Kansallinen SHOK-johtoryhmä julkisti 26.4.2013 ehdotuksen suomalaisen SHOK-toiminnan kehittämiseksi. Urban Millin toiminta istuu hyvin tähän kehykseen.
Johtoryhmä näkee SHOK-toiminnan tarpeelliseksi ja kehityskelpoiseksi. Toimintaa on kuitenkin uudistettava. Johtoryhmä esitti viisi kehityskohdetta. Erityisesti toinen niistä tukee Urban Millin toimintafilosofiaa, ja kehottaa rakentamaan SHOK-toiminnasta verkottumisalustan yrityksille ja huippututkimukselle, mm.:
”Tavoitteena on synnyttää ohjelmista kansainvälisesti vetovoimaisia tutkimusympäristöjä, joissa tutkijat niin yrityksistä kuin tutkimusorganisaatioista voivat käyttää yhteisiä infrastruktuureja ja työskennellä myös yhteisissä tiloissa.”
Johtoyhmän puheenjohtaja, vuorineuvos Stig Gustavson haluaa terävöittää keskittymien toimintaa.
– Huippututkimuksen painoarvoa ja merkitystä uusien liiketoimintojen syntymisille täytyy lisätä, Gustavson painottaa.
Johtoryhmän ehdotukset:
- Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen syntyminen
- SHOK-toiminnasta muodostetaan verkottumisalusta yrityksille ja huippututkimukselle
- Lisätään kilpailua rahoituksesta
- Uudistetaan arviointimalli ja –mittarit
- Uudistetaan johtamista ja organisointia
Urban Millin protovaihe käynnistettiin RYM SHOK:n EUE-ohjelman puitteissa RYM Oy:n, Aalto-yliopiston, Espoon kaupungin ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n yhteisponnistuksena. Urban Mill kehittää kohtaamis- ja yhteistyötilaa kaupunki-innovaatioiden tutkijat ja kehittäjät niin yrityksistä, tutkimusorganisaatioista kuin kaupungeistakin voivat kohdata näiden innovaatioiden käyttäjien kanssa.
Osana vuosina 2007-2009 perustettujen kuuden SHOKin toiminnan, tulosten ja organisoitumisen tarkastelua työ- ja elinkeinoministeriö nimitti kesäkuussa 2012 uuden SHOK-johtoryhmän, jonka keskeisenä tehtävänä on olllut tehdä ehdotuksia ja aloitteita keskittymien toiminnan kehittämiseksi yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
12.2.2013 julkistettu kansainvälinen riippumaton arviointi on toiminut SHOK-johtoryhmän työskentelyn keskeisenä tausta-aineistona. Johtoryhmä on myös kuullut kaikkia SHOKeja ja niiden näkemyksiä kehitystarpeista. Lisäksi johtoryhmä on kerännyt niin tutkimus- kuin yritysjohdon sekä rahoittajien Tekesin ja Suomen Akatemian näkemyksiä. Johtoryhmä tutustui myös Ruotsin innovaatiojärjestelmään yhtenä vertailukohteena arviointiraportissa esitettyjen vertailukohteiden lisäksi.
Lisätietoja TEMin sivuilta.
