Entä jos Kansallismuseoon pääsisi kotisohvalta – vaikka lentävällä matolla?

Aalto-yliopiston tiedote 5.5.2020:

Virtuaalisista kulttuurielämyksistä voi nauttia ajasta tai paikasta riippumatta. Se lisää myös kulttuurin kokonaiskulutusta, sanovat 3D-virtualisointien uranuurtajat.

 

Kun Suomi maaliskuun puolivälissä siirtyi poikkeustilaan, kulttuurilaitokset teattereista konserttisaleihin ja museoihin sulkivat ovensa.

Onneksi sen ei tarvitse tarkoittaa kulttuurista luopumista.

Suomen kansallismuseon verkossa ja YouTubessa voi nyt ihailla 3D-virtualisointeja Aleksanteri I:n valtaistuimesta hurmaavaan rokokoopukuun ja lähes 200 vuotta vanhaan savupirttiin. Monet kohteista ovat äärimmäisen herkkiä tai huonokuntoisia ja siksi yleensä lukkojen takana, perinteisten museokäyntien ulottumattomissa.

3D-virtualisoinnit ovat Mittauksen ja mallinnuksen instituutin MeMon taidonnäytteitä.

”Halusimme pilotoida viimeisimmän 3D-tekniikan soveltuvuutta museokohteessa ja siirsimme tutkimuksesta syntyvää osaamista museon hyödynnettäväksi. Yhteisenä motiivina oli museon tarjonnan digiaikaistaminen”, sanoo Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä.

MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti. Se on liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, ja sen 3D-studio on maailman kärkeä.

MeMon 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.

”Näin saadaan tarkka malli, jonka 3D-artistimme sitten viimeistelevät”, Hannu Hyyppä selittää.

Lue loppuun

Pistepilviin pohjautuvaa 3D-virtuaalisuutta nähtävissä Espoo-päivänä 24.-25.8. Laserkeilauksen huippuyksikön ständillä Urban Millissä

Itserakennetut mobiilikeilaimet tuottavat kansainvälisestikin ainutlaatuisia mallinnuksia ja tulkintoja ympäristöstä. © Antero Kukko

Aalto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen Laserkeilauksen huippuyksikkö osallistuu 24.-25.8.2018 Urban Millissä pidettäviin Espoo-päivän tapahtumiin tuomalla näytteille mm. digitaalista kulttuuria ja virtuaalisia sisätilamalleja. Perjantaina 24.8. standilla on henkilö vastailemassa kysymyksiin klo 12.30-15. Lauantaina 25.8. pisteessä pyörivät videot klo 10-14.

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa 3D-kulttuurihubihankeessa on kuluneen kesän 2018 aikana tuotettu projektin mittauskohteista myös making-of -videoita. Videot antavat kuvan tutkijan työn monipuolisuudesta mittauskohteissa. Uusimmalla mallinnustekniikalla voidaan toteuttaa valokuvamaisia 3D-digiympäristöjä, jotka haastavat tavat havainnoida ympäröivää maailmaa. Lisätietoa: https://memo.aalto.fi/projects/3d-kulttuurihubi/

 

Kolmiulotteisuus ja uudenlaiset tavat mallintaa ympäristöä mahdollistavat visuaalisuuden ja tarinoiden uudenlaisen esilletuomisen digiajalla.

Huippuyksikön tavoitteena on olla esillä tieteen, taiteen ja tekniikan tiennäyttäjänä. Se on yksi Suomen vähän yli kahdestakymmenestä huippuyksiköstä eli tieteen huipuista. Urban Millissä tuodaan nyt esille pääkaupunkiseudulla tehtyä huipputiedettä.

”Tiimissämme on myös muotoilijoita, 3D-artisteja, arkkitehteja, muotoilijoita ja kulttuurituottaja, joten kehitämme kolmiulotteista mittausta ja mallinnusta sekä sen tekniikoita ja laitteistoja myös taide- ja kulttuurialoille,” professori Hannu Hyyppä toteaa.

Vuoden 2017 lopulla käynnistyneessä kaksivuotisessa 3D-kulttuurihubihankkeessa pilotoidaan 3D:n ja virtuaalisuuden mahdollisuuksia kulttuurialalla. Kohteiksi on valittu mm. kulttuurikeskuksia, Suomen kansallismuseo, Tuusulan asuntomessut ja Pohjoismaiden ensimmäinen virtuaalipuisto Pikseli Arcade sekä Svenska Ylen tuotantoja. ”Yhteistyössä pyrimme vastaamaan siihen, miten kulttuurialan toimijat ja tapahtumatuottajat voivat hyödyntää kotimaisessa huippututkimuksessa saatuja tuloksia mm. virtuaalisten toteutusten saralla,” kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo.

Virtuaalimallit ovat tulossa ryminällä arkeen, suunnitteluun ja taiteeseen

Virtuaalimallien tekoon tarvitaan paitsi laitteistoja, ohjelmistoja ja uusia algoritmeja sekä tuoretta näkemystä ja poikkialaista työskentelyä eri ammattiryhmien välillä. Kotimaista virtuaali- ja lisätyn todellisuuden huippututkimusta hyödynnetäänkin parhaillaan aktiiviseen vuorovaikutukseen taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa. Vielä tarvitaan tutkimusta ja vuorovaikutusta tieteen ja eri käyttäjien kesken. Kulttuuri yhdistää myös eri sukupolvia. Samalla se kenties innostaa tulevia opiskelijoita lukemaan geoinformatiikkaa Aalto-yliopistossa.

Lisätietoja:

  • Professori Hannu Hyyppä, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu ja MML/ Paikkatietokeskus: hannu.hyyppa@aalto.fi
  • Tiedetuottaja Marika Ahlavuo, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu ja MML/Paikkatietokeskus: marika.ahlavuo@aalto.fi, puh 050 512250

Tervetuloa Laserkeilauksen huippuyksikön visuaaliseen näyttelyyn Lasten taidefestivaali Kutituksessa 4.-8.10.2017 Espoon kulttuurikeskuksessa

Kutitus-festivaali on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Sen teemana on tulevaisuus, teknologia ja avaruus. Urban Millin kehittäjäverkostoon kuuluva Aalto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen Laserkeilauksen huippuyksikkö osallistuu festivaalille omalla näyttelyllään, jossa on esillä uusimmalla tekniikalla toteutettuja valokuvamaisia 3D-digiympäristöjä ja erilaisia tapoja havainnoida ympäröivää maailmaa teemalla ”Kolmiulotteista teknologiaa, tiedettä ja taidetta”.

Laserkeilauksen huippuyksikkö 2014-2019 (c) Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Antero Kukko

Visuaalisessa näyttelyssämme voi ihailla mm. pistepilvitaidetta ja -tekniikkaa, kokeilla tutkijoiden tekemää VR-autopeliä ja katsella miten itseajava auto tuottaa pistepilviaineistoa ympäristöstään.

Suomen Akatemian laserkeilauksen huippuyksikön tutkijoita on tavattavissa Espoon kulttuurikeskuksen ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa 4.-8.10.2017 klo 9-18. Yhteisnäyttelyssä tuodaan esille pääkaupunkiseudulla tehtyä huipputiedettä. Näyttely lisää kaupunkilaisten tietoa 3D:stä, laserkeilauksesta ja fotogrammetriasta sekä niiden roolista yhteiskunnan kehityksessä.

Kolmiulotteisuus ja uudenlaiset tavat mallintaa ympäristöä mahdollistavat visuaalisuuden ja tarinoiden uudenlaisen esilletuomisen digiajalla. Digitaalinen aineisto on yllättävän monipuolista, valokuvamaista ja visuaalista usein sensoreiden tuottamaa ”arjen näkymätöntäkin ympäristöä”. Virtuaalitodellisuuden sovellusten avulla voidaan myös parantaa suunnittelu- ja tuotantoprosesseja. Lue loppuun