Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa

”Kaikkien tiekartat ovat laajoja, monipuolisia ja huolellisesti valmisteltuja, ja niissä on useita kiinnostavia ehdotuksia. Lyhyt blogi ei mahdollista niiden syvällistä käsittelyä, mutta nostan esiin yhden tärkeän esimerkin jokaisesta.

Forssan tiekartassa ansiokasta on maatalouden ja teollisuuden välisen kiertotalouden mahdollisuuksien mallintaminen. Jyväskylässä on pohdittu perusteellisesti ruoan hävikin vähentämistä ja lähiruoan hyödyntämistä. Lappeenrannan tiekartassa esille nousee vahvasti laajan mittakaavan uusiutuvan energian tuotanto. Turun osalta uraauurtavaa työtä tehdään erityisesti avointen sähkö- ja lämpöverkkojen järjestelmien sekä uusien liiketoimintamallien alueella.

Kestävien kaupunkiympäristöjen näkökulmasta tarkasteltuna jokaisen tiekartan painopiste on selvästi ekologisessa kestävyydessä, mutta myös taloudellinen kestävyys on esillä. Sen sijaan sosiaalinen kestävyys on jäänyt tarkasteluissa selvästi vähemmälle. Erityisesti jään kuitenkin kaipaamaan selkeää otetta mixed use –tyyppisten kaupunkiympäristöjen kehittämisestä. Siis kaupunkiympäristöjen, jossa erilaiset toiminnot – asuminen, työpaikat, kauppa, julkiset ja yksityiset palvelut – ovat sekoittuneina toistensa läheisyydessä. Tämä vähentää liikkumistarpeita, parantaa arjen sujuvuutta ja lisää tuottavuutta, kunhan rakenne on tiivis.”

Nokkela Kaupunki

Olin viikko sitten Jyväskylässä Sitran järjestämässä resurssiviisausseminaarissa kommentoimassa Forssan, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Turun kaupunkien laatimia tiekarttoja, joiden pohjalta on tarkoitus edetä kohti hiilineutraalisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä vuoteen 2050 mennessä. Sitra on tukenut kaupunkeja tiekarttojen laatimisessa ja Jyväskylässä myös toteutettiin useita kokeiluja, joista ehkä näkyvin oli ylijäämäruoan vaihtoehtoinen käyttö pois heittämisen sijaan.

Kaupunkien suunnitelmat käsittelevät energian tuotantoa ja kulutusta, liikkumista ja yhdyskuntarakennetta, kulutusta ja materiaaleja, ruoan tuotantoa kulutusta ja veden käyttöä sekä luonnonvesiä. Kunkin otsikon alle kaupungit olivat listanneet erialaisia toimenpiteitä jaksottaen ne kymmenen vuoden periodeilla. Erityisesti oli keskitytty asioihin, joihin kaupunki tai sen lähiorganisaatiot kuten energialaitos voivat vaikuttaa.

Kaikkien tiekartat ovat laajoja, monipuolisia ja huolellisesti valmisteltuja, ja niissä on useita kiinnostavia ehdotuksia. Lyhyt blogi ei mahdollista niiden syvällistä käsittelyä, mutta nostan esiin yhden tärkeän esimerkin jokaisesta.

Forssan tiekartassa ansiokasta on maatalouden ja teollisuuden välisen kiertotalouden mahdollisuuksien mallintaminen. Jyväskylässä on pohdittu perusteellisesti ruoan hävikin vähentämistä ja lähiruoan hyödyntämistä. Lappeenrannan tiekartassa…

View original post 211 more words

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s