Category Archives: Tutkimukset

Aallon innovaatio- ja yrittäjyystoiminta arvioitiin kovatasoiseksi

Posted on by
Vastaus

Aalto News 29.07.2014

Aalto-yliopisto sijoittui MIT:n 200 yliopiston vertailussa viiden nousevan yliopiston joukkoon.

Innovaatio- ja yrittäjyystoimintaa tarjoavien yliopistojen menestystä arvioi amerikkalainen Massachusetts Institute of Technology, MIT. Aalto-yliopiston menestystekijöiksi arvioitiin lahjakkaiden yksilöiden johtama tasa-arvoinen ja ruohonjuuritason työ, vahva startup-yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri ja Aalto-yliopiston ylimmän johdon tuki.

‒ On hienoa, että Suomessa ja Aallossa tehty hyvä työ saa tunnustusta. Tähän on päästy nostamalla Aalto-yliopiston perustamisesta lähtien innovaatiotoiminta ja yrittäjyys keskeisesti mukaan koulutukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen koko yliopistossa, Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö iloitsee.

Vertailussa arvioitiin muun muassa yliopistojen innovaatioita tukevaa ilmapiiriä, tutkimusalueiden vahvuuksia, opiskelijoiden yrittäjyysmyönteisyyttä sekä valtion tarjoamaa tukea.

Hannu Seristö pitää opiskelijoiden uraauurtavaa työtä ja yhteistyötä yrittäjien kanssa merkittävinä kasvuyrittäjyyttä edistävinä tekijöinä.

‒ Kokeneiden yrittäjien valmennus aloitteleville yrityksille muun muassa Startup Saunassa on ollut valtavan arvokasta. Myös ministeriöt ja erityisesti Tekes ovat tukeneet toiminnan kehittämistä. Yhteispelillä on saatu erittäin hyvää aikaan, mutta tekemistä riittää vielä paljonkin. Tavoitteet ovat korkealla ja kilpailu on kovaa eikä tässä muu auta kuin juosta entistä lujempaa, Seristö jatkaa.

Aalto-yliopisto sijoittui arvioidusta 200 yliopistosta viiden ”nousevan tähden” joukkoon, jotka toimivat haasteellisissa ympäristöissä ja kykenevät avaamaa uusia teitä käytännön sovelluksille innovaatioekosysteemin kannalta vähemmän suotuisissa olosuhteissa. Tähän joukkoon lukeutuvat myös University of Auckland (Uusi-Seelanti), University of Michigan (USA), KAIST (Saudi-Arabia) ja Technion (Israel). Rankingissa korkeimmalle sijoittuivat alan kolme huippuyliopistoa, MIT (USA), Stanford University (USA) ja University of Cambridge (Iso-Britannia), jotka tunnetaan korkeatasoisesta tutkimuksesta, opetuksesta sekä maailmanlaajuisista, merkittävistä keksinnöistä. Stanfordin yliopiston kanssa Aalto-yliopisto on tehnyt jo vuosia läheistä yhteistyötä.

mit_entrepreneurship_innovation_ranking_aalto_university.png

Aalto-yliopiston panostus kasvuyrittäjyysopetukseen alkaa tuottaa hedelmää. Esimerkiksi Aalto Ventures Program (AVP) on parissa vuodessa valmentanut lähes 3000 perusopiskelijaa yrittäjyyteen.

Yliopistojen arviointi julkaistiin 25. heinäkuuta. Lue koko arviointi Creating university-based entrepreneurial ecosystems evidence from emerging world leaders (rhgraham.org, pdf-tiedosto)

Empower locally, attract globally

Posted on by
Vastaus
Posted on RYM site by Eelis Rytkönen

The natures of university core functions have evolved drastically since the majority of university facilities have been built. Yet, only a small portion of campuses have been re-engineered to meet the new demands of the network society in the middle of spatial transformation. At the same time, utilization rates and interdisciplinary synergies tend to be low. However, cases such as Design Factory, Urban Mill, Startup Sauna, ADDlab and AaltoHUBs manifest an experimental manner of executing spatial development projects. Thus, the aim of this study was to analyze processes and value generation of these five intrinsic interdisciplinary university space development projects on Aalto university campus in Otaniemi.

Empower locally, attract globally

Results

The results propose a community-driven expansion to existing university campus management theories. The cases suggest alternative bottom-up approaches to university campus facilitation in addition to the traditional top-down facilities management and development practices. The conceptual process can be seen as an iterative loop as visualized in Figure 1. The differences are highlighted in Table 1. Moreover, new ways of learning and working seemingly require more agile, systemic, and integrated processes from facilitators in physical, social, and virtual dimensions.

 

PhasesHullunmylly2

Figure 1. The conceptual iterative nature of the pilot cases

PhaseDifferences

Table 1. Differences between the studied cases.

Effects

The enablers and hindrances that hopefully can help the campus managers in their complexing tasks are listed in Table 2. Common effects for the campuses deriving from this study were identified as: 1. Usability of campuses is enhanced by cross-organizational pop-in places where knowledge is thematically shared through facilitation operators; 2. Valid measures, costs, values and impacts vary in alternative environments compared to traditional institutional settings which is why the measures should be further developed; and 3. Various operational models are needed to create an interdisciplinary community – an agile follow-up project model seems to function for these cases. These notions should fundamentally affect the way in which campuses are managed.

HindrancesAndEnablers

Table 2. Enablers and hindrances of campus managers.

Future Opportunities

We hope these examples encourage university administration, facility management practitioners, university community members and researchers alike to ideate, test, implement and impact their own environments. Another question deriving from this study is how to balance between the traditional top-down and the alternative bottom-up project processes. In an attempt to find it out, another study is under construction comparing these cases with larger and more traditional projects on the same campus: the new ARTS building and Otakaari 1 renovation. After making a synthesis and a typology of these, the resulting typology can hopefully be generalized through comparing the cases with similar projects in other campuses. In the end the contribution is planned to impact both research and practice.

RYM Program

Indoor Environment

Keywords

facilitation, facility management, interdisciplinary communities, network society, pilot projects, processes, spatial transformation, University Campus Management,

Participants

Aalto University facilities services

Pilot case staff: ADF, Startup Sauna, Urban Mill, ADDlab, AaltoHUBs

BES research group and YTK: Eelis Rytkönen, Erica Österlund, Suvi Nenonen

 

Lue loppuun →

Urban Mill shares concepts and experiences with the Japanese delegation

Posted on by
Vastaus

 

http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1404014949114?ts=1080

”Japanin työministerin neuvonantaja Akiko Taguchi (oik.) otti oppia Espoon Otaniemessä Kari Mikkelältä (vas.), joka vetää kohtaamistila Urban Milliä. ”Halusimme nähdä, miten Suomi hoiti Nokian irtisanomiset. Mukaan lähti myös ymmärrys, miten julkiset toimijat ovat hoitaneet sitä”, Taguchi sanoi.”

http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+kirii+keksint%C3%B6kaupungiksi/a1390800500546

 

 

Yritysten yhteisestä skenaariotyöskentelystä virtaa urbaanin rakennetun ympäristön kehittämiseen?

Posted on by
Vastaus

Jari Kaivo-oja tarkastelee blogissaan skenaariotyöskentelyn perustavoitteita. Miten skenaariotyöskentelyä kannattaa käyttää yritysorganisaatioiden kehittämisessä? Miten vältytään vääriltä toimintamalleilta skenaariotyöskentelyn toteutuksessa? Mitkä asiat kuuluvat laadukkaaseen yrityksen ennakointikarttaan?

”Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten skenaariotyöskentelyn tavoitteet asetetaan. Kun ennakointihankkeen tavoitteista ja keinoista keskustellaan, on hyvä olla määrätietoinen sen osalta, millaisia tuloksia skenaariotyöskentelyltä halutaan. Skenaariotyöskentelyn tulisi linkittyä koko yrityksen toimintaan ja strategiaan. Nykyisin strategisesti tärkeäksi koettu kokeilukulttuurin kehittäminen ja toteutus tulisi olla harkitusti mukana skenaariotyöskentelyssä.”

Skenaariotyötä yli sisäisten ja ulkoisten yritysrajojen?

”Olisi hyvä määritellä, (1) millaisia menetelmiä ja metodeja käytetään, (2) millaiset sidosryhmät hankkeeseen osallistuvat ja (3) millaisia päätöksentekotarpeita ennakointihankkeen tulisi palvella. Nämä kolme ns. ”fully-fledged foresight” –pilaria tulisi olla mukana kaikissa ennakointihankkeissa. Nykyisin suositellaankin ns. monitasoista skenaariotyöskentelyprosessin käyttöä. Ei välttämättä riitä, että skenaarioprosessia toteutetaan yhdessä liiketoimintayksikössä, vaan skenaariotyöskentelyn tulisi aktivoida ajattelua ja toimintaa useissa liiketoimintayksiköissä ja -ryhmissä.”

Kompleksisessa ympäristössä toimiminen edellyttää moniuloitteista ajattelua!

”Mukaan tarvitaan erilaisia toimintoja, erilaisia prosesseja ja erilaisia ihmisiä organisaation eri toiminnoista. Moniulotteinen ajattelu on välttämätöntä kompleksisessa liiketoimintaympäristössä. Globalisaation myötä toiminta ja toimintaympäristöt muuttavat kompleksisimmiksi ja ennakoinnille asetettavat laatuvaatimukset kovenevat. Ennakointi ei ole koskaan itsetarkoituksellista ja se ei saa olla pönöttävä ja strateginen perusriitti. Skenaariotyöskentelyn tulisi palvella päätöksentekoa ja organisaation eri toimintojen kehittämistä. Skenaarioanalyysi edellyttää toimintaympäristön trendien ja yrityksen kannalta keskeisten ajurien tunnistamista. Vasta tämän jälkeen voidaan hahmottaa järkeviä skenaarioita.”

Monenlaisiiin tavoitetiloihin tukea skenaarioista..

”Mitä skenaariotyöskentelyllä kannattaa tavoitella? Eräs tapa vastata tähän kysymykseen on ottaa lähtökohdaksi skenaariotyöskentelyn pitkän linjan kehittäjän Kees van der Heijdenin esittämä teoreettinen kategoriamalli skenaariotyöskentelyn suunnittelun perustaksi. Tämä van der Heijden -malli perustuu ”ajattelu-toiminta” –ulottuvuuden ja ”sisältö-prosessi” -ulottuvuuden analyysiin ja haltuunottoon skenaariotyöskentelyn yhteydessä.

Kuva: Skenaariosuunnittelu, kategoriat ja skenaariotyöskentelyn perustavoitteet (van der Heijden 2004)”

Skenaariokuva

Neljä perustavoitetta yritysten skenaariotyöskentelyn ytimesssä?

”Kuvan pohjalta voimme nähdä neljä mahdollista skenaariotyöskentelyn perustavoitetta: (1) Järkeenkäyväksi tekeminen, (2) toiminnan ennakointi, (3) optimaalisen strategian hahmottelu sekä (4) sopeutuva oppiminen.

Järkeenkäyväksi tekeminen edellyttää ajattelun ja sisällön yhdistämistä. Toiminnan ennakointi edellyttää taasen ajattelun ja prosessien ymmärtämisen yhdistelyä organisaatiossa. Optimaalisen strategian hahmottelu edellyttää toiminnan ja sisällön yhdistämistä. Sopeutuva oppiminen edellyttää toiminnan ja prosessien ymmärtämisen yhdistämistä. Yrityksissä nämä neljä perustavoitetta ovat skenaariotyöskentelyn ytimessä.”

Järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) uusia alueita yritysten skenaariotyöskentelyssä!

”Aikaisemmin yrityksissä skenaariotyöskentely keskittyi varsin  voimakkaasti optimaalisen strategian määrittelyyn (optimal strategy) ja toiminnan ennakointiin (anticipation). Skenaariotyöskentelyn alkuvaiheen kehityksen yhteydessä muut skenaariotyöskentelyn perustavoitteet eivät välttämättä tulleet edes aina esille skenaarioprosessien yhteydessä. Nykyään myös muut tavoitteet kuten järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) ovat tärkeitä perustavoitteita skenaariotyöskentelyn yhteydessä.”

Lue koko Jarin blogikirjoitus tästä.

Aalto, A-laitos: Townhouse-talotyyppi kiinnostaa yllättäviä kohderyhmiä!

Posted on by
Vastaus

Aalto-yliopisto tiedote: Townhouse-talotyyppi kiinnostaa yllättäviä kohderyhmiä

Tutkimus antaa viitteitä, että townhouse puhuttelee edelläkävijäasukasryhmää, joka olisi valmis tinkimään asuinneliöistä ympäristösyistä.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Dream Home -tutkimuksessa selvitettiin townhouse-talotyypin haluttavuutta. Lapsiperheiden rinnalla tutkimuksessa tunnistettiin kooltaan ja elämäntyyliltään erilaisia townhouse-asumisesta kiinnostuneita ryhmiä. Kiinnostus townhouse-asumiseen on suurinta ryhmissä, jotka arvostavat kaupunkikeskustamaista ympäristöä. Kuitenkin myös vehreämpää asuinympäristöä arvostavat suhtautuvat myönteisesti townhouse-asumiseen.

Tutkimuksessa pureuduttiin erityisesti siihen, millä ehdoilla townhouse-asuminen voi vastata erilaisten kotitalouksien asumistarpeisiin ja miten nämä tarpeet voitaisiin huomioida townhouse-alueiden kaupunkisuunnittelussa.

Merkityksellisiä tekijöitä talotyypin suunnittelun kannalta ovat olleet asenne asuinalueen tiiviyttä kohtaan sekä suhtautuminen sosiaalisiin kontakteihin ja yhteisöllisyyteen. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä elämäntaparyhmää.

‒ Näitä tekijöitä käyttäen tunnistimme neljä ryhmää: vilkkaat sosiaaliset, vilkkaat privaatit, väljät sosiaaliset  sekä väljät privaatit. Merkille pantavaa mittarien tunnistamisessa olikin se, että urbaani, rakennettu kaupunkitila ei korreloi yhteisöllisyyden kanssa. Tiiviys ei siis suoraan synnytä yhteisöllisyyttä, kertoo tutkija Anne Tervo.

Tutkimus tarttui myös erilaisten rakentamistapojen kiinnostavuuteen. Suoraan rakennuttajalta ostaminen ja rakennuttajakonsultin palveluiden käyttäminen kiinnostivat kohderyhmiä eniten. Kyselytutkimuksen aineisto kertoo myös yllättävän suuresta kiinnostuksesta yhteistiloja kohtaan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että townhouse puhuttelee edelläkävijäasukasryhmää, joka olisi valmis tinkimään asuinneliöistä ympäristösyistä.

‒ Townhouse-talot ovat tällä hetkellä kooltaan suurempia, mitä vastaajien toiveasunnon pinta-ala olisi. Tulos voisi viedä konseptin kehitystä uudenlaiseen suuntaan, kommentoi Tervo.

Tutkimustuloksia hyödynnetään suomalaiseen kontekstiin soveltuvien townhouse-talotyyppien suunnittelu- ja kehitystyössä. Tulosten valossa on ilmeistä, että talotyypin suosion kasvattaminen edellyttää suunnitteluratkaisuja, jotka räätälöidään suhteessa eri elämän- ja asumistyyleihin ja tätä kautta onnistuneiden ja kohderyhmiä puhuttelevien esimerkkikohteiden rakentamista. Lisäksi rakennusmääräykset vaativat joustavampaa soveltamista muun muassa esteettömyyden ja kiinteistön jaettavuuden näkökulmasta.

Townhouse_EmmiJaaskelainen.jpg

Tutkimuksen taustalla ovat pääkaupunkiseudun kaavoitushankkeet, joiden tavoitteisiin sisältyy asumisvaihtoehtojen monipuolistaminen uusien urbaanien talotyyppien avulla. Townhouse-talotyypillä tarkoitetaan pitkiltä sivuiltaan naapuritalossa kiinni olevaa pientaloa, jossa on oma katutason sisäänkäynti sekä pieni etu- ja takapiha. Katutilaan rajautuvat talorivit muodostavat tiivistä ja pienimittakaavaista kaupunkirakennetta.

Hanke jatkuu syksyllä 2014, jolloin kyselytutkimuksen aineistoa syvennetään työpajatyöskentelyssä. Koko hankkeen tutkimustulokset raportoidaan alkuvuodesta 2015.

Lisätietoja:

Professori Hannu Huttunen
p.040 0844967
hannu.huttunen@aalto.fi

Tutkija Anne Tervo
p. 040 776 9814
anne.tervo@aalto.fi

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

 

Myllyllä etsittiin uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä Uudenmaan innovaatioekosysteemin kehitykseen

Posted on by
Vastaus

Urban Millillä järjestettiin 10.6.2014 ”Elinkeinot ja innovaatiotoiminnot” -työpaja, jonka näkökulmana oli Uudenmaan kehitys kansainvälisesti kiinnostavana innovaatiokeskittymänä.

Työpaja oli osa sarjaa, jonka ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 22.4.2014 ja siinä käsiteltiin innovaatiohaasteita aluesuunnittelun ja maakuntakaavoituksen näkökulmasta (Raportti UUdenmaan innotyöpajasta 220414_final).Toisessa työpajassa paneuduttiin innovaatioekosysteemiin.

WP_20140610_004

INNOVAATIOTYÖPAJA: Uudenmaan kehitys innovaatioekosysteeminä – uudet mahdollisuudet ja menetelmät,  tiistaina10.6.2014 klo 13.00 -16.00, Urban Mill

Työpajan fasilitoi professori Pirjo Ståhle

OHJELMA

13.00 – 13.15 Uudenmaan kasvun kolmiot
johtaja Juha Eskelinen, Uudenmaan liitto, aluekehittäminen
13.15 – 13.30 Alueelliset vahvuudet innovaatioekosysteemin tiellä
aluekehitysjohtaja Topi Haapanen, Posintra Oy
13.30 – 14.00 Tuotantoalueesta innovaatioekosysteemiksi – mikä muuttuu?
professori Pirjo Ståhle, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
14.00 – 16.00 Uusimaa innovaatiokeskittymänä – mahdollisuudet ja menetelmät
Työpajatyöskentely

Lisätietoja tilaisuudesta antaa
Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, p. 0400 416 714 tai kristiina.heiniemi-pulkkinen@uudenmaanliitto.fi <mailto:kristiina.heiniemi-pulkkinen@uudenmaanliitto.fi>

Uudenmaan liitto ⁄⁄ Nylands förbund
Esterinportti 2 B • Estersporten 2 B
00240 Helsinki • Helsingfors
+358 9 476 7411 • http://www.uudenmaanliitto.fi <http://www.uudenmaanliitto.fi>