Tuore diplomityö: ”Combining business ecosystem analysis and product development efforts in start-ups”

Lähde: Miten julkiset toimijat voisivat hyötyä ekosysteemiajattelusta

Otteita DI Ilmi Salmisen elokuussa valmistuneen diplomityön esittelystä Muutoksentekijät-verkoston verkkosivulla. Liiketoimintaekosysteemejä käsittelevän diplomityön otsikkona on: ”Combining business ecosystem analysis and product development efforts in start-ups”

”Ekosysteemiajattelun ytimessä on se, että kukaan toimija ei yksin luo käyttäjän arvoa, vaan että ekosysteemin toimijat luovat sen yhdessä. Miltä siis näyttäisi, jos myös julkisella puolella palveluja kansalaisille rakennettaisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa?”

”Elokuussa 2017 valmistuneessa diplomityössäni päädyin siihen, että ekosysteemi voidaan määritellä pääasiassa kahdella tavalla: kytköksenä tai struktuurina. Kytkösekosysteeminä toimii esimerkiksi Otaniemen innovaatioekosysteemi, jossa fokus on toimijoissa. Otaniemen innovaatioekosysteemi siis on yhteenliittymä, jossa fokuksessa ei samalla tavalla ole toimijoiden yhdessä tuottama arvo, vaan toimijoiden väliset kytkökset.”

”Struktuuriekosysteemi sen sijaan keskittyy ekosysteemin yhdessä käyttäjälle tuottamaan arvoon. Tällainen on esimerkiksi käyttäjälle yhdessä tuotettu mahdollisuus käyttää sähköautoa. Tämän lisäarvon muodostamiseen osallistuu useampi ekosysteemin toimija: . . . Jokainen tämän ekosysteemin toimija siis tuottaa oman osansa koko ekosysteemin tuottamaan lisäarvoon. Ekosysteemiajatteluun liittyy olennaisesti myös se, että jokaisella toimijalla on syynsä olla mukana ekosysteemissä, ja toisaalta jokainen toimija on myös eri tavalla riippuvainen mukanaolosta ekosysteemissä.”

”Diplomityöni pääteesi on, että erityisesti start-upien kannattaisi jo varhaisessa vaiheessa tuotekehittelyn ohella analysoida sitä liiketoimintaekosysteemiä, jonka osana ne tekevät liiketoimintaansa. Esimerkiksi monen start-upin käyttämä työkalu Business Model Canvas keskittyy pääasiassa start-upin omaan liiketoimintaan, eikä huomio riittävällä tasolla koko ekosysteemin dynamiikkaa.”

”Julkisetkaan palvelut eivät toimi tyhjiössä: järjestöt ja yritykset tuottavat kansalaisille lisäarvoa ekosysteeminä yhdessä julkisen toimijan kanssa. Tämän takia parhaan lisäarvon toteuttamiseksi voisi olla fiksua tarkastella ja analysoida myös julkisten palveluiden tuottamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa ekosysteemianalyysiä hyödyntäen.”

Lue koko esittely tästä.

Reviirit uusiksi

Urban Millin pioneerikäyttäjiin kuuluva valtiovarainministeriön kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen kirjoittaa tänään Muutoksentekijät-blogisivustolla tarpeesta uskaltaa ajatella uusiksi, riskinottamisesta ja kokeilemisesta!

”Kekseliäs isännöitsijä säästi Suomen suurlähetystölle 150 000 dollaria vuodessa”. Jäähdytystä ja lämmitystä uudella tavalla yhdistämällä isännöitsijä sai aikaan mallin, jonka ansiosta lähetystö käyttää 50 prosenttia vähemmän sähköä ja 65 prosenttia vähemmän kaasua kuin kymmenisen vuotta sitten. ”Kotkalainen dialyysihoitaja säästi kasoittain verorahoja – ajattelimme myös potilaita”.  Kun dialyysiaikoja alettiin jakaa potilaiden asuinpaikan mukaan, voitiin heidän kuljetuksiaan yhdistää samoihin autoihin. Samalla tulijat saivat seuraa toisistaan. Näin säästetään vuositasolla huikeita summia rahaa.

Mitä yhteistä näillä tapauksilla on? Molemmissa yksittäinen henkilö otti vastuuta oman reviirinsä yli, omasta aloitteestaan, kenenkään pyytämättä, laajensi omaa toimenkuvaansa. Kautta ihmiskunnan historian, merkittävät uudet keksinnöt ovat saaneet alkunsa niin, että joku on ollut utelias näkemään totutun yli ja ajatellut: täytyy olla parempi tapa, fiksumpi, tehokkaampi, nopeampi, ketterämpi, halvempi jne.

Uskalla ajatella uusiksi

Uusi käytäntö herättää ihmetystä, joskus myös vastustusta. Olemassa olevan rohkea kyseenlaistaminen on kuitenkin lähtökohta kaikelle uudelle. Nyt jos koskaan tarvitaan myös julkishallinnossa uusia tapoja tuottaa palveluja ja mahdollistaa yhteiskunnan…

View original post 611 more words