista.

Markku Lappalainen: MIKSI AIVOT SANOVAT EI Opi uusi tapa ajatella

ISBN /EAN 978-952-312-132-4 Luokka 17.3 Sidottu 294 s. Ilmestyy viikolla 10/2015

Markku Lappalainen on tekniikan tohtori ja arkkitehti, joka toimii Aalto-yliopiston arkkitehtuurin ja muotoilun laitoksilla kestävän kehityksen ja suunnittelun opettajana. Ammattikirjallisuuden lisäksi hän on julkaissut mm. seuraavat teokset: Renessanssimuutos – monimutkaisesta helppotajuista, Terve renessanssimieli – pysyvä mielihyvä ja Renessanssiajattelu – luonnonvoima sisälläsi.

Lisätiedot ja arvostelukappaleet: Merja Varon| 050-5474747 | merja.varon@minervakustannus.fi Jorma Mahlanen | 044-5678072 | jorma.mahlanen@minervakustannus.fi

The eventification of place: Urban development and experience consumption in Berlin and New York City

University of Exeter, UK; University of North Carolina at Chapel Hill, USA
European Urban and Regional Studies October 2013 vol. 20 no. 4 447-459

.

”Recent urban and economic development policies put much emphasis on the promotion of experiences. Within the experience economy, the production and consumption of products and places is transformed into “theater.” The organization of international festivals highlights that trend.

However, festivalization has also infiltrated urban and economic development on a much smaller scale and turned into an overall eventification. In addition, producers and marketers of cultural products simultaneously apply this concept to advance their market positions. Hence, eventification provides shared interests for local stakeholders and producers and marketers of cultural products and opportunities to further include the latter in urban growth coalitions.

Doreen Jakob’s paper demonstrates how eventification fosters new relationships between local urban developers and individual artists in Berlin-Wedding and the South Bronx, New York City. It explores the benefits and disadvantages of experience planning through eventification including social exclusion and arts-led revitalization. Ultimately, eventification not only embraces an accelerating logic of ever more experience schemes and thus raises questions about its sustainability, but also features a process in which urban space, itself, is transformed into staged experiences of event consumption.”

Upload the abstract or the whole article.

Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa julkaisu: Rakennus- ja kiinteistöalan innovaatiokehitys uudistaa toimintatavat

YTRK

Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa -julkaisu perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennus- ja kiinteistöalan ja Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin sekä Geodeettisen laitoksen tutkimusverkostoon ja yhteisiin poikkitieteellisiin avauksiin. Samalla on tarkasteltu käynnissä olevia tutkimushankkeita ja yhteistyöalustoja alan uudenlaisen yhteistyön vauhdittamiseksi.

Tarkoituksena oli vastata siihen, kuinka korkeakoulut ja yliopistot tuottaisivat tulevaisuudessakin suomalaiselle rakennus- ja kiinteistöalalle osaajia, joiden avulla kehittäisimme kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja palveluja unohtamatta kotimaan rakentamisen ja mittaamisen laadun parantamista terveellisen ja turvallisen asumisen takaamiseksi myös uusien teknologisten ratkaisuiden avulla. Julkaisun ovat mahdollistaneet yli 40 rakennus- ja kiinteistöalan osaajaa vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Rakennus- ja kiinteistöalan julkaisuja nro 2. Joulukuu 2014. Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala 2014. Yhteistyössä Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos.

Julkaisu on ladattavissa näiltä sivuilta:

http://www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/rakennus-ja-kiinteistoala/julkaisut/

tai

http://www.foto.hut.fi/memo/publications/

Espoon sivistystoimelle työkalupakki palvelumuotoiluun

– Aalto Service Club tiedottaa –

Hei,

Tässä linkki Aalto yliopistossa tehtyyn opinnäytetyöhön. Se käsittelee palvelumuotoilua julkisen sektorin uudistamisessa.

Konkreettisena käytännön tuloksena syntynyt Palvelumuotoilun työkalupakki on sovellettavissa kaikille toimialoille.

Jarkko Kurrosen Aallto/ARTS opinnäytetyö:
 http://designresearch.aalto.fi/groups/encore/category/theses/

Palvelumuotoilun työkalupakki :
http://designresearch.aalto.fi/groups/encore/wp-content/uploads/2013/11/Sivistystoimen_tyokalupakki_palvelumuotoiluun2.pdf

Yst.terv.

Dr. Minna-Kaarina Forssén
Business Collaboration Manager
Aalto Service Factory
Aalto University

Tel.  +358 50 407 1430

Click to access Sivistystoimen_tyokalupakki_palvelumuotoiluun2.pdf