”Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten skenaariotyöskentelyn tavoitteet asetetaan. Kun ennakointihankkeen tavoitteista ja keinoista keskustellaan, on hyvä olla määrätietoinen sen osalta, millaisia tuloksia skenaariotyöskentelyltä halutaan. Skenaariotyöskentelyn tulisi linkittyä koko yrityksen toimintaan ja strategiaan. Nykyisin strategisesti tärkeäksi koettu kokeilukulttuurin kehittäminen ja toteutus tulisi olla harkitusti mukana skenaariotyöskentelyssä.”
Skenaariotyötä yli sisäisten ja ulkoisten yritysrajojen?
”Olisi hyvä määritellä, (1) millaisia menetelmiä ja metodeja käytetään, (2) millaiset sidosryhmät hankkeeseen osallistuvat ja (3) millaisia päätöksentekotarpeita ennakointihankkeen tulisi palvella. Nämä kolme ns. ”fully-fledged foresight” –pilaria tulisi olla mukana kaikissa ennakointihankkeissa. Nykyisin suositellaankin ns. monitasoista skenaariotyöskentelyprosessin käyttöä. Ei välttämättä riitä, että skenaarioprosessia toteutetaan yhdessä liiketoimintayksikössä, vaan skenaariotyöskentelyn tulisi aktivoida ajattelua ja toimintaa useissa liiketoimintayksiköissä ja -ryhmissä.”
Kompleksisessa ympäristössä toimiminen edellyttää moniuloitteista ajattelua!
”Mukaan tarvitaan erilaisia toimintoja, erilaisia prosesseja ja erilaisia ihmisiä organisaation eri toiminnoista. Moniulotteinen ajattelu on välttämätöntä kompleksisessa liiketoimintaympäristössä. Globalisaation myötä toiminta ja toimintaympäristöt muuttavat kompleksisimmiksi ja ennakoinnille asetettavat laatuvaatimukset kovenevat. Ennakointi ei ole koskaan itsetarkoituksellista ja se ei saa olla pönöttävä ja strateginen perusriitti. Skenaariotyöskentelyn tulisi palvella päätöksentekoa ja organisaation eri toimintojen kehittämistä. Skenaarioanalyysi edellyttää toimintaympäristön trendien ja yrityksen kannalta keskeisten ajurien tunnistamista. Vasta tämän jälkeen voidaan hahmottaa järkeviä skenaarioita.”
Monenlaisiiin tavoitetiloihin tukea skenaarioista..
”Mitä skenaariotyöskentelyllä kannattaa tavoitella? Eräs tapa vastata tähän kysymykseen on ottaa lähtökohdaksi skenaariotyöskentelyn pitkän linjan kehittäjän Kees van der Heijdenin esittämä teoreettinen kategoriamalli skenaariotyöskentelyn suunnittelun perustaksi. Tämä van der Heijden -malli perustuu ”ajattelu-toiminta” –ulottuvuuden ja ”sisältö-prosessi” -ulottuvuuden analyysiin ja haltuunottoon skenaariotyöskentelyn yhteydessä.
Kuva: Skenaariosuunnittelu, kategoriat ja skenaariotyöskentelyn perustavoitteet (van der Heijden 2004)”
Neljä perustavoitetta yritysten skenaariotyöskentelyn ytimesssä?
”Kuvan pohjalta voimme nähdä neljä mahdollista skenaariotyöskentelyn perustavoitetta: (1) Järkeenkäyväksi tekeminen, (2) toiminnan ennakointi, (3) optimaalisen strategian hahmottelu sekä (4) sopeutuva oppiminen.
Järkeenkäyväksi tekeminen edellyttää ajattelun ja sisällön yhdistämistä. Toiminnan ennakointi edellyttää taasen ajattelun ja prosessien ymmärtämisen yhdistelyä organisaatiossa. Optimaalisen strategian hahmottelu edellyttää toiminnan ja sisällön yhdistämistä. Sopeutuva oppiminen edellyttää toiminnan ja prosessien ymmärtämisen yhdistämistä. Yrityksissä nämä neljä perustavoitetta ovat skenaariotyöskentelyn ytimessä.”
Järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) uusia alueita yritysten skenaariotyöskentelyssä!
”Aikaisemmin yrityksissä skenaariotyöskentely keskittyi varsin voimakkaasti optimaalisen strategian määrittelyyn (optimal strategy) ja toiminnan ennakointiin (anticipation). Skenaariotyöskentelyn alkuvaiheen kehityksen yhteydessä muut skenaariotyöskentelyn perustavoitteet eivät välttämättä tulleet edes aina esille skenaarioprosessien yhteydessä. Nykyään myös muut tavoitteet kuten järkeenkäyväksi tekeminen (sense-making) ja sopeutuva oppiminen (adaptive learning) ovat tärkeitä perustavoitteita skenaariotyöskentelyn yhteydessä.”
Urban Mill – Building IntenCity! 