DEMOS: MIKSI SUOMEN KAUPUNGISTUMINEN JATKUU?

Demos Helsinki:

”Julkaisu antaa suosituksia tulevien vuosikymmenten kaupungistumisen tasapainoiseen hallintaan pienten ja suurten kaupunkien sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta.


Policy paper 6.2.2020: Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu?

Kaupungistuminen ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen kasvu jatkuu Suomessa edelleen.

2000-luvun alkuvuosikymmeninä yritystoiminta, työpaikat, maahanmuutto ja kiinteistöbisnes keskittyivät kouralliseen suurimpia kaupunkeja. Samalla taantuvien alueiden kiinteistöomaisuus menetti nopeasti arvoaan. Nämä muutosilmiöt jatkavat luultavasti samaa kehitystä.

Mitkä ovat kaupungistumisen ajurit 2020- ja 2030-luvuilla?

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen liittyvät politiikkatoimet nostavat elinkustannuksia epätasaisesti eri puolilla Suomea. Digitaalisen talouden murros tulee taas vaikuttamaan työpaikkoihin. Näyttää siltä, että tämäkin kehitys vetää työntekijöitä kaupunkeihin, joissa työpaikkoja on paljon ja monipuolisesti.

Annamme suosituksia tulevien vuosikymmenten kaupungistumisen tasapainoiseen hallintaan pienten ja suurten kaupunkien sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Suosituksissa ehdotamme mm.:

– työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton voimakasta lisäämistä
– hiilineutraaliin rakentamiseen siirtymistä
– asuntopolitiikan roolin vahvistamista

Uskomme myös, että perinteisten alue- ja elinkeinopolitiikan välineiden menettäessä tehoaan, kaupungistumiseen tulee vaikuttaa talous- ja yhteiskuntapolitiikan suurten linjausten kautta.

Lisätietoja: 

kaisa.schmidt-thome@demoshelsinki.fi / Twitter: @kaisast

aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi / Twitter: @leksis

Policy brief perustuu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksella toteutettuun URMI-tutkimushankkeeseen (Urbanization, mobilities and immigration). Hanke tutki kaupungistumisen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa. Tämä julkaisu on syntynyt hankkeessa mukana olleiden ajatushautomo Demos Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimusryhmien toimesta. Osiota johti professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta.”

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s