Monthly Archives: syyskuu 2014

Urban Mill mukana kansallisessa etätyöpäivässä 18.9.2014

Posted on by
Vastaus

Suomi haastetaan mukaan Kansalliseen etätyöpäivään 18.9. – teemana Työn uusi johtajuus

Microsoft ja Työterveyslaitos järjestävät jo neljättä kertaa Kansallisen etätyöpäivän torstaina 18.9.2014. Etätyöpäivän suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna peräti 23 982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan. Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus, sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohella etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja monimuotoiseen yhteisöllisyyteen. Ilmoittautumisen etätyöpäivään voi tehdä osoitteessa http://www.etatyopaiva.fi.

Etätyö lisääntyy suomalaisorganisaatioissa kovaa vauhtia. Viime vuonna etätyöpäivän yhteydessä selvitettiin henkilöstöjohtajien näkemyksiä etätyön tekemisestä ja sen edellytyksistä. Etätyöbarometrissa nousi kirkkaasti esiin tarve kehittää yhteisiä pelisääntöjä ja uudenlaista johtamista. Tänä vuonna etsitäänkin eläviä esimerkkejä etätyön johtamisesta ja jaetaan parhaita käytäntöjä.

”Etätyö ei kysy aikaa, paikkaa tai määrämuotoisuutta. Parhaimmillaan etätyö nostaa sekä organisaation tuottavuutta että henkilöstön hyvinvointia. Samalla etätyö edellyttää meiltä kaikilta sopeutumista ja uuden oppimista. Joustavan etätyökulttuurin rakentaminen vaatii uudenlaista johtamista ja yhteistä keskustelua. Tänä vuonna kampanjassa tarkastellaankin erityisesti etätyön johtamista – niin yksilön, esimiestyön kuin tiimien näkökulmasta”, sanoo Microsoft Oy:n henkilöstöjohtaja Sanna Lindner.

”Esimiehellä on keskeinen rooli etätyön edistäjänä ja suunnannäyttäjänä. Etäinen työnjohtaja ei voi olla hyvä etätyönjohtaja. Uuden aikakauden esimies on läsnä ja tavoitettavissa – ajasta ja paikasta riippumatta”, painottaa Sanna Lindner.

Kohti uudenlaista johtajuutta

Etätyö nostaa johtamisen vaatimuksia ja laajentaa käsitettä kohti jaettua johtajuutta. Tällöin vastuu johtamisesta on paitsi esimiehellä, myös yhä suuremmissa määrin itse työntekijällä ja tiimillä. Työntekijän tulee osata johtaa omaa työtään ja sopia asioista yhdessä kollegoiden kanssa. Etätyö myös rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka ei perustu niinkään kiinteään fyysiseen ympäristöön vaan aktiiviseen vuorovaikutukseen. Tätä tukevat kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ja yhteisölliset palvelut.

”Etätyökeskustelussa on kenties liikaa korostunut yksilön näkökulma. Tällöin etätyössä ”selviytyminen” on jäänyt paljolti työntekijän itsensä kannettavaksi. Onkin tärkeää kysyä, mitkä ovat työnantajan, johdon ja esimiehen sekä työyhteisön tavat tukea ja edistää fiksua työskentelyä työpaikan ulkopuolella. Ensimmäinen askel on yhteisten pelisääntöjen luominen”, sanoo erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitokselta.

Lue loppuun →

Urban Pioneer Valeria Gryada Nominated for Scientist of the Year Award

Posted on by
Vastaus

2014-09-01 • RYM Oy • 0 Comments

The designer of the Aalto Learning Hubs studied in the RYM Indoor Environment Program, Valeria Gryada is one of three candidates for the Scientist of the Year Award. The winner will be announced at the seminar of The Finnish Union of University Researchers and Teachers (FUURT) on Oct. 13, 2014.Valeria Gryada
The evolution, processes and user-centered methodology of the Aalto Learning Hub facility services network and concept have been researched in the Future Learning Environment work package of the Indoor Environment Program. Eelis Rytkönen, a researcher at RYM, and Research Manager Suvi Nenonen have been Valeria Gryada’s research partners.

“The pioneering work started by Valeria in 2011 has provided much-needed tools for implementing rapid grassroots spatial alterations and more efficient use of spaces at universities. Her inspiring and open-minded involvement of users in the design, construction and use of spaces has produced pleasant and innovative learning environments for all students of Aalto University. The Hubs have been an unqualified success based on higher utilizations rates and feedback from students,” Rytkönen and Nenonen note.

At present, ten Hubs with a total area of about 4,000 sqm are in use. The number of new potential development targets is nine. Each realized space is a prototype whose use and functionality are monitored after project completion to learn lessons useful for later projects. Cooperation between RYM and Valeria Gryada as well as monitoring of the evolution of the Learning Hub network will continue as the project moves forward.

Read more about Aalto Learning Hubs

See related result card: Empower locally, attract globally

Living lab-aktivointihanke keskittyy temaattisesti isoihin murroksiin

Posted on by
Vastaus

Posted on 1.9.2014 by Tekesin Torin ylläpitäjä — Jätä kommentti

TEMin ja Tekesin aktivointipalveluhanke ” Living lab kansalliseksi menetystekijäksi” on ollut käynnissä reilut pari vuotta. Suomen living lab-toiminta on tänä aikana kulkenut pitkän tien ammattikorkeakoulujen vetämistä living labeistä kaupunkikehityksen ja -palveluiden kehitysalustoiksi ja innovaatioympäristöiksi. Merkittävimmät tehtäväkokoisuudet ovat olleet:

  • Elinvoimaisen living lab -reseptin kehittäminen
  • Ammattikorkeakoulujen living labien sparraus, joka päättyi yhteiseen living lab Expo 2012 seminaariin
  • Kaupunkien kehityshankkeet, joissa living lab keskeisesti mukana – “ living lab goes with investments”, ml. INKA-hankkeiden sparrausta
  • Kaupunkien innovatiiviset hankinnat (IJH) – eli kuinka IJH mallia voidaan soveltaa kehitysalustojen ja living labien hankintaan tai kuinka living labeja ja kehitysalustoja voidaan hyödyntää hankintojen kehittämisessä. Tästä kirjoitin edellisessä kolumnissani.
  • Kv benchmarking – näistä yhteenveto seuravassa kolumnissani

Jatkoa ajatellen on tarpeen ymmärtää, mistä lähdetty, mihin päädytty, mitkä ovat opit ja jatkonäkymät, mitä voitaisiin tai pitää tehdä toisin.

Ammattikorkeakoulut aluksi vetureina

Vielä jokunen vuosi sitten living lab toiminta oli pääosin ammattikorkeakoulujen vetämää ja useita kymmeniä living labeja pyörikin eri puolilla Suomea. Valitettavasti useat EAKR / ESR projektirahoituksella käynnistetyt living lab hankkeet ovat kuihtuneet projektirahoituksen loputtua. Living lab-toiminta on parhaissa tapauksissa integroitunut onnistuneesti osaksi opetusta, sen sijaan palvelujen tarjonta yrityksille on jäänyt pahasti taka-alalle.

Parhaiten tilannetta kuvannee v. 2010 suomalaisista living labeistä tehty kansainvälinen arviointi, joka oli murskaava: ” Most of the studied living labs were projects and had a fixed-term project funding. Typical of them was also that they were relatively recently created and did not yet have a permanent operations model and permanent processes. A clear development challenge for Finnish living labs seems to be how they can secure their continuity and establish their structures and operations…. majority of Finnish living labs had also no recognizable leader; they were led by a project manager.”

Tähän haasteeseen vastataksemme teimme elinvoimaiset living labin reseptin, joka löytyy myös UDI-sivustolta. Living labien rakentaminen voidaan nähdä hyvin analogisena uuden liiketoiminnan rakentamiseen. Silloin keskeistä on määritellä living labin:

  • toiminnan fokus, tematiikka
  • palvelutarjoama
  • rahoitus / ansaintamalli.
  • osaaminen ja kyvykkyydet

Lue 1.9. julkaistu Reijo Kohosen kirjoitus kokonaisuudessaan UDI-sivustolta.