|
Culminatum –seminaari 29.8. Urban Millissä: Rakennetun ympäristön viheralueet tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia virkistäytymiseen sekä hyvinvoinnin ja kunnon ylläpitämiseen, mutta myös parantavat ilman laatua, vähentävät melua ja tulvia. Suomessa on pitkä perinne viheralueiden säilyttämisestä kaupunkiympäristössä, mutta tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä on jouduttu etsimään uusia viherratkaisuja viihtyisän kaupunkiympäristön säilyttämiseksi. Alueet toisiinsa sitova täydennysrakentaminen tarjoaa uudenlaisia vaihtoehtoja asumiseen, sen kautta voidaan muuttaa kaupunkirakennetta ja tehdä lähiöistä houkuttelevampia. Samalla omaehtoisesti syntyvälle kaupunkiluonnolle ja rakennetuille viherympäristöille on varattava tilaa asumisen ja toimitilarakentamisen itsessään ja tai sen välittömässä läheisyydessä erityisenä lähiviherrakenteena. Culminatum Innovationin Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen ja valtakunnallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkoston eli MAL-verkoston 29.8.2013 järjestämä ”Viihtyisä ja vihreä kaupunki – lähiviherrakenteella lisäarvoa tiivistyvään rakennettuun ympäristöön” -yhteisseminaari kokosi Otaniemen Urban Milliin noin 70 kaupunkisuunnittelusta kiinnostunutta kuulijaa. Tilaisuus päätti Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksen järjestämien aluekehittämisen seminaarien sarjan.
Päivän keskusteluissa korostui, että viher- ja kaupunkirakenteen suunnittelussa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja eri alojen osaajia. Lisäksi suunnittelun yhteys laajempaan kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkikehittämiseen on nostettava esille. Kuulijoiden joukossa koettiin myös jatkossa tärkeäksi nostaa esiin aihepiirin ajankohtaisia haasteita ja onnistuneita hankkeita sekä edistää vuoropuhelua alan toimijoiden välillä.
”Urbaani Onni -tutkimushankkeessamme on havaittu, että luonnon läheisyys on suomalaisille edelleen tärkeä arvo”, kertoi Aalto-yliopiston erikoistutkija Marketta Kyttä. Tärkeimmäksi arvoksi tutkimukseen osallistuneet rankkasivat ympäristön kauneuden. Usein Suomessa puolustetaan väljää kaupunkirakennetta perustelemalla sen parantavan asukkaiden hyvinvointia, näin ei kuitenkaan Kytän tutkimuksen mukaan ole, vaan tiiviydelle ja viihtymiselle on löydettävissä jonkinlaiset optimiarvojen vaihteluväli.
Tutkija Ari Jokinen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta korosti urbaanin viherrakenteen prosessinomaista kehittymistä sekä kaupungin ja urbaaniluonnon yhteen nivoutumista: kaupunki tuottaa uutta luontoympäristöä ja urbaani luontoympäristö lisää viihtyisyyttä. Jokisen mukaan voidaan puhua hybridiluonnosta, jossa asukkaiden ja kaupunkilaisten toimilla on suuri merkitys. Tällöin asukkaiden omaehtoiset urbaanit viherympäristöt ja kaupunkiviljelyalueet voivat korvata rakennettuja yhteneväisiä viheralueita.
Tutkimustiedon lisäksi seminaarissa kuultiin esimerkkejä kaupunkisuunnittelun keinoista nostaa mikroviherrakennetta kortteli- ja tonttisuunnitteluun. Pirjo Sanaksenaho Aallosta esitteli opiskelijatyönä tehtyjä suunnitelmia townhouse-kaupunkipientaloista ja niiden potentiaalia sekä kaupunkirakenteen tiivistämisessä että viherrakenteiden sisällyttämisessä osaksi arkkitehtuuria. Elina Kataja Tengbom Eriksson Arkkitehdeiltä kertoi täydennysrakentamisen haasteista ja asukkaiden viherympäristösuhteesta Tampereen Tesoman kehittämishankkeissa. Maria Silvast Lahden kaupungilta painotti vihersuunnittelun roolia valtuustokausittain päivitettävässä yleiskaavassa, kaupunkikuvaa ja viherrakenteita käsittelevissä ohjelmissa, esim. Lahden Green City -ohjelmassa. Mari Ariluoma Sitosta esitti uusia avauksia kaupunkivihreän edistämiseen, kuten vihertehokkuuden kerroinlaskentaa rakentamisessa. Paneelikeskustelussa käsiteltiin lähiviherrakentamisen mahdollisuuksia, käytännön haasteita ja ongelmanratkaisuja sekä sitä, mistä viihtyisä ja vihreä ympäristö koostuu.
Seminaarin jälkeen osallistujat pääsivät jalkautumaan konkreettisesti pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelun kohteisiin. Eksursio käynnistyi tutustumisella Urban Milliin, jonka tavoitteena on rakentaa urbaanien innovaatioiden luomisen uutta keskiötä Otaniemeen. Otaniemestä matka jatkui bussilla Pasilassa sijaitsevan Dodo ry:n Kääntöpöydän kautta Helsingin Kalasataman alueelle, jossa tutustuttiin erityisesti Teurastamon alueeseen. ”Jatkuvasti rakentuva, pysyvästi keskeneräinen” Teurastamon alue tarjoaa kaupunkilaisten käyttöön ravintoloiden ja kulttuuritapahtumien lisäksi mm. vapaan piha-alueen, jossa voi järjestää tapahtumia, harrastaa kaupunkiviljelyä tai muuten vain viettää aikaa. Päivä päättyi kävelyllä Arabianrannan alueella, jossa asumisen laatua ja asukkaiden viihtyvyyttä on alusta asti lisätty taiteen keinoin ja panostamalla lähiympäristön estetiikkaan, myös viheristutuksiin ja rantavyöhykkeeseen. Ekskursiolla oppaana toimi arkkitehti Salla Hoppu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Lisätiedot:Laura Nurmi, laura.nurmi at culminatum.fi |
Viihtyisää ja vihreää kaupunkia rakentamassa!
Vastaus
Urban Mill – Building IntenCity! 