http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1404014949114?ts=1080
http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+kirii+keksint%C3%B6kaupungiksi/a1390800500546
Urban Mill shares concepts and experiences with the Japanese delegation
Vastaus
Category Archives: Julkaisut
Yritysten yhteisestä skenaariotyöskentelystä virtaa urbaanin rakennetun ympäristön kehittämiseen?
”Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten skenaariotyöskentelyn tavoitteet asetetaan. Kun ennakointihankkeen tavoitteista ja keinoista keskustellaan, on hyvä olla määrätietoinen sen osalta, millaisia tuloksia skenaariotyöskentelyltä halutaan. Skenaariotyöskentelyn tulisi linkittyä koko yrityksen toimintaan ja strategiaan. Nykyisin strategisesti tärkeäksi koettu kokeilukulttuurin kehittäminen ja toteutus tulisi olla harkitusti mukana skenaariotyöskentelyssä.”
Skenaariotyötä yli sisäisten ja ulkoisten yritysrajojen?
”Olisi hyvä määritellä, (1) millaisia menetelmiä ja metodeja käytetään, (2) millaiset sidosryhmät hankkeeseen osallistuvat ja (3) millaisia päätöksentekotarpeita ennakointihankkeen tulisi palvella. Nämä kolme ns. ”fully-fledged foresight” –pilaria tulisi olla mukana kaikissa ennakointihankkeissa. Nykyisin suositellaankin ns. monitasoista skenaariotyöskentelyprosessin käyttöä. Ei välttämättä riitä, että skenaarioprosessia toteutetaan yhdessä liiketoimintayksikössä, vaan skenaariotyöskentelyn tulisi aktivoida ajattelua ja toimintaa useissa liiketoimintayksiköissä ja -ryhmissä.”
Kompleksisessa ympäristössä toimiminen edellyttää moniuloitteista ajattelua!
”Mukaan tarvitaan erilaisia toimintoja, erilaisia prosesseja ja erilaisia ihmisiä organisaation eri toiminnoista. Moniulotteinen ajattelu on välttämätöntä kompleksisessa liiketoimintaympäristössä. Globalisaation myötä toiminta ja toimintaympäristöt muuttavat kompleksisimmiksi ja ennakoinnille asetettavat laatuvaatimukset kovenevat. Ennakointi ei ole koskaan itsetarkoituksellista ja se ei saa olla pönöttävä ja strateginen perusriitti. Skenaariotyöskentelyn tulisi palvella päätöksentekoa ja organisaation eri toimintojen kehittämistä. Skenaarioanalyysi edellyttää toimintaympäristön trendien ja yrityksen kannalta keskeisten ajurien tunnistamista. Vasta tämän jälkeen voidaan hahmottaa järkeviä skenaarioita.”
Monenlaisiiin tavoitetiloihin tukea skenaarioista..
”Mitä skenaariotyöskentelyllä kannattaa tavoitella? Eräs tapa vastata tähän kysymykseen on ottaa lähtökohdaksi skenaariotyöskentelyn pitkän linjan kehittäjän Kees van der Heijdenin esittämä teoreettinen kategoriamalli skenaariotyöskentelyn suunnittelun perustaksi. Tämä van der Heijden -malli perustuu ”ajattelu-toiminta” –ulottuvuuden ja ”sisältö-prosessi” -ulottuvuuden analyysiin ja haltuunottoon skenaariotyöskentelyn yhteydessä.
Kuva: Skenaariosuunnittelu, kategoriat ja skenaariotyöskentelyn perustavoitteet (van der Heijden 2004)”
Neljä perustavoitetta yritysten skenaariotyöskentelyn ytimesssä?
”Kuvan pohjalta voimme nähdä neljä mahdollista skenaariotyöskentelyn perustavoitetta: (1) Järkeenkäyväksi tekeminen, (2) toiminnan ennakointi, (3) optimaalisen strategian hahmottelu sekä (4) sopeutuva oppiminen.
Järkeenkäyväksi tekeminen edellyttää ajattelun ja sisällön yhdistämistä. Toiminnan ennakointi edellyttää taasen ajattelun ja prosessien ymmärtämisen yhdistelyä organisaatiossa. Optimaalisen strategian hahmottelu edellyttää toiminnan ja sisällön yhdistämistä. Sopeutuva oppiminen edellyttää toiminnan ja prosessien ymmärtämisen yhdistämistä. Yrityksissä nämä neljä perustavoitetta ovat skenaariotyöskentelyn ytimessä.”
Järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) uusia alueita yritysten skenaariotyöskentelyssä!
”Aikaisemmin yrityksissä skenaariotyöskentely keskittyi varsin voimakkaasti optimaalisen strategian määrittelyyn (optimal strategy) ja toiminnan ennakointiin (anticipation). Skenaariotyöskentelyn alkuvaiheen kehityksen yhteydessä muut skenaariotyöskentelyn perustavoitteet eivät välttämättä tulleet edes aina esille skenaarioprosessien yhteydessä. Nykyään myös muut tavoitteet kuten järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) ovat tärkeitä perustavoitteita skenaariotyöskentelyn yhteydessä.”
Kigali Master Class’ feelings about Rwanda through Pyry Kantonen’s video
”Moi Kari,
lupasin sulle aiemmin, että laittaisin pienen tekstipätkän Kigali Master Classin loppumisesta.
No tässä pieni:
Kigali Master Class esitteli kurssin aikana syntyneet projektit näyttelyssään Artekin Esplanadin myymälässä 24.5.-11.5. 2014. Kurssin loppunäyttely tuodaan myös Otaniemeen syksyn 2014 aikana, jolloin myös julkaistaan kurssin loppujulkaisu.
Kurssin tunnelmia Pyry Kantosen videolla:
Kiitos teille yhteistyöstä, ja hyvää kesää!
t.saija
Saija Hollmén
University Teacher / Architect SAFA, M.Sc.(Arch)
Aalto University
School of Arts, Design and Architecture
Department of Architecture
Public Building Design
Miestentie 3 / PO Box 16500
02150 Espoo / FI-00076 AALTO
F I N L A N D
email saija.hollmen(at)aalto.fi
mobile +358 (0)40 587 9808″
A-laitoksen D-työt esillä Myllyllä 9.-19.6.2014, joka päivä klo 10-18
ARKKITEHTUURIN & MAISEMA-ARKKITEHTUURIN DIPLOMITYÖNÄYTTELY 2014
9. – 19.6.2014 Urban Mill, Näyttely auki arkisin klo 10-18.
Avajaiset maanantaina 9.6. klo 16, tervetuloa !
Finland as a Knowledge Economy 2.0 : Lessons on Policies and Governance
https://openknowledge.worldbank.org/handle/10986/17869 License: CC BY 3.0 IGO.
The technology and innovation landscape has changed considerably since 2006 when Finland as a Knowledge Economy: Elements of Success and Lessons Learned [see also report 39378] was first published by the World Bank Institute (WBI). Finland is known for its consistent progress in the economy and competitiveness, as well as the egalitarian society underneath it. Yet, the challenges experienced by Finland in the beginning of the 20th century were similar to those experienced by many countries today.
Finland emerged as an independent nation in the midst of international economic and political turbulence. In spite of its remoteness, relative scarcity of natural resources, smallness of the home market and recent history characterized by wars and social cleavages, Finland transformed itself from an agriculture-based economy in the 1950’s into one of the leading innovation-driven, knowledge-based economies and high-tech producers in the twenty-first century. The development was rapid, and involved determined action and sometimes drastic decisions by the government and other key actors. Today, at the end of 2013, Finland is facing new types of challenges both domestically and internationally in efforts to maintain its societal sustainability and economic competitiveness.
Finland Knowledge Economy 2.0 presents some of the key policies, elements, initiatives and decisions behind Finland’s path into the Knowledge Economy of today. The authors hope to provide the readers inspiration, new ideas, and novel insights. Hopefully some of the lessons learned may prove valuable in another context. Based on this account of the development of Finnish Knowledge Economy, the authors have identified six areas of lessons, each described in detail in respective chapters.
The book should not be seen as a scientific all encompassing study, but rather as a ”Knowledge Economy cook-book”, with practical cases, links and insights provided for further exploration.
Urban Mill – Building IntenCity! 